Keskushallinto, Henkilöstöasiat:

 

Ympäristötoimen sektorilla on valmisteltavana seitsemän liikelaitoksen yhtiöittäminen tai myynti kaupungin konserniyhtiölle. Kussakin liikelaitoksessa toimii yksi tai useampia valmistelutyöryhmiä. Myös IT -tuotannon ulkoistaminen on valmistelussa ja kaupunki osallistuu valtakunnallisen Kuntien talous- ja henkilöstöhallinnon palvelukeskuksen perustamisselvittelyyn. Nämä ja mahdollisesti muitakin järjestelyjä on tarkoitus tehdä liikkeenluovutusperiaatteen mukaisesti. Liikkeenluovutuksesta on säännöksiä mm. työsopimuslaissa sekä laissa työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa.

 

Työsopimuslaki, 1 luku 10§:

 

Työnantajan liikkeen luovutuksella tarkoitetaan yrityksen, liikkeen, yhteisön tai säätiön tai näiden toiminnallisen osan luovuttamista toiselle työnantajalle, jos luovutettava, pää- tai sivutoimisena harjoitettu liike tai sen osa pysyy luovutuksen jälkeen samana tai samankaltaisena.

 

Edellä 1 momentissa tarkoitetussa liikkeen luovutuksessa työnantajan luovutushetkellä voimassa olevista työsuhteista johtuvat oikeudet ja velvollisuudet sekä niihin liittyvät työsuhde-etuudet siirtyvät liikkeen uudelle omistajalle tai haltijalle. Ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän palkka- tai muusta työsuhteesta johtuvasta saatavasta vastaavat luovuttaja ja luovutuksensaaja yhteisvastuullisesti. Luovuttaja on kuitenkin luovutuksensaajalle vastuussa ennen luovutusta erääntyneestä työntekijän saatavasta, jollei muuta ole sovittu.

 

Laki työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa, 11§:

 

Liikkeen luovuttajan ja luovutuksensaajan on selvitettävä niille henkilöstön edustajille, joiden edustamia työntekijöitä luovutus koskee:

 

1) luovutuksen ajankohta tai suunniteltu ajankohta;

2) luovutuksen syyt;

3) luovutuksesta työntekijöille aiheutuvat oikeudelliset, taloudelliset ja sosiaaliset seuraukset; sekä

4) suunnitellut, työntekijöitä koskevat toimenpiteet.

 

Luovuttajan on annettava hallussaan olevat 1 momentissa tarkoitetut tiedot henkilöstön edustajille hyvissä ajoin ennen luovutuksen toteuttamista. Luovutuksensaajan on annettava 1 momentissa mainitut tiedot henkilöstön edustajille viimeistään viikon kuluttua luovutuksen toteutumisesta.

 

Valmistelujen aikana on noussut esiin kysymyksiä, joihin tulisi saada yhtenäinen konsernitasoinen ohjeistus. Turun kaupunki on yksi työnantaja ja siten koko sen henkilöstöä tulee kohdella tasapuolisesti. Periaateratkaisua vaativia asioita ovat mm.

 

– Saako työntekijä valita siirtyykö hän liikkeenluovutustilanteessa vastaanottavaan yhtiöön vai jääkö kaupungin palvelukseen.

– Annetaanko yhtiöön siirtyville työntekijöille mahdollisuus, että he voivat joissain tapauksissa palata takaisin kaupungin palvelukseen.

– Taataanko yhtiöön siirtyville työntekijöille irtisanomissuoja mahdollisissa taloudellisista ja tuotannollisista syistä toteutettavissa henkilöstöjärjestelyissä. Mikäli tarjotaan, niin kuinka pitkä sopimusperusteisen irtisanomissuojan tulisi olla.

– Miten suhtaudutaan valtakunnallisia työ- ja virkaehtosopimuksia parempiin paikallisiin sopimuksiin ja etuihin.

– Tarjoaako kaupunki keskitettyjä palveluja konserniyhtiöille (erityisesti työterveyshuolto) ja tuleeko yhtiöiden käyttää keskitettyjä palveluja.

– Edellytetäänkö yhtiöiden järjestäytyvän Palvelulaitosten työnantajayhdistykseen (PTY) tai muuhun työnantajajärjestöön.

– Edellytetäänkö yhtiöiden pysyvän Kuntien eläkevakuutuksen (Keva) jäsenenä

– Peritäänkö kunnan maksettavaksi jäävä eläkemenoperusteinen työeläkemaksu jatkossa yhtiöiltä.

– Annetaanko konserniohje henkilöstön edustuksesta yhtiöiden hallinnossa.

– Sisällytetäänkö tarjouspyyntöön siirtyvän henkilöstön asemaa koskevia ehtoja mahdollisesti toimintoja ulkoistettaessa.

