Lausunto Turun hallinto-oikeudelle: asemakaavanmuutos ”Pihlajaniemi”
17.8.2022 ympäristölakimies Nina Mattila
Viite: 727/03.04.04.04.16/2022, 797/03.04.04.04.16/2022, 798/03.04.04.04.16/2022.
Turun kaupunki ilmoittaa lausuntonaan seuraavaa:
Vaatimukset ja valitusperusteet
Valituksissa vaaditaan valtuuston päätöksen kumoamista. Kahdessa valituksessa vaaditaan ensisijaisesti, että kaavakarttaa muutettaisiin valituksissa esitetyillä tavoilla ja toissijaisesti, että kaavapäätös kumotaan kokonaisuudessaan. Kaksi valittajista on kaava-alueen vieressä sijaitsevien pientalotonttien (853-43-12-18 ja 853-43-12-31) omistajia. Yksi valittajista on perustellut valitusoikeuttaan muilla seikoilla.
Valitusten mukaan ennen asemakaavan hyväksymistä tulee toteuttaa alueen ja ympäröivien alueiden liikenteen suunnittelu. Alueella olemassa olevat pohja- ja ympäristöolosuhteet ja niiden vaikutukset asemakaavaehdotukseen tulee huomioida ja toteuttaa olemassa olevaa aluetta loukkaamatta. Alueelle suunnitellut asukasmäärät ovat valitusten mukaan ylimitoitettuja olemassa olevaan ympäristöön ja ehkä tulevaankin infraan ja kaavan mitoitus johtaa omakotialueiden keskelle täysin ylikorkeaan ja tiheään toteutukseen. Asukasmäärätavoitteita tulee suhteuttaa olemassa olevaan rakennettuun ympäristöön. Valitusten mukaan hyväksymispäätös on yleiskaavan vastainen. Valitusten mukaan asemakaava on maankäyttö- ja rakennuslain mukaisten asemakaavan sisältövaatimusten vastainen eikä perustu riittäviin selvityksiin. Ilmastollisia haittavaikutuksia, varjostusvaikutuksia ja valittajien yksityisyyden suojan menetystä, maaperän pilaantuneisuutta, rakennusten seinästä heijastuvaa melua ja asukkaiden melua, tarvittavia suojatoimia liittyen lisääntyviin pienhiukkasiin ei ole selvitetty riittävästi. Varjostustutkielma on toteutettu siten, että kyseessä on petos. Pihlajaniemen alueen asukkaiden vaarantumista sotatilanteessa johtuen alueen vieressä sijaitsevasta sotilasalueesta ei ole huomioitu. Sotilasalueen turvatoimia ei ole huomioitu riittävästi eikä ole suunniteltu kriisinkestävyyttä NATO-asiantuntijoiden kanssa eikä pyydetty asiantuntevaa sotilaslausuntoa. Turvallinen ajo pois valittajan pihalta ei ole mahdollinen. Kaavaratkaisu muuttaa alueen maisemaa ja luonnetta merkittävästi. Kaavasta aiheutuu kaava-alueen naapuritontin maanomistajalle kohtuutonta haittaa ja rakennuspaikan arvonlaskua. Valituksissa on myös vedottu KHO:n tapauksiin 2008:75 ja 2019:137. Osallisten muistutuksissa esitettyjä seikkoja ei ole huomioitu eikä kiinteistön 853-43-12-31 edustajia ole tiedotettu heti alkuvaiheessa asiallisesti. Kaavaratkaisu vaarantaa valittajien terveyden ja turvallisuuden. Kaavamuutos on perustuslain yhdenvertaisen kohtelun vastainen. Investoijilla on ollut liian suuri vaikutus kaavasuunnitteluun. Kaavoittaja on ylittänyt toimenkuvansa rajat ja eikä ole esittänyt aitoja vaihtoehtoisia ratkaisuja, jotka olisivat vähentäneet valittajille aiheutuneita haittoja.
