Infrapalvelut, vastaava rakennuttaja Pia Caven 27.9.2013:

Joukkoliikennelautakunta on pyytänyt Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalta lausuntoa Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksesta vuosille 2012 – 2020. Lausuntoa on pyydetty viimeistään 30.11.2012. Lisäajasta lausunnon antamiselle on sovittu joukkoliikennetoimiston kanssa.

Taustaa

Turun kaupunginvaltuusto teki 14.12.2009 päätöksen runkobussilinjojen toteuttamisesta Turkuun vuoteen 2020 mennessä. Tämän päätöksen liitteessä 1 on apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen päätösehdotus. Tässä todetaan, että ”laaditaan kehittämisohjelma taloustilanteen mukaan painotettuna siten, että rahallisesti merkittävimmät panostukset tehdään vuoden 2011 jälkeen. Runkolinjoja kehitetään yksi kerrallaan aloittaen voimakkaista linjoista kuten 18 (runkolinja 5), 28 (runkolinja 2) ja 32/42 (runkolinja 3). Runkolinjaksi muuttaminen edellyttää ko. linjoilla joukkoliikennekaistaratkaisuja (esim. Tampereentieltä Kauppatorille, Kaskenkatu), pysäkkien parantamista, liityntäpysäköintiä polkupyörille ja mahdollisia pieniä reittitarkistuksia. Paikallisliikennettä palvelevat keskustan sisääntuloväylät asetetaan etusijalle. Joukkoliikennettä nopeutettaessa, joukkoliikenteen pahimmat pullonkaulat tutkitaan ja ratkaistaan (esim. joukkoliikennekaistat).”    

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnos

Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksessa on esitetty bussien runkolinjasto ja sitä täydentävä linjasto. Lisäksi kehittämisohjelmaluonnoksessa on esitetty ne infratoimenpiteet, jotka tulisi toteuttaa runkobussilinjaston rakentamiseksi. Näille infratoimenpiteille on laskettu kohdekohtaiset kustannusarviot. Kehittämisohjelmaluonnoksen mukaan linjojen vaatimien kehittämistoimenpiteiden kustannukset ovat hieman alle 9 miljoonaa euroa. Kustannukset sisältävät mm. joukkoliikenteen kaista- ja katujärjestelyjä, vaihtopysäkkien ja pysäkkien parantamista, liikennevaloetuuksien ja reaaliaikaisten matkustajainformaationäyttöjen toteuttamista, pyöräparkkeja ja brändäystä. Näistä kustannuksista noin 95 % kohdistuu Turun kaupungille.

Kehittämisohjelmaluonnoksen ja joukkoliikennelautakunnan lausuntopyynnön mukaan runkobussilinjat 2, 3, 5 ja 7 esitetään käynnistettäväksi kesällä 2014 ja linjat 1, 4 ja 6 syksyllä 2016. Tavoitteena tulee pitää, että kaikki esitetyt kehittämistoimenpiteet saadaan tehtyä vuoden 2016 loppuun mennessä.

Lausuntopyynnössä todetaan, etteivät infratoimenpiteet kuulu kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnan toimivaltaan ja talousarvioon.

Lausunto

Kehittämisohjelmaluonnoksessa on tarkasteltu runkolinjaston tarpeita, jotta sen olisi mahdollista toimia tavoitetason mukaisesti. Luonnoksessa esitetään uusia tavoitteellisia näkemyksiä Turun kaupungin nykyiselle katuverkolle tarvittavista infratoimenpiteistä sekä joukkoliikenteen palvelutasoa parantavista tekijöistä, jotka sujuvoittaisivat runkolinjaston toimintaa ja parantaisivat joukkoliikenteen käytön houkuttelevuutta. Luonnoksen mukaan runkobussilinjaston katuverkon infrastruktuuriin liittyvät sujuvoittamistoimenpiteet muodostuvat joukkoliikennekaduista, joukkoliikennekaistoista ja pienemmistä linjakohtaisista investointitoimenpiteistä, jotka on esitetty liitteen 1 alustavissa hankekorteissa.

