Konserniohjauksesta vastaava controller Kim Moisiolinna 21.9.2017:

Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (Yhtiö - LSJH) pyytää Turun kaupungin ennakkonäkemystä LSJH:n ja Salon Kaukolämpö Oy:n yhdessä omistaman jäte-energiayhtiön perustamisesta. Lähtökohtana on se, että jäte-energiayhtiö toimisi omistajiensa sidosyksikkönä mankala-periaatteella eikä jakaisi omistajilleen osinkoa. Ennakkonäkemystä pyydetään LSJH:n osakassopimuksen luvun 10.1 perusteella.

Kaupunginlakimies Pauliina Ahlas 21.9.2017:

Asiassa on pyydetty lausuntoa mankala-periaatteesta, jolla perustettavan yhtiön on tarkoitus toimia.

Osakeyhtiölaki perustuu siihen lähtökohtaan, että osakeyhtiö tuottavat voittoa osakkailleen. Yhtiöt suorittavat tästä voitosta valtiolle veroa ja yhtiö voi jakaa voitonjakokelpoisia varoja osakkailleen osingon muodossa. Mankala-periaate on poikkeus tähän lähtökohtaan, sillä mankala-yhtiö tuottaa osakkailleen omakustannushintaista tuotetta (vailla katetta) ja yhtiön vuosittainen tulos on yleensä lähellä nollaa. Näin ollen yhtiölle ei muodostu verotettavaa voittoa.  Yhtiö ei myöskään jaa osakkailleen osinkoa, vaan osakkaiden yhtiöstä saama hyöty perustuu osakkaiden yhtiöstä saaman tuotteen tai palvelun markkinahintaista hintaa halvempaan hintaan.

Mankala-periaate perustuu kahteen korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisuun (KHO 1963-I-5 ja KHO 1968-II-521), jossa korkein hallinto-oikeus katsoi, että kun yhtiö yhtiöjärjestyksen mukaan oli velvollinen luovuttamaan tuottamansa palvelua tai tuotetta osakkailleen näiden osuuksien mukaisessa suhteessa ja, kun osakkaat olivat velvolliset samassa suhteessa vastaamaan yhtiön kustannuksista, ei yhtiö ollut jakanut osakkailleen peiteltyä osinkoa eikä muutakaan veronalaista tuloa sen johdosta, että yhtiön osakkailtaan perimä hinta ehkä oli ollut käypää hintaa alempi. Mankala-periaatteen nimi liittyy siihen, että toinen oikeustapauksista liittyi Oy Mankala Ab -nimiseen yhtiöön.

Mankala-periaatteen käyttö on sikäli ongelmallista, että periaatetta ei ole koskaan kirjattu säädöstasolle. Ei myöskään ole selvää, että lainsäädännön kehittymisen myötä mankala-periaatteen mukaisesti järjesteltyjen yhtiöitä tarkastellaan jatkossa samoin kuin korkein hallinto-oikeus on 1960-luvulla tekemissään ratkaisuissa tehnyt. Periaatteen käyttämiseen liittyy siis riski siitä, että se jatkossa kielletään. Euroopan unionin komissiossa on parhaillaan tutkittavana komissiolle esitetty kirjallinen kysymys mankala-periaatteesta  ja komissio tarkastelee muutenkin periaatteen soveltuvuutta suhteessa EU-säädöksiin. Toistaiseksi Suomessa on kuitenkin annettu mankala-periaatteen hyväksyviä verottajan ennakkoratkaisuja ja Suomessa toimii useita mankala-periaatteella toimivia yhtiöitä. On mahdollista harkita, hankkeen aikataulu huomioiden, että järjestelystä haettaisiin keskusverolautakunnan tai Verohallinnon ennakkoratkaisu yhtiön verokohtelun varmistamiseksi.

Mikäli mankala-periaate joskus katsottaisiin kielletyksi, mankala-yhtiöille aiheutuva riski liittyy siihen, että niiden osakkaiden saatettaisiin katsoa saaneen peiteltyä osinkoa, sekä siihen, että yhtiötä saatettaisiin ryhtyä verottamaan (myös takautuvasti) siitä jälkikäteen arvioidusta voitosta, joka yhtiölle oletettaisiin muodostuneen, jos se olisi veloittanut tuottamastaan tuotteesta tai palvelusta markkinaehtoisen hinnan.