Kaavan tavoitteet ja sisältö
Kuten kaavaselostuksessa (s. 39-40) on todettu, asemakaavamuutoksen tavoitteena on rakentaa Pihlajaniemen alueelle ympäröivään kaupunkirakenteeseen liittyvä uusi vetovoimainen, merellinen ja urbaani kaupunginosa. Asemakaavan lähtökohtana on luoda alueelle omaleimainen ja korkeatasoinen uusi asuinalue, jossa kiinnitetään erityistä huomiota Turun kaupungin ilmastotavoitteiden ja kestävien kulkumuotojen tehokkaaseen kasvattamiseen. Suunnittelualueen pohjoisosaan on tavoitteena mahdollistaa kaupallisten palveluiden keskusta. Asumisen ja liiketilojen lisäksi suunnittelualueelle on mahdollistettu myös päiväkotien ja koulun toteuttaminen. Alueen keskelle toteutetaan toiminnallinen hulevesipuisto. Hulevesipuiston reunoilla kulkevat jalankulun reitit, jotka toimivat myös virkistys-, huolto- ja pelastusteinä. Valmistuessaan asemakaava-alueella asuu arviolta 2500–3000 henkeä. Alue tukeutuu olemassa olevaan katuverkkoon. Alueen sisälle muodostuu oma katuverkosto. Rakentaminen Pihlajaniemessä perustuu umpikorttelirakenteeseen. Korttelit eivät ole muurimaisia blokkeja, vaan rakennusten korkeudet vaihtelevat pääsääntöisesti kahdesta kahdeksaan, jolloin pystytään hyödyntämään auringon valoa maksimaalisesti ja samalla luomaan tuulilta suojaisia sisäpihoja. Korttelin yksittäiset talot voivat vaihdella arkkitehtuurinsa ja kokonsa puolesta merkittävästi toisistaan. Näin mahdollistetaan elävä ja vaihteleva kaupunkikuva ja samalla voidaan vastata erilaisten asuntojen tarpeeseen joustavasti. Korttelirakenne luo ympärilleen myös miellyttävää ja mielenkiintoista yhteistä katutilaa. Pihlajaniemen alue ja sen ympäristö ovat rakennettua kaupunkialuetta, joka on jo ollut melko pitkään melko intensiivisten ihmistoimintojen vaikutuspiirissä. Alueella sijaitsee iso hiekkapintainen pysäköintialue ja entinen puolustusvoimien käytössä ollut radioasema. Radioasema esitetään suojeltavaksi asemakaavalla. Kaava-alueen pinta-ala yhteensä 18,5 ha. Rakennusoikeutta muodostuu asemakaavassa yhteensä 183 200 k-m2. Työpaikkoja alueelle tulee luokkaa 100-200.
Valituksen tutkimatta jättäminen ja hallinto-oikeuden toimivalta
Valitusoikeudesta kaavan hyväksymistä koskevasta päätöksestä säädetään maankäyttö- ja rakennuslain 191 §:ssä. MRL 188.1 §:n mukaan kaavan hyväksymistä koskevaan päätökseen saa hakea muutosta valittamalla hallinto-oikeuteen siten kuin kuntalaissa säädetään. Kuntalain 137.1 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä se, johon päätös on kohdistettu tai jonka oikeuteen, velvollisuuteen tai etuun päätös välittömästi vaikuttaa (asianosainen) sekä kunnan jäsen. Hallinto-oikeus on varannut yhdelle valittajalle mahdollisuuden täydentää valitustaan. Valittaja on perustellut valitusoikeuttaan mm. sillä, että hän Suomessa ollessaan on tavoitettavissa kyseisestä kaava-alueen vieressä sijaitsevasta osoitteesta ja hän tulee perimään kyseisen kiinteistön (853-43-12-31). Valittajan mukaan kaavan hyväksymispäätös aiheuttaa myös vakavaa uhkaa valittajan terveydelle, turvallisuudelle ja elämänlaadulle. Lisäksi valituksen mukaan päätöksestä on aiheutunut ja aiheutuu valittajalle taloudellista vahinkoa. Näistä valittajan perusteluista ei käy yksiselitteisesti ilmi, että valittajalla olisi valitusoikeus sillä perusteella, että hän olisi kunnan jäsen tai asianosainen. Näin ollen hallinto-oikeuden tulee ensisijaisesti jättää valitus tutkimatta. Mikäli hallinto-oikeus katsoo, että valittajalla on valitusoikeus, tulee valitus joka tapauksessa hylätä.
Kuntalain 135.1 §:n mukaan kunnallisvalituksen saa tehdä sillä perusteella, että päätös on syntynyt virheellisessä järjestyksessä tai päätöksen tehnyt viranomainen on ylittänyt toimivaltansa tai päätös on muuten lainvastainen. Maankäyttö- ja rakennuslain 203 §:n mukaan muutoksenhakuviranomainen voi tehdä kaavaan vain oikaisunluonteisia korjauksia. Muutoksenhakuviranomainen voi kunnan suostumuksella tehdä kaavaan myös vähäisiä tarkistuksia, jos tarkistuksilla ei ole vaikutusta muiden kuin siihen suostuneiden etuun tai oikeuteen. Nämä säännökset huomioon ottaen hallinto-oikeuden toimivaltaan ei kuulu valituksissa vaadittu asemakaavan muuttaminen. Hallinto-oikeus voi valituksen johdosta tutkia, ovatko valituksenalaisella päätöksellä hyväksytyt kaavamääräykset lainmukaiset ja täyttääkö kaava maankäyttö- ja rakennuslain sisältövaatimukset. Hallinto-oikeus voi tutkia kaavan muuttamisvaatimusten perusteet kaavan sisällöllistä lainmukaisuutta koskevina valitusperusteina, mutta hallinto-oikeus ei voi kumota kaavaa, sillä perusteella, että toinen suunnitteluratkaisu olisi valittajien mielestä parempi.