 

Lainsäädäntö ja kaupungin ohjeet huomioiden lähtökohta edellä mainittuihin asioihin on seuraava:

 

Työntekijöiden siirtyminen ja paluuoikeus

 

Liikkeenluovutukseen liittyvät säännökset ovat pakottavaa lainsäädäntöä, eli kaikki luovutushetkellä luovutettavan yksikön palveluksessa pääasiallisesti työskentelevät henkilöt siirtyvät luovutuksensaajan palvelukseen. Lain mukaan ne työntekijät, joiden työtehtävät kuuluvat luovutettavaan liikkeeseen siirtyvät automaattisesti uuden työnantajan palvelukseen. Kaupunki määrittelee luovutettavan kokonaisuuden sekä siihen kuuluvat tehtävät ja työntekijät. Työntekijät eivät voi itse valita siirtyvätkö vai eivät, mikäli heidän tehtävänsä kuuluvat luovutettavaan kokonaisuuteen. Jos työntekijä ei halua siirtyä, hän voi irtisanoutua normaalia lyhyemmällä irtisanomisajalla. Lainsäädäntö ei velvoita luovuttajaa takaamaan siirtyvälle henkilöstölle oikeutta palata tämän palvelukseen luovutuksen jälkeen.

 

Irtisanomissuoja

 

Luovuttaja vastaa ennen luovutushetkeä toteutetuista irtisanomisista. Tämän jälkeen vastuu siirtyy luovutuksensaajalle. Lainsäädäntö ei velvoita luovuttajaa takaamaan siirtyville työntekijöille erillistä irtisanomissuojaa luovutushetken jälkeen.

 

Konserniohjeiden 10 §:n kohdassa 11. todetaan, että tytäryhteisön ja osakkuusyhteisön on tiedusteltava omistajan ennakkonäkemystä tytäryhteisön palveluksessa olevan henkilöstön taloudellisesta tai tuotannollisesta syystä tapahtuvasta irtisanomisesta tai lomauttamisesta yli 90 päiväksi hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista.

 

Palvelussuhde-edut

 

Luovutuksensaajan on noudatettava sopimuskauden loppuun saakka sitä työ- tai virkaehtosopimusta, joka on sitonut luovuttajaa. Sopimuskauden päätyttyä sovellettava työ- tai virkaehtosopimus voi siis muuttua. Paikalliset sopimukset, jotka ovat valtakunnallisia sopimuksia parempitasoisia, ovat irtisanottavissa sopimuksessa todetun irtisanomisajan puitteissa. Lähtökohta on, että sellaiset ”saavutetut edut” säilyvät, jotka kaupunki on yksipuolisella kertaluontoisella päätöksellä myöntänyt ja mitä käytäntöä on sovellettu säännönmukaisesti pidemmän ajan.

 

Konsernin keskitetyt palvelut

 

Konserniohjeiden mukaan kaupunkikonsernissa pyritään yhteisiin linjauksiin mm. hankintojen, IT-toimintojen, rahoituksen ja henkilöstöpolitiikan osalta.

 

Eläkeyhtiö

 

Työntekijän siirtyessä kunnallisen eläkelain (KuEL) piiristä työeläkelain (TyEL) soveltamispiiriin, voi hänelle tietyissä tapauksissa aiheutua menetystä. Lakisääteisestä eläkejärjestelmästä toiseen lakisääteiseen järjestelmään siirryttäessä luovuttajalla tai luovutuksensaajalla ei korkeimman oikeuden ratkaisukäytännön mukaan ole kuitenkaan velvollisuutta kompensoida mahdollista menetystä kyseessä olevalle työntekijälle.

 

Eläkemenoperusteinen työeläkemaksu

 

Kun työntekijä siirtyy eläkkeelle, osa hänen eläkkeensä aiheuttamista kustannuksista peritään niiltä kuntatyönantajilta, joiden palveluksessa hän on aikanaan ollut. Tämän eläkemenoperusteisen maksun kuntatyönantaja joutuu maksamaan, vaikka henkilö olisi eläkkeelle siirtyessään muun työnantajan palveluksessa. Maksun maksaminen voi jatkua aiempien työsuhteiden perusteella useinkin vuosikymmenien ajan. Tämä maksu on n. 7 % palkkasummasta. Keva selvittää tarvittaessa sen suuruuden kunkin liikelaitoksen henkilöstön osalta erikseen, mutta selvitys on hankala, koska organisaatiot ovat vuosien kuluessa muuttuneet. Maksu koskee niitä eläkkeitä, jotka ovat karttuneet Turun kaupungin palveluksessa ennen vuotta 2005.