Nyt perustettavan yhtiön yhtiöjärjestyksessä on ilmaistu mankala-periaatteen mukaiset osakkaiden oikeudet saada tuotetta tai palvelua osakeomistuksensa suhteessa sekä osakkaiden velvollisuudet vastata yhtiön kustannuksista osakeomistuksensa suhteessa. Yhtiöjärjestys vastaa siis sitä periaatetta, joka on ilmaistu KHO:n oikeustapauksissa.

Osakassopimuksessa mainittujen lisä- ja uusinvestointien (sopimuskohta 6.2.2) suorittamisessa on huomioitava se, että lisä- tai uusinvestointi ei saa muuttaa yhtiön maksujen ja osakkaille jaettavan tuotteen / palvelun jakautumista yhtiöjärjestyksessä mainitusta mankala-periaatteesta poikkeavaksi.

Lisäksi on huomioitava, että yhtiö ei saa myydä tuottamaansa tuotetta tai palvelua muille kuin osakkailleen.

Mankala-periaatteen arviointia Euroopan unionin komissiossa on syytä seurata tarkasti sekä ryhtyä tarpeellisiin toimenpiteisiin välittömästi, jos mankala-periaatteen soveltaminen katsottaisiin EU-säädösten vastaiseksi.

Kaupunginlakimies Jukka Vanto:

Asiassa on pyydetty arviota ensinnäkin siitä, millä edellytyksillä Kiertoenergia Oy täyttää tai voisi täyttää, sekä julkisista hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1397/2016, hankintalaki) 15 §:ssä tarkoitetun sidosyksikköstatuksen että vesi- ja energiahuollon, liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien yksiköiden hankinnoista ja käyttöoikeussopimuksista annetun lain (1398/2016, erityisalojen hankintalaki) että 25:ssä tarkoitetun sidosyksikköstatuksen tai lain 4 §:n 15 kohdassa tarkoitetun sidosyritysstatuksen suhteessa omistajiinsa, joita olisivat Lounais-Suomen Jätehuolto Oy (LSJH, jonka on ilmoitettu olevan hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö) ja Salon Kaukolämpö Oy (jonka on ilmoitettu olevan erityisalojen hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö).

Tässä selvityksessä ei esitetä arvioita näiden yhtiöiden hankintayksikköstatuksesta. Lisäksi on pyydetty arvioimaan yleisellä tasolla sitä, millä edellytyksillä Kiertoenergia Oy:öön voidaan jatkossa ottaa uusia osakkaita, jos yhtiön halutaan pysyvän sidosyksikkönä.

Hankintalain 1.1 §:n mukaan valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään. Erityisalojen hankintalain 1.1 §:n mukaan vesi- ja energiahuollon sekä liikenteen ja postipalvelujen alalla toimivien valtion ja kuntien viranomaisten sekä muiden 5 §:ssä tarkoitettujen hankintayksiköiden on kilpailutettava hankintansa ja käyttöoikeussopimuksensa siten kuin tässä laissa säädetään.

Hankintalainsäädännön soveltamisalan arvioinnissa tulee kussakin yksittäisessä hankinta-asiassa aina ensin selvittää, mitä toimintaa hankkiva yksikkö harjoittaa ja liittyykö tehtävä hankinta esim. erityisalatoiminnan harjoittamiseen. Tämä kuuluu yhtiöiden operatiiviseen työhön. Esimerkiksi erityisalojen hankintalain soveltaminen riippuu ensisijaisesti yksikön toiminnan luonteesta, ei hankinnan kohteesta.

Mikäli tehtävä hankinta liittyy erityisalatoiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan seuraavaksi, onko hankkija erityisalojen hankintalain mukainen hankintayksikkö ja vielä, onko mainitun lain 5.1 §:ssä tarkoitettu viranomaishankintayksikkö vai 5.2 §:ssä tarkoitettu muu hankintayksikkö, joita koskeva sääntely poikkeaa toisistaan.

Mikäli hankinta liittyy hankintalain mukaisen toiminnan harjoittamiseen, tarkastellaan hankintayksikköasemaa puolestaan hankintalain hankintayksikkösäännösten mukaisesti. Sovellettavilla hankintayksikkösäännöksillä on merkitystä, etenkin kun LSJH selvityksen mukaan on hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö ja Salon Kaukolämpö Oy erityisalojen hankintalaissa tarkoitettu hankintayksikkö, sillä erityisalojen hankintayksikkö- ja sidosyksikkö-/yrityssäännökset eroavat osin olennaisesti hankintalain vastaavista.

