Hallintopalvelut, Esa Mettälä 15.12.2010:

Turun kaupungin alueella kunnallinen pysäköinninvalvonta sekä ajoneuvojen siirtämisestä annetun lain mukaiset tehtävät kuuluvat Turun Kiinteistöliikelaitoksen toimialaan. Molemmissa toimissa on kyse viranomaistehtävistä, joissa käytetään julkista valtaa. Kiinteistöliikelaitoksen organisaatiossa kunnallinen pysäköinninvalvonta sekä kaikki ajoneuvojen siirtämiseen liittyvät toiminnot sijoittuvat hallintopalveluihin.

Näihin viranomaistoimintoihin liittyvää julkista valtaa käyttää Turun kunnallinen pysäköinninvalvoja, jolle myös ajoneuvojen siirtoihin liittyvä kaikki toimivalta on valtuuston ja johtokunnan päätöksillä delegoitu. Pysäköinninvalvoja myös vastaa toimintojen ja tehtävien päätösten lainmukaisuudesta. Koska kyse on julkisen vallan käyttämisestä, on erityisen tärkeää, että toiminta täyttää sille laissa asetetut vaatimukset. Pysäköintivirhemaksut ovat lain nojalla suoraan ilman tuomiota ulosottokelpoisia ja täytäntöön pantavissa pakkokeinoin. Ajoneuvojen siirtäminen aiheutuvat kustannukset ovat niin ikään suoraan ulosottokelpoisia maksuja. Lisäksi ajoneuvon siirtäminen kunnan varastoon saattaa johtaa siihen, että siirretystä ja määräajassa noutamatta jääneestä ajoneuvosta tulee kaupungin omaisuutta.

Pysäköinninvalvontatoimisto ei ole henkilöstöresurssien riittämättömyydestä johtuen pystynyt hoitamaan kaikkia tehtäviään täysin vaadittavalla tavalla. Erityisen ongelmallinen tilanne on ollut virhemaksuista tehtyjen vastalauseiden käsittelyprosessin osalta. Vastalauseita tehdään vuosittain noin 1300 kappaletta. Kaikki vastalauseet pystytään käsittelemään hyvin nopeasti, pääsääntöisesti viikon kuluessa vastalauseen tekemisestä. Ongelmana on ollut perustellun kirjallisen päätöksen laatiminen. Laki pysäköintivirhemaksusta edellyttää, että pysäköinninvalvojan on viivytyksettä ratkaistava vastalause ja annettava päätös asianomaiselle tiedoksi. Sekä päätöksen perustelemisessa, että kirjallisen päätöksen lähettämisessä on ollut puutteita, joiden korjaaminen nykyisillä vakinaisilla henkilöstöresursseilla ei ole mahdollista.

Kirjallisen päätöksen viipymisestä on myös tehty kantelu aluehallintovirastolle. Kantelun johdosta antamassaan päätöksessä 23.8.2010 aluehallintovirasto on todennut, että päätöksen tiedoksiannon ei voida katsoa tapahtuneen pysäköintivirhemaksulain 13 §:n edellyttämällä tavalla viivytyksettä, koska päätös on saapunut vastalauseen tekijälle vasta 27 päivän kuluttua päätöksen tekemisestä. Päätöksen tekemisen sinänsä on todettu tapahtuneen viivytyksettä. Kantelun johdosta aluehallintovirasto on kiinnittänyt Turun kaupungin pysäköinninvalvojan huomiota vastaisen varalle pysäköintivirhemaksulain 13 §:n noudattamiseen.

Pelkästään tämä kantelun johdosta annettu päätös velvoittaa pysäköinninvalvojaa ryhtymään järjestelyihin, joilla vastalauseiden käsittelyprosessi kokonaisuudessaan saadaan toimimaan pysäköintivirhemaksulain edellyttämällä tavalla. Päätösten antamisesta on lisäksi jo tehty toinenkin kantelu, jonka yhteydessä aluehallintovirasto on, viitaten aikaisempaan päätökseensä, pyytänyt hankkimaan Turun Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan selvityksen siitä, mihin toimenpiteisiin pysäköinninvalvontatoimistossa on ryhdytty, jotta pysäköintivirhemaksulain 13 §:ssä tarkoitetut pysäköinninvalvojan antamat päätökset esitettyihin vastalauseisiin annetaan asianomaiselle viivytyksettä tiedoksi. Kolmas kantelu on tehty muusta toimiston toiminnasta. Kaikissa kanteluissa on viitattu asioiden käsittelyn pitkään kestoon.

Päätösten perusteleminen ei myöskään ole ollut riittävää. Tähän seikkaan ei toistaiseksi ole puututtu toimintaa valvovien viranomaisten toimesta. Päätösten nykyistä parempi perustelu toisaalta myös vähentäisi toimistoon tulevien puheluiden määrää sekä oletettavasti myös päätöksistä hallinto-oikeuteen tehtävien valitusten määrää, koska päätöksestä selkeämmin kävisi ilmi, millä tavalla ja miksi pysäköinti on ollut virheellistä. Puheluiden ja valitusten väheneminen puolestaan vapauttaa jonkin verran henkilöstöresursseja muuhun toimintaa, erityisesti pysäköinninvalvojan osalta.