 

Tekstiilihuoltoa ja Kaupunkiliikennettä yhtiöitettäessä vuosittainen eläkemenoperusteinen eläkemaksu jäi kaupungin vastuulle. Samoin Turku Energiaa perustettaessa, jolle maksu pyrittiin siirtämään vasta myöhemmin. Mikäli eläkemaksu siirretään perustamisen jälkeen yhtiön maksettavaksi, tulkitaan se piilotetuksi osingonjaoksi, jolla on maksun saajalle veroseuraamuksia. Perinnästä tuleekin siten sopia pysyvällä tavalla yhtiötä perustettaessa.

 

Maksun tasoa määritettäessä kohtuuttoman suuren selvitystyön välttämiseksi perittävän maksun suuruudeksi tulisi päättää 7 % siirtyvän henkilöstön palkkasummasta seuraavien 20 vuoden aikana.

 

Maksun kohdentumisen tulisi jakautua sillä perusteella, millä tavoin yhtiöitettävän toiminnon liikevaihto on muodostunut sen ollessa kunnallisen liikelaitoksena tai muuna yksikkönä Turun kaupungin organisaatiossa. Eläkemenoperusteinen maksu on kohdentunut ja kohdentuu edelleen tapauskohtaisesti yksittäisen liikelaitoksen, kaupunginhallituksen tai ennen keskittämisratkaisuja tukitoiminnoista vastanneiden hallintokuntien talousarvioon.

 

Ne kunnalliset liikelaitokset (jätteenpolttoliikelaitos, satamaliikelaitos ja vesiliikelaitos), joiden tulorahoitus muodostuu ulkoisten asiakkaiden maksutuotoista, vastaavat itse eläkemenoperusteisista maksuistaan. Jotta yhtiöittämisestä ei muodostuisi lisärasitetta kaupungille, tulisi näiden liikelaitosten yhtiöittämisen valmistelussa eläkemenoperusteinen maksu kohdentaa perustettavalle yhtiölle.

 

Sisäisiä tuki- ja tuotantopalveluja tarjoavat liikelaitokset saavat tulonsa tilaavien hallintokuntien kautta kierrätettävänä verorahoituksena. Eläkemaksujen kohdentuminen näille liikelaitoksille on siten vain kaupungin sisäistä tilitekniikkaa ja kustannus on sama riippumatta siitä, mille kaupungin hallitsemalle menotilille se kohdentuu.

 

Mikäli eläkemenoperusteiset maksut siirretään perustamisvaiheessa kyseisille yhtiöille, ne siirtävät summan suoraan hintoihinsa ja kaupunki palveluiden ostajana joutuu maksamaan sen takaisin. Mikäli on tarkoitus, että perustettavat yhtiöt tulevat pysyvästi tuottamaan palveluja ”in house” -tyyppisesti ja kaupunki velvoitetaan tilaamaan niiltä palveluja kilpailuttamatta, ei eläkemenoratkaisulla ole käytännön merkitystä. Mikäli yhtiöiden on kuitenkin tarkoitus osallistua jossain vaiheessa tarjouskilpailuihin, muodostaa vanha kaupungin laajasta organisaatiosta peräisin ollut maksu rasitteen tulevien yhtiöiden kilpailukyvylle. Kyseinen ongelma muodostaa todennäköisesti tilanteen, jossa ympäristökuntien tai mahdollisten muiden kumppaneiden ei ole perusteltua tulla jakamaan Turun kaupungin vanhoja maksurasitteita. Tuotantoyhtiöitä on siten mahdotonta pitkällä aikavälillä kehittää edelleen tai laajentaa niiden omistajapohjaa. Toisaalta niiden on todennäköisesti myös mahdotonta menestyä markkinoilla toimialansa kilpailussa, jolloin niiden mahdollisesta kilpailuttamisesta on luovuttava pysyvästi tai hyväksyttävä kilpailuttamisen kautta yhtiöiden todennäköinen ajautuminen selvitystilaan.

 

Eläkemenoperusteiset ennakkomaksut 2011

 

Liikelaitos	€ / vuosi	€ / kk
Vesiliikelaitos	955 686	79 640
Satama	1 187 638	98 970
Jätteenpoltto	96 095	8 008
Kunnallistekniikka	542 375	45 198
Viher	243 215	20 268
Talotoimi	505 137	42 095
Kiinteistöpalvelu	670 130	55 844
Yhteensä	4 200 276	350 023

 

Henkilöstön edustus yhtiöiden hallinnossa

 

Laki henkilöstön edustuksesta yritysten hallinnossa (24.8.1990/725) sallii eri mahdollisuuksia edustuksen järjestämiseksi yhtiöissä, joissa henkilöstöä on yli 150. Edustus voi olla joko hallintoneuvostossa, hallituksessa, johtoryhmässä tai muuten yhteisesti sovitulla tavalla. Yli 20 työntekijän yrityksiä koskee laki yhteistoiminnasta yrityksissä.