Relevantin hankintalain ja hankintayksikköaseman selvittämisen jälkeen selvitettäväksi tulevat vielä kynnysarvon ylittyminen sekä erityisalojen hankintalain soveltamisalapoikkeusten mahdollinen soveltuminen yksittäiseen hankintaan.

Hankintalain sidosyksikkösäännös

Hankintalaissa (15.1 §) on sääntö, jonka mukaan hankintalakia ei sovelleta hankintasopimuksiin, jotka hankintayksikkö tekee sidosyksiköltään, sekä sidosyksikön käsite: Sidosyksiköllä tarkoitetaan hankintayksiköstä muodollisesti erillistä ja päätöksenteon kannalta itsenäistä yksikköä. Lisäksi edellytyksenä on, että hankintayksikkö yksin tai yhdessä muiden hankintayksiköiden kanssa käyttää määräysvaltaa yksikköön samalla tavoin kuin omiin toimipaikkoihinsa ja että yksikkö harjoittaa enintään viiden prosentin (prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää) ja enintään 500 000 euron osuuden liiketoiminnastaan muiden tahojen kuin niiden hankintayksiköiden kanssa, joiden määräysvallassa se on. (Hankintalain 174.3 §: Em. prosenttiosuutta ja euromääräistä rajoitusta sovelletaan muihin kuin sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin 1.1.2019 lukien. Muiden kuin tai sosiaali- ja terveyspalvelujen alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava 15 §:n tarkoitettu prosenttiosuus on 10 prosenttia 31.12.2018 saakka). Sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa.

Kaikkien edellä lueteltujen sidosyksikön edellytysten on täytyttävä samaan aikaan, jotta kyse olisi pykälässä tarkoitetusta sidosyksiköstä. Edellä mainittua prosenttiosuutta määritettäessä perusteena on käytettävä sopimuksen tekemistä edeltävien kolmen vuoden keskimääräistä kokonaisliikevaihtoa tai muuta vastaavaa toimintaan perustuvaa määrää.

Hankintalaissa (15.5 §) säädetään usean hankintayksikön yhdessä käyttämän määräysvallan tarkemmista edellytyksistä. Hankintayksiköiden katsotaan yhdessä käyttävän määräysvaltaa sidosyksikköön, jos sidosyksikön toimielimet koostuvat kaikkien hankintayksiköiden edustajista ja hankintayksiköt voivat yhdessä käyttää ratkaisevaa päätösvaltaa sidosyksikön strategisiin tavoitteisiin ja tärkeisiin päätöksiin.

Säännöksen esitöiden (HE 108/2016 vp s. 104) mukaan yksittäinen edustaja voi kuitenkin edustaa useita tai kaikkia osallistuvia hankintayksiköitä sidosyksikön hallintotoimielimessä. Lisäksi edellytyksenä on, että sidosyksikkö toimii määräysvaltaa käyttävien hankintayksiköiden etujen mukaisesti.

Kuten edellä on tuotu esiin, hankintalain 15.1 §:n mukaan sidosyksikössä ei saa olla muiden kuin hankintayksiköiden pääomaa. Säännöksessä ei oteta kantaa siihen, voiko hankintalain 15 §:ssä tarkoitetussa sidosyksikössä erityisalojen hankintalain 5 §:n 1 tai 2 momentissa tarkoitetun hankintayksikön pääomaa, eikä asiasta ole toistaiseksi olemassa oikeuskäytäntöä.

Jätelakiin ollaan mahdollisesti esittämässä hankintalaista poiketen, että jätehuollon alalla toimiviin sidosyksiköihin ja hankintayksiköihin sovellettava markkinaehtoista toimintaa rajoittava ulosmyynnin osuus olisi pysyvästi 10 prosenttia. Varmuutta esityksen lopullisesta sisällöstä tai hyväksymisestä ei kuitenkaan tässä vaiheessa ole, eikä yhtiön toimintaa tai arvioita siitä voi rakentaa vain oletetun lainsäädännön varaan.

