Kaupunkiympäristötoimiala, vs. kiinteistökehityspäällikkö Timo Laiho 2.3.2018:

Toimintansa päättäneen Kiinteistöliikelaitoksen hallinnoitavana oli vuoden 2017 lopussa noin 1.000.000 m2 kaiken tyyppisiä tiloja, josta omassa omistuksessa on noin 75 %. Näistä osakeomistuksia on noin 50.000 m2. Suorassa kiinteistöomistuksessa on siten tilaa noin 700.000 m2. Näistä tiloista noin 177.000 m2 (28.2.2018) eli noin 25 % sisältyy kehityskiinteistöiksi luokiteltavaan joukkoon. Luokittelu on laadittu vuonna 2010 Tilaliikelaitoksen ja Kiinteistöliikelaitoksen vuoden 2009 alussa määritettyjen aloittavien taseiden laatimisen seurauksena ja se on merkitty tiedoksi kiinteistöliikelaitoksen johtokunnassa 19.1.2011 § 27.

Operatiivisen kiinteistökehitystoiminnan pohjana olevassa vuoden 2010 luokittelussa kehityskiinteistöt on luokiteltu neljään perusluokkaan: 1. Pidettäviin, 2. Purettaviin, 3. Kehitettäviin ja 4. Myytäviin. Luokittelun peruslähtökohtana on pidetty kohteen nykyisen sekä odotettavissa olevan maankäytön ohella rakennetun kohteen nykyistä käyttöä ja kuntoa. Luokittelu perustuu siis kiinteistön kokonaisvaltaiseen tarkasteluun ottaen huomioon sekä maa-alueen että rakennuksen kehittämismahdollisuudet. Perusluokittelua on edelleen täsmennetty ja luokitusten kohteille on asetettu yksityiskohtaisia tavoitteita.

Kehityskiinteistöjen listaa on täydennetty vuonna 2013 laaditun uudistamisohjelman myötä 17.6.2013 § 127 kaupunginvaltuustolle tiedoksi esitetyn rakennusomaisuuden myynti- ja kehittämispotentiaaliluettelon kohteilla sekä myöhemmin myös muilla palvelutuotannosta poistuneilla kohteilla. Lisäksi maankäytön kehittämistä varten omistukseen hankitaan vuosittain joitain kohteita. Kehityskiinteistöjen tilannekatsaus on saatettu tiedoksi kaupunginhallitukselle edellisen kerran 8.2.2016 § 55 ja kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaostolle 29.1.2018 seminaarissa.

Kaikista kehityskohteina pidettävistä kiinteistöistä pääosa eli noin 85 % on kehitettävää ja myytävää tilakantaa. Kehityskiinteistöistä 5 % on kaupungin matkailu-, ulkoilu- ja virkistysaluekäytössä olevia, lähinnä vähäisiksi katsottavia rakennuksia. Noin 10 % kehityskiinteistöistä on purettavaksi luokiteltavia kohteita. Purettavaksi luokitelluista kohteista osa on tyhjiä ja vuokrauskelvottomia, osaa vuokrataan normaalisti ja osa on luovutettu suurempana, usean kohteen kiinteistömassana edelleen vuokrattavaksi. Vuosittain ohjelmoidaan purettavaksi kohteita maankäytön kehityksen, ylläpidon ja kaupunkikuvan tarpeet huomioiden.

Kehityskiinteistöinä olevat rakennukset pyritään pitämään vuokrattuina kehittämistyön ajan. Kaupungin tilakanta onkin hyvin käytössä ja vajaakäyttöaste on vain noin 5 % luokkaa.

Vuosien 2011–2017 aikana on purettu 132 kpl lähinnä kaikkein ongelmallisinta rakennusta. Rakennuksia on myyty 124 kpl ja myynneistä maa-alueineen on saatu tuloja yhteensä noin 50 miljoonaa euroa. Lisäksi kehitettyjen kohteiden vuokratonteista saadaan vuotuisia maanvuokratuloja yhteensä noin 200.000 euroa/vuosi.