MRL 51 §:n mukaan asemakaava on laadittava ja pidettävä ajan tasalla sitä mukaa kuin kunnan kehitys taikka maankäytön ohjaustarve sitä edellyttää. Maankäytön ohjaustarvetta arvioitaessa on otettava huomioon erityisesti asuntotuotannon tarve ja elinkeinoelämän toimivan kilpailun edistäminen. MRL 52 §:n mukaan asemakaavan hyväksyy kunnanvaltuusto. Kaupungilla on kaavoitusmonopolinsa perusteella laaja harkintavalta sen suhteen, missä järjestyksessä ja miten se haluaa alueitaan kehittää. Kaupungilla on oikeus laatia haluamansa sisältöisiä kaavoja edellyttäen, että kaavalle laissa säädetyt sisältövaatimukset täyttyvät.
Vuorovaikutuksen toteutuminen
Vuorovaikutuksesta kaavaa valmisteltassa säädetään maankäyttö- ja rakennuslain luvussa 8 ja maankäyttö- ja rakennusasetuksen luvussa 6. Lain 62 §:n mukaan kaavoitusmenettely tulee järjestää ja suunnittelun lähtökohdista, tavoitteista ja mahdollisista vaihtoehdoista kaavaa valmisteltaessa tiedottaa niin, että alueen maanomistajilla ja niillä, joiden asumiseen, työntekoon tai muihin oloihin kaava saattaa huomattavasti vaikuttaa, sekä viranomaisilla ja yhteisöillä, joiden toimialaa suunnittelussa käsitellään (osallinen), on mahdollisuus osallistua kaavan valmisteluun, arvioida kaavoituksen vaikutuksia ja lausua kirjallisesti tai suullisesti mielipiteensä asiasta. MRL 63 §:ssä säädetään osallistumis- ja arviointisuunnitelmasta sekä kaavoituksen vireille tulosta. Ilmoittaminen vireille tulosta voi tapahtua myös kaavoituskatsauksesta tiedottamisen yhteydessä. MRL 65.1 §:n mukaan kaavaehdotus on asetettava julkisesti nähtäville. Nähtäville asettamisesta on tiedotettava kaavan tarkoituksen ja merkityksen kannalta sopivalla tavalla. Kunnan jäsenille ja osallisille on varattava tilaisuus esittää mielipiteensä asiassa (muistutus).
Kuten kaavaselostuksesta (s. 8-10) käy ilmi kaavan vireille tulosta on ilmoitettu kaavoituskatsauksessa 2019 ja lisäksi vireille tulosta on ilmoitettu kirjeitse osallisille. Kaavaprosessiin liittyen on pidetty useita yleisiä keskustelutilaisuuksia ja varattu osallisille mahdollisuus mielipiteen antamiseen. Kaavaprosessin aikana on laadittu suunnittelun pohjaksi yleissuunnitelma ja kaavaluonnos. Kaavaehdotus on asetettu kolme kertaa nähtäville ja varattu osallisille mahdollisuus kirjallisen muistutuksen jättämiseen. Muistutuksiin on annettu kaupungin vastineet. Toteutunutta vuorovaikutusta on kuvattu tarkemmin erillisessä vuorovaikutusraportissa sekä kaavaselostuksessa kohdassa 4.4 (Suunnittelun vaiheet, vaihtoehdot ja vuorovaikutus). Kaavoitusarkkitehti on vielä kaavoituskonsultin kanssa yhteistyössä järjestänyt lokakuussa 2021 ylimääräisen keskustelutilaisuuden valittajien kanssa ennen asemakaavan kolmatta nähtäville asettamista. Vuorovaikutus ei valitettavasti aina voi johtaa jokaisen osallisen kohdalla kaikkien toiveiden täyttymiseen, koska kaavoitusprosessin aikana joudutaan yhteensovittamaan useita intressejä. Pihlajaniemen kaavamuutoksen yhteydessä vuorovaikutukseen on panostettu erityisen paljon ja varattu mahdollisuus osallisille mielipiteensä esittämiseen usealla eri tavalla ja useassa vaiheessa. Näin ollen on kiistatonta, että vuorovaikutus on toteutunut maankäyttö- ja rakennuslaissa edellytetyllä tavalla.