Erityisalojen hankintalain sidosyksikkö- ja sidosyrityssäännökset

Erityisaloilla sidosyksikön sallitun ulosmyynnin osuus on merkittävästi joustavampi ja korkeampi (20 % sidosyksikön liiketoiminnasta) kuin hankintalain sidosyksiköllä. Kiertoenergia Oy:n tapauksessa pitäisi kuitenkin noudattaa hankintalain tiukempaa sidosyksikköperussäännöstä, sillä Kiertoenergia Oy menettäisi sidosyksikköstatuksensa suhteessa LSJH Oy:öön, mikäli sen ulosmyynti olisi korkeampaa, kuin hankintalain sallima ulosmyynti sidosyksikölle on.

Salon Kaukolämpö Oy:n osalta ei ole toistaiseksi saatu selvitystä siitä, onko se erityisalojen hankintayksikkönä erityisalojen hankintalain 5.1 §:ssä tarkoitettu julkisoikeudellinen laitos vai lain 5.2 §:ssä tarkoitettu julkinen yritys. Tällä kysymyksellä on erityinen merkitys, sillä erityisalojen hankintalain sidosyksikkösääntely (lain 25 §) soveltuu vain 5.1 §:ssä tarkoitettuihin ”viranomaishankintayksiköihin”, eikä se sovellu lainkaan lain 5.2 §:ssä tarkoitettuihin ”muihin hankintayksiköihin.”

Erityisalojen hankintalain 27 §, jossa säädetään sidosyrityksistä, puolestaan koskee kaikkia erityisalojen hankintayksiköitä, sekä viranomaishankintayksiköitä että muita hankintayksiköitä. Sidosyrityksellä tarkoitetaan lain 4 §:n 15 kohdan mukaan sellaista yritystä, jonka vuosittaiset tilinpäätökset yhdistellään tilinpäätöksen kassa kirjanpitolain (1336/1997) mukaisesti. Jos kirjanpitovelvollisella on kirjanpitolain 1 luvun 5 §:n mukainen määräysvalta kohdeyrityksessä, on edellinen emoyritys ja jälkimmäinen tytäryritys. Määräysvalta syntyy, jos:

1) kirjanpitovelvollisella on enemmän kuin puolet kohdeyrityksen kaikkien osakkeiden tai osuuksien tuottamasta äänimäärästä ja tämä äänten enemmistö perustuu omistukseen, jäsenyyteen, yhtiöjärjestykseen, yhtiösopimukseen tai niihin verrattaviin sääntöihin taikka muuhun sopimukseen;

2) kirjanpitovelvollisella on oikeus nimittää tai erottaa enemmistö jäsenistä kohdeyrityksen hallituksessa tai siihen verrattavassa toimielimessä taikka toimielimessä, jolla on tämä oikeus, ja oikeus perustuu samoihin seikkoihin kuin 1 kohdassa tarkoitettu ääntenenemmistö; tai

3) kirjanpitovelvollinen muuten tosiasiallisesti käyttää määräysvaltaa kohdeyrityksessä.

Kirjanpitolain 6 luvun 1 §:n mukaisesti emoyritys on velvollinen laatimaan ja sisällyttämään tilinpäätökseensä konsernitilinpäätöksen. Kirjanpitolain 6 luvun 2 §:n mukaan konsernitilinpäätös laaditaan konserniyritysten taseiden ja tuloslaskelmien sekä niiden liitetietojen yhdistelmänä. Edellä esitetystä seuraa, että sidosyritysten edellytetään olevan konsernisuhteessa toisiinsa ja konsernisuhde edellyttää, että toinen yhteisö eli emoyhtiö käyttää toiseen yhteisöön laissa tarkoitettua määräysvaltaa. Määräysvalta voi kirjanpitolain määritelmästä johtuen syntyä vain yhdelle, ei kahdelle tai useammalle, yritykselle.