Vastalauseiden johdosta annettujen päätösten perusteluvelvoite korostuu ja selkeytyy entisestään, kun pysäköinninvalvontaa koskeva lainsäädäntö uudistuu. Hallituksen esitys lainsäädännön uudistamisesta on tällä hetkellä eduskuntakäsittelyssä ja uusien lakien on tarkoitus tulla voimaan syksyllä 2011. Uusi laki julkisesta pysäköinninvalvonnasta sisältää nykyisestä laista poiketen selkeän viittauksen hallintolakiin oikaisuvaatimuksen käsittelyn osalta. Hallintolaissa on yksityiskohtaiset säännökset päätöksen sisällöllisistä vaatimuksista sekä perusteluvelvoitteesta. Ennen uuden lain voimaantuloa henkilöstöresursointi sekä toimintaprosessit on saatava lain edellyttämälle tasolle.

Toinen lisäpanostusta tarvitseva kokonaisuus on työsuojeluun liittyvät asiat. Turun ja Porin työsuojelupiiri on 13.10.2009 antamassaan tarkastuskertomuksessa antanut työnantajalle toimintaohjeet koskien turvallisuuden hallintaa, väkivallan uhkaa työssä, ensiapukoulutusta sekä biologisia tekijöitä. Mainittujen asioiden osalta on ryhdyttävä työsuojelupiirin edellyttämiin toimenpiteisiin. Näitä toimenpiteitä ei ole pystytty loppuun asti toteuttamaan. Lisäksi työsuojeluun liittyvät kysymykset vaativat jatkuvaa tarkkailua sekä nopeaakin reagoimista tarvittaessa. Riskien kartoitus ja tarpeellisten ohjeiden ylläpito vaatii jatkuvaa työtä. Työsuojelukysymykset ovat korostuneen keskeisiä ja merkityksellisiä pysäköinnintarkastajien työssä, jossa jopa ulkoisen väkivallan riski on todellinen ja jatkuva. Myös valvontatoimistossa joudutaan varautumaan normaalia toimistotyötä paremmin väkivallan uhkaan.

Kolmas lisäresursointia kaipaava asia on viranomaisyhteistyö erityisesti poliisin kanssa. Kunnallinen pysäköinninvalvoja on valvonnan yleistä järjestelyä koskevissa asioissa poliisilaitoksen päällikön johdon ja valvonnan alainen. Pysäköinninvalvojan esimies on poliisi, vaikka työnantaja onkin kaupunki. Pysäköinninvalvontaa suoritetaan yhdessä ja yhteistyössä poliisin kanssa. Yhtenäisen käytännön noudattaminen kaikissa valvontaan liittyvissä ratkaisuissa on tärkeää kaikkien valvontaan osallistuvien töiden hoitamisen kannalta sekä toisaalta pysäköijien oikeusturvan kannalta.

Pysäköinninvalvontatoiminnassa ollaan sisäasiainministeriön ja muiden kaupunkien ja kuntien pysäköinninvalvojien yhteistyön kautta pyrkimässä suurempaan valtakunnalliseen yhteistyöhön. Tällä pyritään ennen kaikkea parantamaan valvontatoimen yhdenmukaisuutta toimintatavoissa sekä tulkinnoissa. Lisäksi pyritään parantamaan valtakunnallisesti yhteistyötä ja yhteisiä toimintaohjeita poliisin kanssa. Yhtenä tavoitteena on myös lisätä pysäköinnintarkastajien työn arvostusta.

Turun pysäköinninvalvonnan palvelutasoa neuvonnan ja informaation saatavuuden kannalta on haluttu myös parantaa. Erityisesti internetsivujen sisältöä sekä suoraan erityisille kohderyhmille suunnattua neuvontaa on tarkoitus kehittää. Internetsivujen uudistaminen on jo käynnistynyt ja mm. ammatti-instituutilta on tiedusteltu tarvetta ja halua pysäköinnin sääntöjen tietoiskuun. Neuvonnan tarvetta on havaittu olevan erityisesti mm. mopojen pysäköinnin sekä kuorman purkamiseen liittyvien sääntöjen osalta.

Kadunvarsipysäköinti on pitkään ollut Turussa kehityskohteena. Erityisesti on tarkoitus lisätä maksullisen pysäköinnin maksutapavaihtoehtoja. Mahdollisuuksia on olemassa valmiina mm. useampia kännykkämaksutapoja. Lisäksi on tarkoitus selvittää mahdollisuus ottaa käyttöön eripituisia kertamaksulupia, joilla olisi mahdollista pysäköidä maksullisille pysäköintipaikoille. Uusien maksutapojen käyttöön otto edellyttää kuitenkin laajaa selvitystä aiheutuvista kustannuksista, vaikutuksista lyhytaikaiseen pysäköintiin sekä pysäköinninvalvontatyöhön. Koska uudet maksutavat vaikuttavat välittömästi pysäköinninvalvontatyön tekemiseen, on luontevaa ja tarkoituksenmukaista yhdistää kadunvarsipysäköinnin kehittäminen pysäköinninvalvonnan toimintaan ja sen kehittämiseen.

Pysäköinninvalvontatoimiston, pysäköinnintarkastajien sekä ajoneuvojen siirroista huolehtivien henkilöiden työn ohjaaminen ja kehittäminen sekä viranomaisyhteistyön jatkuva ylläpito vaatii resursointia. Jo pelkästään kaiken ehdottoman välttämättömän toiminnan kehittämisen toteuttaminen ja toimintojen ylläpito on mahdotonta ilman tehokasta ja jatkuvaa ohjausta. Työsuojelukysymykset vaativat toistuvasti välitöntä reagointia, toisinaan valitettavasti rikosilmoitustenkin muodossa. Vähimmäisedellytysten täyttymisen jälkeen tulisi vielä pystyä kehittämään lisää laajasti koko toimintaa. Toimintatapojen uudistaminen luo pysyvän tarpeen laajasta kokonaisuudesta huolehtivalle esimiehelle. Toisaalta toiminnan kehittäminen tarkoittaa merkittävää muutosta koko valvonnan henkilöstön työmenetelmiin ja työvälineisiin. Tällaisen muutoksen toteuttaminen ei onnistu ilman toteutuksesta huolehtivaa henkilöä. Pysäköinninvalvoja ei voi ajankäytöllisesti eikä toisaalta koko valvontatoiminnan vastuun ja valvonnan vuoksi toimia käytännön työn ohjaajana ja toimintojen järjestelijänä.

Pysäköinninvalvonnan tehtävänä on valvoa pysäköintiä ja pysäyttämistä koskevien sääntöjen ja määräysten noudattamista. Valvonnan ja sanktioiden olemassaolon on tarkoitus toimia ennaltaehkäisevästi siten, että ne vähentäisivät tai rajoittaisivat virheellistä pysäköintiä. Ideaalitilanteessa valvonta tekisi itsensä tarpeettomaksi virheellisen pysäköinnin lakatessa. Valvonnan puuttuminen kokonaan taas johtaisi suurella todennäköisyydellä huomattaviin liikenteellisiin ongelmiin. Tätä taustaa vasten pysäköinninvalvonta palvelee kaikkia tienkäyttäjiä, kun se osaltaan turvaa edellytykset liikenteen sujumiselle.

Vaikka pysäköinninvalvonnan tarkoitus ja tehtävä ei ole tulojen kerääminen, on toiminta kaupungille selkeä tulonlähde. Lääninhallitus on aikanaan päättäessään kunnallisen pysäköinninvalvonnan aloittamisesta Turussa päätöksessään määrännyt, että valvonnasta saatavat tulot on käytettävä ensisijaisesti valvontatoimen järjestämisestä ja hoitamisesta sekä pysäköintitilojen kunnossapidosta ja lisäämisestä kaupungissa aiheutuvien menojen suorittamiseen. Valvonnasta saatavat tulot ovat huomattavasti suuremmat kuin toiminnasta aiheutuvat menot. Lisähenkilöstön palkkaaminen aiheuttaa kustannuksia, mutta nämä kustannukset pystytään täysimääräisesti kattamaan valvonnasta kertyvistä tuloista.

Pysäköinninvalvontatoimiston työn, ajoneuvojen siirtoyksikön toimistotyön sekä kadunvarsipysäköinnin kehittäminen ja asiakaspalvelun parantaminen vaativat resursseja. Palveluja ei voida parantaa nykyisellä henkilöstömäärällä. Palvelun kehittämistä tärkeämpää on kuitenkin se, että pysäköintivirhemaksuja saavien oikeusturvan, pysäköinnintarkastajien työturvallisuuden, pysäköinninvalvontatoimiston tehtävien asianmukaisen hoitamisen sekä kunnallisen pysäköinninvalvojan vastuun ja oikeusturvan kannalta on välttämätöntä saada lisää vakinaista henkilöstöä pysäköinninvalvontatoimistoon.

Vakanssin perustaminen sisältyy Kiinteistöliikelaitoksen hyväksyttyyn työvoiman käyttösuunnitelmaan vuodelle 2011 ja vakanssin perustaminen voidaan toteuttaa Kiinteistöliikelaitoksen hyväksytyn talousarvion puitteissa.

Liite 1Vakanssin perustamislomake

Liikelaitosjohtaja Jouko Turto:

EhdotusKiinteistöliikelaitoksen johtokunta päättää perustaa liitteenä olevan vakanssin perustamislomakkeen mukaisesti valvontaesimiehen työsopimussuhteisen toimen, vakanssi 608145 ensimmäisenä sijoituspaikkana Kiinteistöliikelaitoksen hallintopalvelut -yksikön lakiasiat ja pysäköinninvalvonta vastuualue.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.