Kehittämisohjelmaluonnoksessa esitettyjä infratoimenpiteitä on suunniteltu hyvin karkealla tasolla. Suunnittelun pohjana on käytetty tarkkojen maastomallien ja pohjakarttojen sijaan opaskarttaa ja ilmakuvaa. Tämän tasoinen suunnittelutarkkuus edellyttää huomattavasti yksityiskohtaisempaa jatkosuunnittelua, jossa tarkastellaan mm. esitettyjen toimenpiteiden vaikutuksia muuhun liikenteeseen, katutilan käyttöä niin joukkoliikenteen kuin kadun muiden käyttäjien kannalta, kadun peruskorjaustarpeita, kaavoihin liittyviä muutostarpeita ja maastollista toteutuskelpoisuutta. Luonnoksessa esitettyjen joukkoliikennekaistojen ja -katujen tarkasteluissa ei ole otettu kantaa toteutuskustannuksiin tai mahdollisiin autoliikenteen haittoihin. Joukkoliikennekaistojen ja –katujen hyötyjen tarkemmassa tarkastelussa tulee huomioida pistekohtaisten etujen lisäksi laajemmat vaikutukset katuverkolla. Kaikkien esitettyjen investointitoimenpiteiden hyötyä tulee tarkastella myös kokonaistaloudellisesti kaupungin kannalta. Jatkosuunnittelun myötä tarkentuvat infratoimenpiteiden kustannukset, jotka voivat muuttua huomattavasti nyt esitetystä kustannustasosta. Vasta tämän jälkeen voidaan tehdä lopulliset päätökset kohteiden toteuttamisesta ja realistisesta toteutusaikataulusta.

Joukkoliikennelautakunnan lausuntopyynnössä esitetään tavoitteena, että kaikki esitetyt kehittämistoimenpiteet saadaan tehtyä vuoden 2016 loppuun mennessä. Kiinteistöliikelaitoksella ei ole osoittaa investointibudjetistaan erillistä miljoonien eurojen vuosirahoitusta, joka kohdistuisi ainoastaan runkobussilinjaston kehittämiselle. Esitetyt toimenpiteet tulee huomioida katujen normaalin peruskorjauksen suunnittelun ja toteutuksen yhteydessä. Täten ei joukkoliikennelautakunnan asettaman tavoitteen mukaisessa aikataulussa ole mahdollista pysyä.

Kehittämisohjelmaluonnoksen liitteenä olevissa hankekorteissa on esitetty samoja toimenpiteitä useille runkobussilinjoille, esimerkiksi esteettömiä korkeatasoisia pysäkkejä. Luonnoksen varsinaisessa tekstiosassa esitetyssä Kustannukset ja aikataulut –taulukossa on esitetty keskusta-alueen toimenpiteet erikseen. Näille toimenpiteille ei kuitenkaan ole erillistä hankekorttia, vaan ne on sisällytetty runkolinjakohtaisiin hankekortteihin. Tämä hankaloittaa infratoimenpiteiden runkolinjakohtaisten toimenpiteiden tarkastelua. Lisäksi hankekorteissa on esitetty sellaisia toimenpiteitä, joiden kustannusvaikutuksia ei ole hankekorttien kustannukset -taulukoissa. Tämän perusteella jää epäselväksi puuttuuko osa infratoimenpiteiden kustannuksista luonnoksessa esitetyistä yhteiskustannuksista vai missä näiden kohdekohtaiset kustannukset on eritelty.

Lisäksi kehittämisohjelmaluonnoksessa ja hankekorteissa on esitetty mm. tutkittavaksi suurempia muutoksia edellyttäviä infratoimenpiteitä (esim. runkolinjastoa täydentävään linjastoon kuuluva Pahaniemen joukkoliikennekatu). Näiden toimenpiteiden kaikkia kustannusarvioita ei ole mukana esitetyssä 9 miljoonan euron kustannusarviossa. Näin ollen runkobussilinjaston rakentamiskustannukset tulevat nousemaan, mikäli ko. infratoimenpiteitä toteutetaan.