Lopuksi

Edellä kuvatussa tilanteessa ei ole mahdollista varmistua siitä, että Kiertoenergia Oy täyttäisi, tai voisi täyttää, hankintalain 15 §:ssä tarkoitetun sidosyksikköstatuksen tai erityisalojen hankintalain 25 §:ssä tarkoitetun sidosyksikköstatuksen tai lain 4 §:n 15 kohdassa tarkoitetun sidosyritysstatuksen suhteessa omistajiinsa. Tästä johtuen ei myöskään voi esittää arviota siitä, millä edellytyksillä Kiertoenergia Oy:öön voitaisiin jatkossa ottaa uusia osakkaita, jos yhtiön haluttaisiin pysyvän sidosyksikkönä. Selvyyden vuoksi yleensä yhtiön yhtiöjärjestykseen on syytä ottaa tarvittavat määräykset yhtiön sidosyksikköstatuksesta ja osakassopimukseen määräykset siitä, että osakkeita voidaan myydä vain muille hankintayksiköille.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 21.9.2017:

Yhtiö on esitellyt ennakkonäkemyspyynnössään kattavasti hankkeen taustoja, hankintarenkaan vaiheita sekä nyt esitetyn ratkaisun perusteluja. Liitteessä 2 on esitetty hankkeen alustava investointikustannusarvio, joka perustuu laitokselle toimitettavaan jätemäärään 120.000 t/a. Investointikustannukset on arvioitu yhteensä 109.2 milj. euron suuruiseksi

Yhtiö on arvioinut, että hankkeen oman pääoman ehtoinen rahoitus pystytään kattamaan LSJH:n omista kassavaroista, eikä siihen tarvita omistajakuntien takauksia tai rahoitusta lainkaan. Yhtiön mukaan hankkeelle on luvattu edullista rahoitusta pienellä (noin 10 %) oman pääoman osuudella. Näin ollen hankkeen rahoitukseen liittyvät riskit liittyvät lähinnä hankkeen kustannusarvion pitävyyteen sekä tarvittavan vieraan pääoman riskilisään ja marginaaliin.

Liitteessä 3 on esitetty hankkeen SWOT -analyysi (vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat). Yleisesti voidaan todeta, että verrattuna nykytilanteeseen, toteutuessaan suunnitellusti, hanke säästäisi Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimialueen kustannuksia vuosittain vähintään 4 M€. Säästö olisi asukasta kohden noin 10 € vuodessa, mikäli hyöty kohdennettaisiin suoraan asiakashintoihin. Seudulliselle jäteratkaisulle ja Salon uudelle kaukolämpötuotannolle on todellinen tarve. Lisäksi hanke on toiminnallisesti hyvin perusteltu.

Turun kaupunki omistaa 23 % LSJH:n osakkeista. Kaupungin omistaja-arvon säilymisen kannalta on keskeistä, että perustettavan Mankala-yhtiön (Kiertoenergia Oy) toiminta ja talous kehittyvät suunnitellusti ja, että yhtiön osakkaat (LSJH ja Salon Kaukolämpö Oy) eivät joudu pääomittamaan perustettavaa yhtiötä missään vaiheessa hankkeen elinkaarta. Koska hanke on pitkäaikainen, saattaa voimalaitoksen Salon Kaukolämpö Oy:lle tuottaman kaukolämmön kysynnässä kuitenkin tapahtua merkittäviä muutoksia ajan kuluessa energiaa säästävän teknologian ja uusien tuotantotekniikoiden myötä.

Liitteessä 3 esitetyssä SWOT -analyysissä on mainittu uhkana, että Salon Kaukolämpö Oy on pienehkö energiayhtiö, jonka resurssit ovat myös pienet. Turun kaupunki onkin pyrkinyt osakasneuvottelussa varmistumaan siitä, että Salon kaupunki sitoutuisi Salon Kaukolämpö Oy:n 100 % omistajana tarvittaessa esimerkiksi pääomittamaan omistamaansa tytäryhtiötä, mikäli kaukolämmön kysynnästä tai hinnan muutoksista mahdollisesti aiheutuvat taloudelliset menetykset ovat vaarantamassa Salon Kaukolämpö Oy:n kyvyn suoriutua vastuistaan ja hankkia sovittu määrä kaukolämpöä sovitulla hinnalla Kiertoenergia Oy:ltä. Salon kaupungin tulisi siten viime kädessä vastata kaupunkinsa lämmöntuotannon perusratkaisuna toimivan kaukolämmön kysynnän liiketoimintariskistä.

Yhtiön esittämät taloudelliset laskennat perustuvat tässä vaiheessa siihen, että hyötyenergialaitos käsittelisi vuosittain 120.000 tonnia yhdyskuntajätettä. Jatkosuunnittelun yhteydessä tulisi kuitenkin pyrkiä siihen, että laitoksen teknistaloudellinen optimikuormitus olisi jossain määrin alhaisempi kuin alkuperäisessä hankesuunnitelmassa esitetty.