 

Kaupungin ei ole syytä etukäteen määrätä lainsäännöksiä tiukempia ehtoja liittyen henkilöstön edustukseen uusien yhtiöiden hallinnossa. Perustettavat yhtiöt on tarkoitus muodostaa seudullisiksi, jolloin niiden omistuspohja ja toiminta-alue saattaa myös jatkossa laajentua. Yhtiöille tulisikin tässä vaiheessa jättää toimialakohtaista harkintavaltaa, miten henkilöstön edustus on perusteltua niiden hallinnossa järjestää ja onko syytä noudattaa laajempaa edustuskäytäntöä kuin lakiperusteisuus edellyttää.

 

Tarjouspyyntöön sisällytettävät ehdot

 

Toimintoja ulkoistettaessa kaupunki voi edellyttää, että palveluntarjoaja säilyttää tietyt palvelussuhde-edut entisellään. Tätä koskeva päätös on tehtävä ennen hankintailmoituksen jättämistä eikä henkilöstön asemaan ja henkilöstön siirtymiseen liittyvä tarjouspyynnön ehto saa johtaa hankintalain tavoitteiden vastaisiin seurauksiin. Ehdon on siis oltava tasapuolinen kaikille palveluntarjoajille ja kaikille tarjoajille tulee antaa tasapuolisesti samat tiedot ehdon vaikutuksista.

 

Voimassa oleva lainsäädäntö ja kaupungin ohjeet huomioiden on johtopäätöksenä todettava seuraavaa:

 

Siirtyvälle henkilöstölle ei voida taata paluuta kaupungin palvelukseen, koska kaupungilla ei enää ole tarjota vastaavia tehtäviä. Henkilöstö voi tietenkin hakeutua normaalilla hakuprosessilla kaupungin avoimiksi tuleviin tehtäviin.

 

Palvelussuhteiden ehdot, erityisesti paikalliset käytännöt, tulisi pyrkiä yhtenäistämään alan käytännön mukaisiksi. Jos kaikki nykyiset edut säilyvät, saattaa uusien yhtiöiden asema kilpailutilanteessa heiketä. Paikallisten sopimusten sisältämät sellaiset erilliset palkanlisät, joilla saattaa olla mahdollisia työskentelytapoja vääristäviä piirteitä, tulisi pyrkiä sisällyttämään osaksi peruspalkkausta ennen yhtiön perustamista.

 

Periaatteena tulee olla, että kaupunkikonsernissa myös työterveyshuolto on samantasoinen kaikille, myös uusien yhtiöiden palveluksessa oleville henkilöille.

 

Palvelulaitosten työnantajayhdistys ry. (PTY) on kuntien ja kuntayhtymien määräämisvallassa olevien osakeyhtiöiden tai säätiöiden, muiden yhteisöjen tai säätiöiden sekä yksityisten palvelujentuottajien työnantajaedunvalvoja. PTY toimii Kunnallisen työmarkkinalaitoksen tiloissa ja sen henkilökunnalla. Perustettavien uusien yhtiöiden tulee pääsääntöisesti liittyä PTY:n jäseniksi. Tällöin sopimukset säilyvät samantasoisina ja rakennemuutosprosessin valmistelun on yksinkertaisempaa. Nykyisin voimassaoleva Kaupunginhallituksen päätös 18.10.1993 § 1202 edellyttää ensisijaisesti PTY:n jäsenyyttä.

 

Uusien kaupunkikonserniin kuuluvien yhtiöiden tulee pysyä Kevan jäseninä. Tällöin eläketurvan taso säilyy muuttumattomana.

 

Toimintoja ulkoistettaessa palveluntarjoajan voidaan edellyttää noudattavan luovuttajaa sitoneen työehtosopimuksen (KVTES) ehtoja myös sen jälkeen, kun sopimuksen voimassaoloaika on päättynyt tai turvaavan siirtyville työntekijöille kunnallisen eläkelain tasoisen eläketurvan järjestämällä näille tarvittaessa lisäeläkkeen. Näillä on tietenkin vaikutus hankintahintaan, joten ko. ehtojen asettamista tulisi välttää.

 

Asian käsittely

 

Asiaa on käsitelty yhteistyötoimikunnan kokouksessa 28.6.2010. Tällöin päätettiin pyytää pääsopijajärjestöiltä kannanottoja, jotka saatiin elokuussa. Järjestöt eivät sinänsä vastusta yhtiöittämistä, mutta esittävät irtisanomissuojaa, mahdollisuutta jäädä tai palata kaupungin palvelukseen sekä ettei yhtiöitä myydä kahdeksaan vuoteen. Kevan ja PTY:n jäsenyyttä pidetään tärkeänä. Lisäksi järjestöt esittävät, että annettaisiin tarkemmat ohjeet konsernin sisäisten palvelujen käyttöperiaatteista.