Alla oleva taulukko on Trafix Oy:n laatima Turun runkobussilinjasto 2020: Tarkastelu lipputuloista ja suunniteltujen infratoimenpiteiden vaikutuksista liikennöintikustannuksiin (15.2.2013), johon on lisätty vihreällä oleva yhteensä-sarake. ”Taulukon toimenpiteiden linjakohtaiset infrakustannukset poikkeavat raportissa esitetyistä, koska taulukon kustannuksissa ovat mukana keskustan toimenpiteet. Lisäksi infratoimenpiteet on jaettu runkobussilinjojen kesken, jos toimenpide hyödyntää useampaa linjaa.” Tämän taulukon mukainen tarkastelu perustuu oletettuun vuoden 2020 tilanteeseen, joka edellyttää lipputulojen osalta matkustajamäärän kasvavan 11 % nykytilanteesta eli 3,0 miljoonaa matkaa vuodessa. Lisäksi huomioitavaa on se, että tarkemmat ja vertailukelpoisemmat infratoimenpiteiden kustannukset saadaan vasta jatkosuunnittelun yhteydessä.

Tarkastelu ei sisällä kehittämisohjelmaluonnoksessa esitettyä runkobussilinjaa täydentävään linjastoon kuuluvaa Pahaniemen joukkoliikennekatua, jonka kustannusarvioksi on esitetty 2,5 – 3,5 M€. Tämän joukkoliikennekadun ja sen edellyttämän sillan Uudenkaupungin radan ylitse mahdollistaisi kolmen nykyisen linjan yhdistämisen yhdeksi linjaksi. Kehittämisohjelmaluonnoksen mukaisesti tämän avulla saavutettaisiin huomattavat liikennöintisäästöt. Näitä säästövaikutuksia ei ole kuitenkaan laskettu. Tällaisten kalliiden investointien hyötyvaikutuksia niin joukkoliikenteen kuin muunkin liikenteen kannalta tulee tutkia ennen niiden mahdollisia toteutuspäätöksiä.

Em. apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtasen päätösehdotuksen mukaisesti ensisijaisesti tulisi panostaa keskustan sisääntuloväyliin sekä joukkoliikennettä nopeuttaviin joukkoliikenteen pahimpiin pullonkauloihin. Ja vasta tämän jälkeen toteuttaa muut infratoimenpiteet. Kehittämisohjelmassa on esitetty pyöräpysäköintiä toteutettavaksi Turun kaupungin osalta hieman alle 0,5 miljoonan euron edestä. Huomioitava on se, että kehittämisohjelmassa esitetyssä vuonna 2010 toteutetussa asukaskyselyssä on pyöräpysäköinnin kokenut yli 50 % vastanneista asukkaista vähän tärkeäksi tai ei tärkeäksi palvelutasotekijäksi. Näin ollen näihin pyöräpysäköinteihin investoiminen tulisi jättää hankkeen loppuvaiheeseen. Ensisijaisesti tulee tehdä merkittävimmät hankkeet, joilla on joukkoliikennettä nopeuttavia, liikennöinnin kustannussäästöjä tuottavia ja lipputuloja nostavia vaikutuksia.

Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta, jonka toimivaltaan ja talousarvioon infratoimenpiteet kuuluvat, toteaa, etteivät reaaliaikaiset matkustajainformaationäytöt ja linjojen brändäys kuulu sen toimivaltaan ja talousarvioon.

Tämän lausunnon liitteessä on esitetty yksityiskohtaisempia huomioita Runkobussilinjaston kehittämisohjelmasta vuosille 2012-2020.

Liite 1Kiinteistöliikelaitoksen lausunnon liite

Toimialajohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää merkitä tiedokseen Runkobussilinjaston kehittämisohjelmaluonnoksen vuosille 2012 - 2020 ja antaa Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunnalle edellä olevan lausunnon.

PäätösAsia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi Miikkolan Kosken kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.