Asemakaavan sisältövaatimusten täyttyminen, selvitysten riittävyys ja yhdenvertaisuusperiaatteen noudattaminen
Maankäyttö- ja rakennuslain 54.2 §:n mukaan asemakaava on laadittava siten, että luodaan edellytykset terveelliselle, turvalliselle ja viihtyisälle elinympäristölle, palvelujen alueelliselle saatavuudelle ja liikenteen järjestämiselle. Rakennettua ympäristöä ja luonnonympäristöä tulee vaalia eikä niihin liittyviä erityisiä arvoja saa hävittää. Kaavoitettavalla alueella tai sen lähiympäristössä on oltava riittävästi puistoja tai muita lähivirkistykseen soveltuvia alueita. MRL 54.3 §:n mukaan asemakaavalla ei saa aiheuttaa kenenkään elinympäristön laadun sellaista merkityksellistä heikkenemistä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen. Asemakaavalla ei myöskään saa asettaa maanomistajalle tai muulle oikeuden haltijalle sellaista kohtuutonta rajoitusta tai aiheuttaa sellaista kohtuutonta haittaa, joka kaavalle asetettavia tavoitteita tai vaatimuksia syrjäyttämättä voidaan välttää.
Suomen perustuslain 6 §:stä ilmenevää yhdenvertaisuusperiaatetta on sovellettava myös maankäyttö- ja rakennuslain mukaisessa kaavoituksessa. Periaate, jonka toteutumistapa viime kädessä riippuu kulloinkin kysymyksessä olevasta kaavamuodosta, edellyttää muun ohella, ettei alueiden omistajia kaavassa aseteta toisistaan poikkeavaan asemaan, ellei siihen kaavan sisältöä koskevat säännökset huomioon ottaen ole maankäytöllisiä perusteita.
MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus. Kaavaa laadittaessa on tarpeellisessa määrin selvitettävä suunnitelman ja tarkasteltavien vaihtoehtojen toteuttamisen ympäristövaikutukset, mukaan lukien yhdyskuntataloudelliset, sosiaaliset, kulttuuriset ja muut vaikutukset. Selvitykset on tehtävä koko siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.
Kuten kaavaselostuksesta (s. 37) käy ilmi, asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu seuraavat selvitykset ja suunnitelmat Luontoselvitys asemakaava-alueesta (AFRY 9.1.2020), Kaupunkielämää Visio Turku (Gehl Architects, 09/2019), Liikenneselvitys 15.1.2020, Liikennemeluselvitys (Promethor Oy, 24.6.2020), Ilmanlaatuselvitys (Promethor Oy, 5.7.2020), Rakennushistoriallinen selvitys (LPR-arkkitehdit, 12.6.2019), Hulevesisuunnitelma (Ramboll, 10.3.2021), Hulevesiselvitys (Ramboll, 26.3.2021), Maaperän rakennettavuusselvitys (Ramboll, 26.3.2021), Pohjanvahvistuskartta (Ramboll, 26.3.2021), Maaperän haitta-ainetutkimukset (Ramboll, 24.11.2020), Pelastusreitit asemakaavassa (WSP, 26.3.2021), Liikennesuunnitelma (WSP, 26.3.2021), Katanpäänpuiston yleissuunnitelmaselvitys (Masu Planning, 31.3.2021), Katanpäänpuiston yleissuunnitelma (Masu Planning, 31.3.2021), Pihlajaniemen yleisten alueiden suunnitteluohje (Masu Planning, 31.3.2021), Kaupallinen selvitys (Realidea 29.3.2021), Korttelisuunnitteluohje (Gehl 30.3.2021), Asemakaavaehdotuksen viitesuunnitelma, Tontinluovutuskilpailun voittajien havainnekuvat ja korttelisuunnitelmat, Varjostustutkielma (Ajak arkkitehdit, 26.3.2021), Liikennemelun vaikutusten arviointi (Promethor 12.10.2021), Meluselvityksen 2021 liikenne-ennuste (11.10.2021) ja Varjostustutkielma päivitetty (Ajak arkkitehdit, 4.11.2021).
Kaavamuutosaluetta rajaa jo ennestään muodostunut pientaloalue, joten uudisrakentamista sen vierelle ei ole mahdollista toteuttaa aiheuttamatta muutoksia alueen asukkaiden elinympäristössä. Asemakaavoituksessa myös joudutaan sovittamaan yhteen erisuuntaisia tavoitteita ja asemakaavan sisältövaatimuksia.
Puolustusvoimat on kaavan osallinen ja puolustusvoimat on antanut kaavasta lausuntonsa. Asemakaavan yhtenä tavoitteena on myös puolustusvoimien tarpeiden ja reunaehtojen huomioiminen. Kaavaselostuksessa (s. 28-29) on todettu, että ”Suomen kokonaisturvallisuuden kannalta on keskeistä varmistaa yhteiskunnan toimintakyky ja edistää kansalaisten turvallisuutta ja hyvinvointia. Alueidenkäytössä on tarpeen varmistaa valtakunnan kokonaisturvallisuuden edellytykset, kuten maanpuolustuksen, tarpeet. Toimintaedellytysten turvaamiseksi Pihlajaniemen kaavassa on kiinnitetty erityistä huomiota niihin alueidenkäytön rajoitteisiin, joita puolustusvoimien toiminnasta ja kehittämisestä aiheutuu. Tämän kaava-alueen ulkopuolelle jäävä puolustusvoimien sotilasalue on maanpuolustuksen kannalta erityissuojattava kohde valtioneuvoston asetuksella 676/2017.”