Käsiteltävän jätemäärän maksimaalinen kapasiteetin mitoitus ei välttämättä toimi insentiivinä pyrkiä yhdyskuntajätteen muodostumisen rajoittamiseen tai vaihtoehtoisen materiaalisen hyödyntämisen kehittämiseen. Yhtiön tuleekin toimintasuunnitelmassaan sitoutua siihen, että se käynnistää energiahyödyntämisen rinnalle myös kiertotalousratkaisuja jätteiden materiaalihyötykäytön edistämiseksi ja materiaalilajittelun tehostamiseksi. Kaikissa yhteyksissä yhtiön tulee kuitenkin kiinnittää huomiota laitosta ajaessaan siihen, että polttoprosessista syntyvä lämpökuorma hyödynnetään mahdollisimman tehokkaasti.

Yhtiön esityksen mukaan Korvenmäelle toteuttavan mankalaperusteisen energiahyötykäyttölaitoksen toteutus tulee alentamaan merkittävästi jätteiden käsittelykustannuksia nykyisestä. Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n omistuksen pääasiallinen peruste ei ole jätteiden käsittelyyn perustuvan liiketoiminnan harjoittaminen ensisijassa liikevoiton tavoittelua varten. Vaikka yhtiöltä odotetaankin kohtuullista tuottoa, sen toiminnalla on etenkin yhteiskunnan kestävän kehityksen mukaisia tavoitteita ja toissijaisesti myös välillisiä aluetaloudellisia tavoitteita kiertotalousratkaisuihin perustuvien uusien liiketoimintamallien alustana.

Näiden tavoitteiden kannalta yhtiön ei tule kohdentaa esittämästään jätehuoltoratkaisusta seuraavaa taloudellista hyötyä täysimääräisesti asiakashintojen alentamiseen. Merkittävästi alentuvat jätemaksut eivät tukisi jätteen muodostumista ehkäisevänä insentiivinä lainsäädäntöön kirjatun jätteiden käsittelyhierarkian mukaisesti vaan ratkaisu saattaisi jopa kannustaa hintaohjauksen kautta tuottamaan enemmän yhdyskuntajätettä.

Yhtiön tulisikin suunnitella sille muodostuvan taloudellisen lisäresurssin kohdentamista siten, että asiakashintoihin voitaisiin kohdentaa syntypaikkalajittelua edistäviä taksarakennetarkistuksia. Lisäksi yhtiön tulisi varata osa sille muodostuvasta tuloksesta uusien kiertotaloutta edistävien teknisten ja toiminnallisten ratkaisujen kehittämiseen ja niitä tukevien investointien toteuttamiseen.

Hankkeeseen liittyvän sopimusdokumentaation (osakassopimus, yhtiöjärjestys, jätteen toimitussopimus ja kaukolämmön toimitussopimus) valmistelussa on ollut osaltaan mukana myös Turun kaupungin konsernihallinnon lakiasioiden edustus.

Edellä esitettyyn viitaten, kaupungin kokonaisedun mukaista on suostua esitettyyn ennakkonäkemyspyyntöön siten, että yhtiö huomio jatkovalmistelussaan ja toimintansa suunnittelussa tässä ennakkonäkemyksen esitetyt reunaehdot.

Liite 1Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n ennakkonäkemyspyyntö

Liite 2Ekovoimalaitoksen hankesuunnitelma

Liite 3Hankkeen SWOT – analyysi

Liite 4Osakassopimusluonnos – Kiertoenergia Oy

Liite 5Yhtiöjärjestysluonnos

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto ilmoittaa omistajan ennakkonäkemyksenä, että Lounais-Suomen Jätehuolto Oy voi edetä hankkeen valmistelussa kuvaamallaan tavalla, solmia luonnoksen mukaisen yhtiöjärjestyksen ja osakassopimuksen sekä muut tarvittavat sopimukset.

Lisäksi yhtiön tulee ottaa huomioon jatkovalmistelussaan ja toimintansa suunnittelussa tässä ennakkonäkemyksessä esille tuodut reunaehdot.

PäätösAsia pantiin pöydälle Vornasen Yrttiahon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Kokouksessa asiaa oli selvittämässä Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilä.

Sihteerinä tämän asian kohdalla toimi Outi Kari-Granfors.

Asian esitteli apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen.