Kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa 31.3.2022:

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valmisteluorganisaatio on 4.2.2022 lähettänyt Turun kaupungille lausuntopyynnön koskien Varsinais-Suomen alueellista hyvinvointikertomusta 2022. Lausuntopyynnössä todetaan, että kuntalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen on yksi kuntien tärkeimmistä tehtävistä. Kunnille jää merkittävä rooli asukkaidensa hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä myös SoTe-uudistuksen toteutumisen jälkeen. Laissa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisestä (612/2021 §7) on määritelty hyvinvointialueelle omat hyte-tehtäväkokonaisuutensa. Hyvinvointialueen hyte-tehtäviin kuuluu esimerkiksi alueellisen hyvinvointikertomuksen valmistelu yhdessä kuntien sekä muiden yhteistyötahojen kanssa. Hyvinvointikertomus on kuvaus Varsinais-Suomen väestön hyvinvoinnin tilasta, keskeisistä vahvuuksista ja hyvinvointipuutteista sekä toimintaympäristön muutoksista, jotka vaikuttavat väestön hyvinvointiin. Hyvinvointikertomus on asiantuntijoiden kanssa yhteistyössä laadittu asiakirja, joka toimii johtamisen työvälineenä, poliittisen päätöksenteon tukena ja hyvinvointialueen strategiatyön perustana.  

Määrämuotoisessa lausuntopyyntöpohjassa kuntia on pyydetty tunnistamaan ja priorisoimaan maksimissaan viisi kunkin kunnan väestöön liittyvää hyvinvointihaastetta ja viisi kunnan väestöön liittyvää vahvuutta sekä kuvaamaan näihin liittyvä tietopohja. Lisäksi kunnille on annettu mahdollisuus esittää muita yleisiä huomioita hyvinvointikertomuksesta hyvinvointialuevalmistelussa huomioon otettavaksi.

Ehdotus Turun kaupungin lausunnoksi

1) Kunnan priorisoidut hyvinvointipuutteet /Tietolähde 

1. Huono-osaisuuden eri ulottuvuuksien kasautuminen (huono-osaisuusindikaattorit sotkanet, Finsote, työttömyystilastot, syrjässä olevien nuorten määrä, pientuloisuus, PYLL-indeksi, kokemusperäinen tieto) 
2. Väestö- ja koulutusryhmäkohtaiset sekä alueelliset hyvinvointierot (laajasti terveyttä ja hyvinvointia kuvaava mittaristo kuten Finsote, kouluterveyskysely, Finmonik ja niiden suuralueittaiset tiedot sekä palvelutuotannon tieto ja kokemusperäinen tieto)
3. Mielenterveyden haasteet (Finsote, kouluterveyskysely, palvelutuotannon tieto ja kokemusperäinen tieto)  
4. Lasten ja nuorten fyysinen toimintakyky (move-mittari) 
5. Yksinäisyys (Finsote, kouluterveyskysely, kokemusperäinen tieto)

2) Kunnan priorisoidut vahvuudet / Tietolähde 

1. Suurin osa kuntalaisista voi hyvin, on terveitä ja tyytyväisiä, (kouluterveyskysely, Finsote sekä palvelutuotannon tieto ja kokemusperäinen tieto)
2. Vapaa-ajan toimintojen käyttö on aktiivista (kouluterveyskysely, Finsote, palvelutuotannon tieto)  
3. Asuinalueensa olosuhteisiin tyytyväisten osuus on suuri (Finsote)  
4. Väestön koulutustaso on hyvä (sotkanet) 
5. Nuorten päihteidenkäyttö on laskussa (kouluterveystutkimus ja alueellinen päihdekysely)   

3) Muut kunnan näkökulmasta hyvinvointialuevalmistelussa huomioitavat asiat hyvinvointikertomuksen pohjalta

Yhteinen tilannekuva

Noin 40 prosenttia tulevan hyvinvointialueen väestöstä on turkulaisia. Turun erityispiirteet verrattuna muuhun maakuntaan eivät kaikilta osin kuitenkaan piirry selkeästi esiin maakuntatason tarkastelussa. Turulle omaleimaisia piirteitä ovat mm. vieraskielisten suuri ja kasvava osuus, yksinasuvien suuri määrä sekä runsas opiskelijayhteisö, josta merkittävä määrä on ulkopaikkakuntalaisia. Turkua koskevat tyypilliset suurten kaupunkien hyvinvointihaasteet kuten pienituloisuus, lapsiperheköyhyys ja asunnottomuus. 

Kaupungilla on laaja valikoima toimia ja palveluita hyvinvoinnin edistämiseksi. Turun palveluja käyttävät merkittävässä määrin myös seutukunnan asukkaat, ja näin ollen Turun toimilla on omia asukkaita laveampi merkitys.  

Maakuntatasoisen tiedon lisäksi kuntakohtainen tieto, ja suurempien kuntien kuten Turun osalta myös suuralueittainen tieto väestön tarpeista ja hyvinvoinnin tilasta on välttämätön toimien kohdentamisen pohja sekä hyvinvointialueen toiminnoissa että kuntien hyvinvointityössä. Hyvinvointialueen ja kuntien tulee tehdä tämän osalta yhteistyötä. Yhteisen tilannekuvan syntyminen edellyttää tiedonvaihtoa ja suunnittelua tukevat rakenteet ja riittävän osaamisen niin tiedon hankintaan, analysointiin kuin käyttämiseen. 

Osallisuus osana tiedolla johtamista 

Turussa osallisuuden tavoitteena on lisätä kaupunkilaisten mahdollisuuksia vaikuttaa elinympäristöönsä sekä käyttämiensä palvelujen laatuun. Tämä toteutuu asukkaiden ja kaupungin asiantuntijoiden vuoropuhelun avulla. Kaupungilla on monia toimivia asukas- ja asiakasosallisuuden keinoja ja tapoja, ja uusia osallisuuden keinoja kehitetään jatkuvasti. Uusia osallisuuden tapoja on Suomen radikaalein osallistuvan budjetoinnin malli Asukasbudjetti, jossa joka toinen vuosi asukkaat saavat ehdottaa, kehittää ja päättää, miten kolme miljoonaa euroa kaupungin budjetista käytetään. Osallisuustieto rikastaa valmistelijan ymmärrystä ja tietopohjaa asukkaiden tarpeista, mikä auttaa osaltaan tekemään parempia suunnitelmia ja päätöksiä. Kyse on valmistelun täydentämisestä ja tiedolla johtamisesta. 

Kaupunki näkee tärkeäksi jakaa tietoa ja kehittää osallisuutta yhdessä hyvinvointialueen, Varsinais-Suomen kuntien ja kansallisten verkostojen kesken.  

Vaikutusten ennakkoarviointi tuottaa tietoa hyvinvointivaikutuksista 

Kaupunki näkee tärkeäksi yhteistyön tekemisen ihmisvaikutusten ennakkoarvioinneissa hyvinvointialueen, Varsinais-Suomen kuntien ja kansallisten verkostojen kesken. Vaikutusten ennakkoarvioinnin tavoitteena on tuoda päätöksentekoon monipuolista tietoa päätettävän asian vaikutuksista asukkaiden hyvinvointiin ja täten luoda mahdollisuudet toimien tarpeen mukaiseen kohdentamiseen ja pitkän aikavälin kustannustehokkaaseen toimintaan. 

Turun kaupunki toteuttaa lapsivaikutusten ennakkoarviointia niissä asioissa, joilla tunnistetaan olevan laajoja vaikutuksia lasten, nuorten ja perheiden elämään ja hyvinvointiin. Arvioitavia asioita ovat mm. lasten ja nuorten palveluiden palveluverkkoon tai heidän arkiympäristöönsä liittyvät muutokset, joista päätetään lautakunta- tai kaupunkitasoilla. Lisäksi kaupunki toteuttaa laajemman ennakkovaikutusten arvioinnin jatkossa strategia- ja talousarviovalmistelun yhteydessä.  

Hyvinvointialue ja järjestöt kumppaneita 

Hyvinvointialue, yhdistykset ja järjestöt ovat erittäin tärkeitä yhteistyökumppaneita Turun kaupungille. Monikulttuurisuus ja kaksikielisyys ovat Turun kaupungin vahvuuksia, mikä näkyy myös lukuisten järjestöjen toiminnassa. 

Turun kaupunki näkee, että esimerkiksi järjestöjen avustamisessa kaupungin ja hyvinvointialueen kannattaa tehdä tiivistä yhteistyötä, jotta varmistetaan, etteivät vaikuttavaa työtä tekevät järjestöt jää väliinputoajaksi organisaatiomuutoksessa. Konkreettisen hyvinvointityön lisäksi kolmas sektori on myös merkittävä tiedon tuottaja eri asukasryhmien tarpeista. 

Oheismateriaali 1Varsinais-Suomen alueellinen hyvinvointikertomus

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää antaa Varsinais-Suomen alueellisesta hyvinvointikertomuksesta edellä olevan ehdotuksen mukaisen lausunnon.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lindfors, Lindholm, Maaskola ja Ruohonen ilmoittivat olevansa esteellisiä ja poistuivat kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Lindforsin tilalla pöytäkirjan tarkastajana tämän asian kohdalla toimi Koivusalo.