Pihlajaniemen alueen maankäytön kehittämiseen liittyvä liikenneselvitys (WSP Oy, 15.1.2020) on laadittu Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelmaa ja asemakaavan valmistelua varten. Liikenneselvityksessä on tutkittu Pihlajaniemen alueen kytkeytyminen Turun tie- ja katuverkkoon, joukkoliikennelinjastoon sekä pyöräliikenne- ja jalankulkuverkkoon. Asemakaava-alue kattaa Pihlajaniemen maankäytön yleissuunnitelman pohjoisosan. Liikenteen järjestämiseen liittyvät tekniset kysymykset ratkaistaan tarkemmin katusuunnittelun yhteydessä. Tarkempi liikenteen ja yleisten alueiden suunnittelu on käynnistynyt vuoden 2022 aikana. Katuja ja liikennealueita on kuvattu tarkemmin kaavaselostuksen kohdassa 5.3.3. Valittajan tontilta ajo on mahdollista jatkossakin normaalia varovaisuutta noudattaen.
Asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu liikennemeluselvitys (selostuksen liite 27). Selvityksen mukaan alueen melutason kannalta merkittävimmät melulähteet ovat Hirvensalon puistotie ja Vähäheikkiläntie. Kaavan meluselvityksen aluetta laajennettiin muistutusten johdosta, vuoden 2050 liikenne-ennusteen mukaan liikenteen melu saattaa nousta läheisten Rykmentintien omakotitalojen pihoilla yli 55 dB. Tämän johdosta karttaan lisättiin määräys, jonka mukaan katualueelta aiheutuva päivämelutaso saa viereisen asumiseen varatun korttelialueen tonttien pääosalla olla korkeintaan 55 dBA. Melusuojauksen tarkempi suunnittelu tehdään katusuunnittelun yhteydessä.
Kuten kaavaselostuksessa on todettu ( s. 27) asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu ilmanlaatuselvitys (selostuksen liite 10). Selostuksen mukaan ”Asemakaava ‐alueelle aiheutuu ilman epäpuhtauksia lähialueen tieliikenteestä̈. Hengitettävien hiukkasten pitoisuudet ovat koko tarkastelualueella pieniä. Vuosikeskiarvopitoisuus on vilkkaimmin liikennöidyn liikenneväylän varrella suurimmillaankin alle 10 % vuosikeskiarvolle annetusta raja ‐arvopitoisuudesta 40 μg/m. Suunniteltujen rakennusten alueella pitoisuus on edellä esitettyä pienempi. Laskentatulosten perusteella myös suurin vuorokausipitoisuus on pieni, ollen teitä̈ lähimpänäkin olevien rakennusten kohdalla alle 10 % vuorokausipitoisuuden raja ‐arvosta 50 μg/m3 (36:ksi suurin vuorokausipitoisuus vuodessa) ja ohjearvosta 70 μg/m3 (kuukauden toiseksi suurin vuorokausiarvo). Pienhiukkasten pitoisuus suhteessa raja ‐arvopitoisuuteen voidaan arvioida hengitettävien hiukkasten pitoisuuden avulla. Vaikka hengitettävien hiukkasten oletettaisiin olevan kokonaan pienhiukkasia, on pienhiukkasten vuosikeskiarvopitoisuus silti koko tarkastelualueella alle 10 % vuosikeskiarvolle annetusta raja ‐arvopitoisuudesta 25 μg/m.”
Kaavaselostuksen (s. 28) mukaan suunnittelualueella tehdyissä ympäristöteknisissä selvityksissä ei ole todettu merkkejä merkittävästä maaperän pilaantuneisuudesta tai laajamittaisista jätetäyttöalueista. Ko-honneita haitta-aineiden pitoisuuksia voi kuitenkin alueellisesti esiintyä. Mikäli maaperän pilaantuneisuutta todetaan, tulee tehdä tulevan maankäytön edellyttämät riskinhallintatoimenpiteet ennen kuin aluetta voidaan käyttää suunniteltuun tarkoitukseen. Lisäksi on varauduttava happamien sulfaattimaiden esiintymiseen. Asemakaavan valmistelun yhteydessä on laadittu selvitys pilaantuneista maista (liite 16). Kaavakartalla on annettu määräykset maaperän pilaantuneisuuden selvittämisestä.