Käynnissä olevat kehityshankkeet

Keskeisimmät kehityshankkeet on kaupungin strategisissa sopimuksissa nimetty maankäytön strategisiksi hankkeiksi. Kolmessa kehityskiinteistöjä koskevassa maankäytön strategisessa hankkeessa asemakaavoitus on jo saatu valmiiksi: Linnanfältti, Fortuna-kortteli ja Pääskyvuorenrinne. Linnanfältti on puurakentamiskohde, jonka tontit kaikilta osin luovutettiin vuoden 2017 aikana ja alueen odotetaan rakentuvan muutaman vuoden sisällä. Fortuna-korttelin osalta Petreliuksen talon myynti on käynnissä. Kaupunginvaltuuston kesällä 2016 tekemän päätöksen mukaisesti talon myynnin jälkeen arvioidaan muiden korttelin rakennusten myyntiä. Pääskyvuorenrinteen osalta alueen uudisrakentamistonttien luovutus saadaan täysimääräisesti liikkeelle alueen kunnallistekniikan valmistuttua vuonna 2019.

Käynnissä olevia asemakaavahankkeita, jotka kohdistuvat kehitettävään omaisuuteen on vireillä useita. Näistä keskeisimpiä ovat maankäytön strategisiksi hankkeiksi strategisissa sopimuksissa luokitellut kohteet: Turku Energian kortteli (Linnankatu) ja Kirstinpuisto (Iso-Heikkilä). Molempien alueiden kehittäminen perustuu vuonna 2015 allekirjoitettuihin yhteistyösopimuksiin. Tavoiteaikataulun mukaisesti Turku Energian korttelin asemakaavaehdotus valmistui vuoden 2017 aikana (hyväksytty Kv 29.1.2018) ja uudisrakentaminen mahdollistuu teknisesti vuodesta 2019 alkaen. Turku Energian korttelin uudisrakennusoikeuksista osa tullaan luovuttamaan kohtuuhintaiseen asuntotuotantoon TVT Asunnot Oy:lle. Korttelin vapaaseen luovutukseen tulevista uudisrakentamistonteista pyritään järjestämään tontinluovutuskilpailu syksyllä 2018. Kirstinpuiston asemakaavaehdotus valmistunee vuoden 2018 aikana ja uudisrakentamisen aloittaminen mahdollistetaan teknisesti vuodesta 2019 alkaen. Kirstinpuiston vapaaseen luovutukseen tulevista tonteista järjestetään tontinluovutuskilpailu vuoden 2018 aikana.

Käynnissä olevista muista kehityskiinteistöjen kaavoitushankkeista mainittava on syyskuussa 2017 myyty Kurjenlinna-kokonaisuus, jonka asemakaavanmuutoksen kaupunginvaltuusto hyväksyi tammikuussa 2018. Asemakaavan mukaiset uudisrakennusoikeudet tuottavat kaupungille myyntituloa myös kuluvana vuonna kauppakirjan lisäkauppahintaehdon mukaisesti asemakaavanmuutoksen saatua lainvoiman.

Käynnistyvät kehityshankkeet

Uusia käynnistettäviä kumppanuuskaavoituskokonaisuuksia ovat Turun AMK:n käytöstä Kampus-hankkeen myötä tarpeettomaksi jäävät kiinteistöt sekä kaupunginpuutarhan alue. Sepänkatu 1:n kiinteistölle laaditaan asemakaavanmuutosluonnos, jonka jälkeen käynnistetään kiinteistökokonaisuuden luovuttamiseen tähtäävä kilpailu. Sepänkatu 2:n kehittäminen toteutetaan yhdessä naapurikiinteistön kanssa. Tähän liittyvä yhteistyösopimus käsitellään kaupunkikehitysjaostossa. Kaupunginpuutarhan aluetta (Ilpoinen) koskeva yhteistyösopimus Turun ja Kaarinan seurakuntayhtymän kanssa hyväksyttiin kaupunginhallituksessa joulukuussa 2017 ja alueen asemakaavan muuttaminen on vireillä. Alueelle tullaan järjestämään suunnittelukutsukilpailu yhteistyössä kumppanien kanssa.

Esiselvitysvaiheessa ovat Vesilaitoksen tontti (Halinen) ja Luolavuoren vanhainkoti (Luolavuori) sekä keskustan kehittämistä tukevat Eerikinkatu 32-34/Vedenjakelun tontin ja Kauppahallin kortteleiden kehittäminen. Linnakaupungin kehittämisen jatkoa selvitetään Vaasanpuiston ja Linnan makasiinien hankkeilla.

Käynnistyvistä muista kehityskiinteistöjen kaavoitushankkeista on mainittava osoitteessa Luostarinkatu 5 sijaitseva entinen lastenkotikiinteistö, jonka tontin täydennysrakentamista selvitetään vireillä olevan asemakaavanmuutoksen kautta. Rakennuksen tilat on vuokrattu päiväkotitoimintaan. Kohteesta järjestetään tontinluovutuskilpailu kaavoituksen edettyä kaavaluonnosvaiheeseen.

Korjaava kiinteistökehitys

Ruissalon telakan korjaustyöt tehdään kaupungin osalta siihen vaiheeseen, että alueen kiinteistöjärjestelyt voidaan saattaa loppuun. Tämä tarkoittaa veistämörakennuksen ja pienvenesataman rakennusten myynnin esittämistä alueen kehittämiseen jo voimakkaasti investoineelle Joakim Håkansin yhtiölle. Ruissalon Saaronniemessä edistetään Kolkanniemen ja Villa Ståhlströmin huviloiden korjaussuunnittelua, korjaamista sekä vuokraamista yhteistyössä Ammatti-instituutin ja matkailun kanssa.

Purku

Merkittävimpiä purkukohteita tulevat olemaan Itäharjun alueelta purettavat entiset teollisuuskiinteistöt osoitteissa Teollisuuskatu 16 ja Ilmarisenkatu 4-6 sekä entisen jätevedenpuhdistamon alueen rakennuskanta osoitteessa Ruissalontie 14. Näillä purkutoimenpiteillä valmistaudutaan alueiden tulevaan kaavoitukseen. Lisäksi tullaan purkamaan muuta vähäisempää käytöstä poistunutta ja huonokuntoista sekä vuokrauskelvotonta rakennuskantaa.

Yksittäiset myyntikohteet

Kupittaalla sijaitseva suojellun Villa Medican myynti on aloitettu Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan joulukuussa tekemään päätökseen perustuen. Lisäksi kuluvan vuoden aikana myytäväksi esitetään seuraavat kohteet: Kirjamäenkuja 9 (Moikoinen), Taipaleenkatu 14 (Moikoinen), Wäinö Aaltosen koulutie 3/vanha rakennus (Kukola), Malminkatu 2b, Sävelkuja 2 (Harittu) sekä Pääskyvuoren toimistoluolasto. Edellä mainitut kohteet tullaan asettamaan avoimeen myyntiin. Myytäväksi esitetty Pääskyvuoren toimistoluolasto ei kuitenkaan sisällä Pääskyvuoren ns. taiteilijatiloja, jotka ovat liitteen mukaisesti luokassa 1. eli pidettävät.

Kaupunginhallitus on 29.10.2007 § 650 linjannut rakennettujen kohteiden ja huoneistojen myyntiperiaatteita. Näihin periaatteisiin pohjautuen voidaan perustellusti joitain muita kohteita myydä myös neuvottelumenettelyä käyttäen, samoin kuin tilanteissa joissa palvelurakennusten tai yleisten rakennusten korttelialueeksi osoitetulla tontilla oleva kohde luovutetaan purettavaksi kaupungin palvelutarpeen järjestämistä varten.

Myyntipäätökset tehdään kaupungin hallintosäännön ja kaupunkiympäristötoimialan hallinnonjärjestämispäätösten mukaisin toimivaltuuksin.

Palveluverkon uudistamiseksi Tilapalvelukeskuksella on valmistelussa edelleen myös useita tarveselvityksiä / hankesuunnitelmia, joiden käsittelyn myötä on odotettavissa joitain uusia kohteita kehityskiinteistöjen joukkoon. Operatiivinen toimintasuunnitelma tuodaan jatkossa vuosittain alkuvuodesta samanaikaisesti raportoinnin kanssa kaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaoston käsiteltäväksi.

Liite 1Kehityskiinteistöjen operatiivinen luokittelu 28.2.2018

Oheismateriaali 1Kiinteistöliikelaitoksen johtokunta 19.1.2011 § 27

Oheismateriaali 2Kaupunginhallitus 29.10.2007 § 650

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen kaupunkikehitysjaosto päättää hyväksyä kehityskiinteistöjen operatiivisen toimintasuunnitelman vuodelle 2018 edellä esitetyn ja liitteen 1 mukaisesti.

PäätösAsia pantiin pöydälle Rinteen Yrttiahon kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Pöydältä 19.3.2018 § 27

PäätösEhdotus hyväksyttiin.