Johtaja Tuomas Heikkinen 16.1.2019:

Valtiovarainministeri asetti työryhmän selvittämään infrahankkeiden toteuttamista yhtiömallilla. Toimeksiannon mukaan työryhmän tuli selvittää vaihtoehtoisten yhtiömallien perustamiseen ja toimintaan liittyvät juridiset, taloudelliset ja hallinnolliset kysymykset eri osapuolten näkökulmasta. Hankeyhtiön perustamisen tarkoituksena on nopeuttaa väylähankkeiden toteuttamista verrattuna puhtaaseen budjettirahoituksella tehtävään perinteiseen malliin.

Työryhmä on laatinut loppuraporttinsa ja selvittänyt, miten suuri väylähanke voitaisiin toteuttaa mm. valtion ja kuntien omistaman osakeyhtiön avulla. Osakeyhtiö voisi, paitsi osallistua suunnitteluun ja rakennuttaa hankkeen, sekä jatkaa hankkeen ylläpitäjänä ja omistajana. Hankkeen rakentamis- ja ylläpitokustannuksiin voitaisiin saada loppurahoitusta käyttäjämaksuista, EU-tuista, kiinteistökehittämisestä saatavasta arvonnoususta, yksityisen hyötyjän osuudesta, omaan pääomaan sijoittavan kolmannen tahon osuudesta sekä kuntien ja valtion myöntämänä tukena.

Hankeyhtiö tarvitsee jo aloitus/suunnitteluvaiheessa pääomitusta ja oletus on, että alkuvaiheen pääomituksesta tulevat vastaamaan ns. hyötyjäkaupungit ja valtio. Edelleen ensivaiheessa kuntien rahoitusta ei voida kattaa esim. kiinteistökehitystuloilla vaan kunnat joutuvat laittamaan oman pääoman ehtoista rahoitusta hankeyhtiöön. Alkuvaiheen pääomituksen jakautumisesta valtion ja kaupunkien välillä ei ole vielä linjausta. Osakasrakenne, rahoitus ja omistussuhteet voivat olla alkuvaiheessa hyvinkin erilaisia kuin lopulta mahdollisessa toteutukseen tähtäävässä hankeyhtiössä.

Tunnin juna -hankeyhtiö tarvitsee alkuvaiheessa käyttöpääomaa lupaprosessien ja suunnittelun edistämiseen. Hankeyhtiö on riippuvainen pelkästään julkisesta rahoituksesta melko pitkän alkuvaiheen koska liikennöinnistä saatava kassavirta käynnistyy vasta hankkeen valmistuttua.

Turun kaupunki on varannut 2019 talousarvioon investointiosaan 3 milj. euroa osakkeiden ja osuuksien hankintaan. Tätä varausta on mahdollista käyttää hankeyhtiön pääomitukseen.

Tunnin juna -hankkeen konkreettiseksi edistämiseksi olisi tarkoituksenmukaista tehdä periaatepäätös siitä, että Turun kaupunki voi osallistua heti ensimmäisessä vaiheessa hankeyhtiöön ja että kaupunki varautuisi samalla myös pääomittamaan yhtiötä. Periaatepäätös on tarpeen tehdä kiireisellä aikataululla jotta Tunnin juna -hanke ja sitä edistävä mahdollinen hankeyhtiö ei jää aikataulullisesti jälkeen pääradan parantamisen hankkeesta. Periaatepäätöksen nojalla kaupunki voi uskottavasti neuvotella valtion ja muiden osakaskaupunkien kanssa Tunnin juna -hankkeen hankeyhtiön käynnistämisestä.

Mediassa esitettyjen tietojen mukaan pääradan parantamiseen ollaan perustamassa hankeyhtiötä jo lähiaikoina. Sen kautta voidaan rahoittaa myös ensimmäinen suunnitteluvaihe eli yleissuunnitelma. Tämä mahdollistaisi pääradan lisäraiteiden yleissuunnittelun aloittamisen jo keväällä tai viimeistään kesällä vaikka hallitus ei ole myöntänyt hankkeelle budjettirahoitusta. Median tietojen mukaan hankeyhtiön pääomistajaksi ja samalla päärahoittajaksi olisi tulossa valtio. 

Konsernijaostolle esitetään, että periaatepäätös Turun kaupungin osallistumisesta hankeyhtiöön tehdään ja että kaupunginjohtaja voi neuvotella muiden mahdollisten osakkaiden ja rahoittajien kanssa alkuvaiheen rahoituksesta ja osakkuudesta edellä esitetyn 3 miljoonan määrällä. Periaatepäätös ei oikeuta sijoituksen tekemiseen vaan asia tulee tuoda erikseen kaupunginhallituksen päätettäväksi, kun hankeyhtiön perustamisen mallinnus, pääoman tarve, osakkaat ja yksityiskohdat on tiedossa.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto päättää, että Turun kaupunki osallistuu tunnin Junan mahdollisen hankeyhtiön perustamisen valmisteluun ja että kaupunki varautuu periaatteellisesti enintään 3 miljoonan alkuvaiheen rahoitukseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Ennen varsinaista päätöksentekoa äänestettiin asian palauttamisesta.

Asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 11-2.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Ahmadi, Hellsten, Raaska, Tavio, Laivoranta, Hassan, Weber, Ruohonen, Aaltonen, Kattelus ja Vornanen.

Yrttiahon seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Lundén:

”Asia palautetaan valmisteluun.

Perustelut: Hankeyhtiömalli ratahankkeiden toteuttamisessa on valtiovallan päätettävä asia. Infrahankkeet tulisi toteuttaa valtion budjettirahoituksella. Hankeyhtiömallin yhtenä riski on, että se mahdollistaa rataverkon yksityistämisen.”

Tämän jälkeen esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin yksimielisesti.