Alueen rakennettavuutta, painumisen välttämistä ja riskien hallintaa on arvioitu kaavaselostuksessa (s. 86-88). Asemakaavan laadinnan yhteydessä on laadittu selvityksiä alueen maaperän rakennettavuudesta, pohjanvahvistuksesta, maaperän haitta-aineista sekä alueen hulevesien käsittelyn kokonaissuunnitelma, jossa on kiinnitetty huomiota maaperän olosuhteisiin alueella. Laaditut selvitykset ovat asemakaavaselostuksen liiteaineistona. Vuorovaikutusraportissa (s. 111-112) on käsitelty tarkemmin rakentamisen haittoja ympäröivien talojen perustuksille ja vaikutusten seurantaa sekä mahdollisten haittojen korvaamista. Asiaa on selvitetty riittävällä tasolla ottaen huomioon, että kyseessä on asemakaavoitusvaihe.
Kaavan mahdollistaman rakentamisen aiheuttamia varjostusvaikutuksia on selvitetty varjostustutkielmilla. Maankäyttö- ja rakennuslaissa tai -asetuksessa ei säädetä varjostustutkielmien tekemisestä tai sisällöstä. Kaavaprosessin aikana tehtyjen selvitysten riittävyyttä arvioitaessa katsotaan, onko niissä tunnistettu kaavan merkittävät vaikutukset ja voidaanko niiden perusteella arvioida kaavan sisältövaatimusten täytyvän. Kaavaselostuksessa (s. 77) on todettu, että ”Mallinnettu varjostus on normaalia kaupungissa kaupunkirakennetta tiivistettäessä eikä aiheuta erityisen huomattavaa haittaa lähialueelle. Pihlajaniemen korttelin 14 tontin 3 kerrosluvun alentaminen kahdeksasta seitsemään kerrokseen vähentää varjostumisvaikutusta Rykmentintien suuntaan erityisesti ilta-aikaan keväisin ja syksyisin. Muutos vähentää varjostumista erityisesti Rykmentintien ja Puistomäentien kulman alueen osalta.” Varjostusvaikutuksia on selvitetty myös vuorovaikutusraportissa (s. 106-107). Kyse ei ole sellaisesta maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:ssä tarkoitetusta elinympäristön laadun merkityksellisestä heikkenemisestä, joka ei ole perusteltua asemakaavan tarkoitus huomioon ottaen.
Kuten vuorovaikutusraportissa on todettu (s. 108) ”Kaupunkiasumisessa on tavanomaista, että viereisistä taloista näkee toisten talojen pihoille ja ikkunoihin. Etäisyys korttelin 14 kerrostaloista on muistuttajan olemassa olevaan rakennukseen noin 60 metriä. Asemakaavaehdotuksessa on esitetty kaavamääräyksin katualueelle säilytettävä / istutettava / täydennettävä puurivi. Tarkemmassa katu- ja yleisten alueiden suunnittelussa määräytyvät tarkemmin näiden puiden sijainnit. Asemakaavaehdotuksessa sijoittuu korttelin 14 eteen molemmin puolin Rykmentintietä viisi puuta, jotka vähentävät näköyhteyttä korttelista 14 omakotialueelle. Puiden sijoittumiseen vaikuttavat palo- ja pelastuspaikkojen sijainnit ja tämän vuoksi lopulliset sijainnit määräytyvät tarkemmassa jatkosuunnitteluvaiheessa. Jatkosuunnittelu on ohjelmoitu alkavaksi vuoden 2021 aikana.” Valittajan tontilla sijaitsevat omenapuut ovat tyypillisiä lajikkeita eikä niillä ole erityisiä luonnonympäristön arvoja. Joka tapauksessa kaavamuutos ei vaaranna niitä.
Ajantasa-asemakaavan mukaan suurin osa kaava-aluetta on yleisten rakennusten korttelialuetta. Pohjoisosassa kulkee vanha varaus Korpilahdentielle ja sen molemmin puolin on rakennusjärjestys 1950 45 § mukainen teollisuuskaava, joka ei ole toteutunut. Puolustusvoimien erityisalueen käyttöönotosta ja teollisesta toiminnasta olisi aiheutunut selvästi enemmän haittaa alueen asukkaille kuin hyväksytyn asemakaavan mukaisesta rakentamisesta. Kaava-alueen sijainti, alueen nykyinen voimassa olevien kaavojen sisältö sekä lähialueen olosuhteet huomioon ottaen kaavamuutos ei myöskään merkitse kenenkään elinympäristön laadun merkityksellistä heikkenemistä. Vakiintuneen oikeuskäytännön mukaan kaupunkikuvassa tapahtuvien muutosten mahdollinen vaikutus kiinteistöjen arvoon tai asumisviihtyisyyteen ei ole sellainen maanomistajalle tai muulle oikeudenhaltijalle aiheutuva kohtuuton haitta, jota maankäyttö- ja rakennuslaissa tarkoitetaan (ks. esim. KHO 24.8.2018/1912).
Kaavan valmistelun yhteydessä on laadittu laaja selvitysaineisto, jonka avulla on tunnistettu kaavan merkittävät vaikutukset. Kaava perustuu riittäviin selvityksiin ja asemakaavan sisältövaatimukset täyttyvät.
Korkeimman hallinto-oikeuden tapauksessa 2008:75, johon valituksessa on vedottu, oli ennen kaikkea kyse valitusmahdollisuuden rajausta koskeneen kumotun MRL 188.5 §:n soveltamisesta. Tapauksen perusteella ei voi pitää Pihlajaniemen asemakaavamuutosta lainvastaisena. Korkeimman hallinto-oikeuden ratkaisun 2019:137, johon valituksessa oli myös vedottu, perusteella ei ole myöskään pääteltävissä, että Pihlajaniemen asemakaava olisi lainvastainen, sillä perusteella, että Rykmentintien toiselle puolelle rakennettavia kerrostaloja ei ole porrastettu kerrosten osalta tai korttelin 14 rakennukset eivät ole valittajan esittämällä tavalla enintään kaksikerroksisia. Kaavakartalla on annettu yleisiä määräyksiä koskien vaihtelevaan korttelirakennetta ja kaupunkikuvaa, joilla varmistetaan uudisrakentamisen korkeatasoisuus.
Yleiskaavan mukaisuus
MRL 54.1 §:n mukaan asemakaavaa laadittaessa on maakuntakaava ja oikeusvaikutteinen yleiskaava otettava huomioon siten kuin siitä edellä säädetään. MRL 42.1 §:n mukaan yleiskaava on ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa sekä ryhdyttäessä muutoin toimenpiteisiin alueiden käytön järjestämiseksi. MRL 42.4 §:n mukaan, jos yleiskaava on ilmeisen vanhentunut, asemakaava voidaan perustellusta syystä laatia tai muuttaa sisällöltään 42.1 §:ssä säädetystä poiketen. Tällöin on kuitenkin huolehdittava siitä, että asemakaava sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja otettava huomioon, mitä 39 §:ssä säädetään yleiskaavan sisältövaatimuksista.
Voimassa oleva oikeusvaikutteinen Turun yleiskaava 2020 on tullut voimaan 28.7.2001 niiltä osin, joihin ei kohdistunut valituksia ja 29.5.2004 koskien niitä osia, joiden valitukset hylättiin. Voimassa oleva yleiskaava 2020 on esitystavaltaan varsin yleispiirteinen ja asemakaavamuutosalue sijoittuu osittain yleiskaavassa kerrostalovaltaiseksi asuinalueeksi osoitetulle alueelle. Voimassa olevan yleiskaavan E-alueelle suunniteltu rakentaminen sijoittuu yleiskaavan kerrostalorakentamiseen osoitettujen alueiden jatkoksi. Yleiskaava tarkentuu asemakaavatasoisessa suunnittelussa.
Lisäksi vuonna 2017 voimaan tulleen lainmuutoksen perusteella asemakaava voidaan muuttaa myös yleiskaavasta poiketen. Lainkohdan esitöissä (HE 251/2016 vp, 42 §:n yksityiskohtaiset perustelut) on todettu mm: ”Yleiskaavan vanhentuneisuutta arvioitaessa on mietittävä, ohjaako yleiskaava tarkoituksenmukaisella tavalla yhdyskuntien ja maankäytön kehittämistä ja asemakaavoitusta. On myös selvitettävä, ovatko olosuhteet muuttuneet niin merkittävästi, että yleiskaavan mukaiset ratkaisut eivät enää ole perusteluja. Vanhentuneisuuden yhtenä kriteerinä voitaisiin pitää yleiskaavan ikää, vaikkakaan pelkästään iän perusteella ei voida päätellä yleiskaavan vanhentuneisuutta. Esimerkiksi alueilla, joilla ympäristön säilyttämiseen ja suojelemiseen liittyvät arvot ja tavoitteet korostuvat, voi vanhakin yleiskaava olla edelleen sisällöltään tarkoituksenmukainen. Yleiskaavan vanhentuneisuuden kriteerinä voitaisiin pitää myös sitä, jos se on ristiriidassa alueelle myöhemmin laaditun maakuntakaavan kanssa. Asemakaavaa laadittaessa voitaisiin tällöin maakuntakaavan periaatteet ottaa huomioon. Myös eri viranomaisten kannanotoilla olisi merkitystä asian arvioimisessa. Lähtökohtana näissäkin tilanteissa olisi kuitenkin ensisijaisesti yleiskaavan tarkistaminen eikä asemakaavojen laatiminen yleiskaavan vastaisesti. Perusteltuna syynä asemakaavan laatimiselle yleiskaavasta poiketen voitaisiin pitää sitä, että asemakaavan vaikutukset on mahdollista arvioida ilman sen kytkemistä laajempaan yleiskaavalliseen tarkasteluun. Myös parhaillaan laadittavana olevan yleiskaavan linjaukset ja sisältö olisi mahdollista ottaa huomioon. Asemakaavan on sovelluttava yleiskaavalliseen kokonaisuuteen ja asemakaavan sisältövaatimusten täyttymisen lisäksi on voitava arvioida, että myös yleiskaavan sisältövaatimukset täyttyvät. Menettelyä voitaisiin käyttää erityisesti sellaisissa tilanteissa, joissa yleiskaava on vanhentunut jonkin yksityiskohdan osalta, mutta ei kokonaisuutena.”
Kuten vuorovaikutusraportissa on todettu (s. 147) ”Voimassa olevassa yleiskaavassa ainoastaan nykyinen peltoalue on kerrostalovaltaista asuinaluetta (AK) ja eteläosa erityisaluetta (E) puolustusvoimien käyttöä varten. Yleiskaava on tältä osin vanhentunut, koska puolustusvoimilla ei ole mitään laajenemistarpeita alueella. Maankäyttö- ja rakennuslain 42.4 §:n mukaan vanhentuneesta yleiskaavasta on mahdollista poiketa. Vireillä olevassa Yleiskaava 2029 on otettu huomioon, ettei tarvetta puolustusvoimain erityisalueena enää ole, ja asemakaavaehdotus noudattaa sitä. Yleiskaava 2029:n ehdotus on tulossa syksyllä 2021 luottamusmieskäsittelyyn. Kaupunginhallituksen v.2018 hyväksymässä yleiskaavaluonnoksessa kaava-alueen pohjoisosa on palvelujen ja asumisen aluetta (PA) ja eteläosa uusi tai olennaisesti muuttuva asuinalue (ruudutettu A-merkintä). Asemakaavaratkaisu sopeutuu yleiskaavan kokonaisuuteen ja yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen on tutkittu vireillä olevan yleiskaavan selvitysten perusteella. Alue on Maakuntavaltuuston 11.6.2018 hyväksymässä Varsinais-Suomen taajamien maankäytön, palveluiden ja liikenteen vaihemaakuntakaavassa merkitty taajamatoimintojen alueeksi (A). Myös Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035 (2.4.2012) mukaan kaava-alue on määritelty uudeksi asuinalueeksi (AK, nro 83).” Koko kaupungin yleiskaava 2029 on etenemässä päätöksentekoon tämän vuoden aikana ja nähtävillä olleessa yleiskaavaehdotuksessa Pihlajaniemen aluetta koskevat asumisen ja yhdyskuntarakenteen osalta vastaavat merkinnät kuin luonnoksessakin. Ottaen huomioon Pihlajaniemen asemakaavan yhteydessä tehdyt laajat selvitykset ja asemakaavan sisältö, myös yleiskaavan sisältövaatimusten täyttyminen on selvää. KHO on ratkaisussaan 2021:53 todennut, että vanhentuneesta yleiskaavasta poikkeaminen on mahdollista, kun olemassa on maankäytöllisesti hyväksyttävät perusteet.
Valitusten kiireellinen käsitteleminen
MRL 188.2 §:n mukaan asuntorakentamisen kannalta tai muutoin yhteiskunnallisesti merkittäväksi katsottavaa asemakaavaa koskeva valitus on käsiteltävä kiireellisenä. Muutoksenhakuviranomaisen on kunnan pyynnöstä ilmoitettava arvio siitä, milloin tällaista kaavaa koskeva päätös annetaan. Jos arvioitua aikaa ei ole mahdollista noudattaa, siitä on ilmoitettava kunnalle. Turun kaupunki pyytää, että Turun hallinto-oikeus käsittelee tämän asuntorakentamisen kannalta merkittävän kaavan kiireellisesti ja ilmoittaa, milloin päätös asiassa annetaan.
Oikeudenkäyntikuluvaatimukset
Hallintoprosessilain 95 §:n mukaan oikeudenkäynnin osapuoli on velvollinen korvaamaan toisen osapuolen oikeudenkäyntikulut kokonaan tai osaksi, jos erityisesti asiassa annettu ratkaisu huomioon ottaen on kohtuutonta, että tämä joutuu itse vastaamaan oikeudenkäyntikuluistaan. Korvausvelvollisuuden kohtuullisuutta arvioitaessa voidaan lisäksi ottaa huomioon asian oikeudellinen epäselvyys, osapuolten toiminta ja asian merkitys asianosaiselle. Koska valitus tulee hylätä, myös oikeudenkäyntikuluvaatimukset tulee perusteettomina hylätä.
Yhteenveto
Valituksissa ei ole esitetty perusteita asemakaavamuutoksen kumoamiseksi, joten valitukset tulee hylätä. Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn mukaisesti hyväksytty asemakaavanmuutos Pihlajaniemi on laadittu maankäyttö- ja rakennuslain säännösten mukaisesti.
Lisätietoja asiassa antaa tarvittaessa ympäristölakimies Nina Mattila, puh. 040-6741633,
nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku