Palvelujohtaja Mika Helva ja maahanmuuttotyön koordinaattori Sari Kanervo 24.3.2022:

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 3.12.2018 Turun kaupungin kotouttamisohjelman vuosille 2018–2021. Se on järjestyksessä neljäs kaupungin laatima maahanmuuttajien kotouttamisohjelma. Ohjelman laatiminen perustuu laissa kotoutumisen edistämisestä (1386/2010) määriteltyyn velvoitteeseen. Kotouttamisohjelman laadinta on myös osa Turun kaupungin ohjelmatyötä, jota se täsmentää ja täydentää kotoutumisen näkökulmasta.

Kotouttamisohjelman tavoitteet ja kehittämissuositukset laadittiin strategisten linjausten, tilastotiedon, toimialojen asiantuntemuksen sekä kentältä koottujen kehittämistarpeiden pohjalta. Ohjelmatyön pohjaksi kerättiin jo prosessin alkuvaiheessa maahanmuuttajien, keskeisten viranomaiset ja kolmannen sektorin toimijoiden näkemykset kehittämistarpeista ja toimenpiteistä.

Kehittämistoimenpiteet kaudella 2018–2021 koottiin viiteen kokonaisuuteen:

1. Maahanmuutto on elinkeinoelämän voimavara

Kokonaisuuden tavoitteena on tuoda maahanmuuttajien osaaminen esiin elinkeinoelämän mahdollisuutena, tukea maahanmuuttajien työllisyyttä ja yrittäjyyttä sekä helpottaa maahanmuuttajataustaisten osaajien ja heidän perheidensä asettautumista ja viihtymistä Turun seudulla.

2. Maahanmuuttajien terveyttä ja hyvinvointia vahvistetaan

Kokonaisuuden tavoitteena on kaventaa väestöryhmien välisiä terveys- ja hyvinvointieroja huomioimalla maahanmuuttajien ja erityisesti perheiden erityistarpeet.

3. Koulutuksella ja työllistämistoimilla rakennetaan yhtäläiset mahdollisuudet osallistua yhteiskuntaan

Kokonaisuuden tavoitteiden avulla panostetaan suomen kielen koulutukseen ja kotoutumisen edistämiseen varhaiskasvatuksessa, kouluissa ja kaikissa oppilaitoksissa. Kieli-, koto- ja ammattikoulutuksia kehitetään työelämäläheisemmäksi ja työttömien maahanmuuttajien työllistymistä edistetään ottamalla huomioon heidän erityistarpeensa.

4. Luodaan mahdollisuudet maahanmuuttajien osallisuudelle ja aktiiviselle vapaa-ajalle

Kokonaisuuden tavoitteena on kehittää monipuolisia ja yhdenvertaisuutta tukevia osallisuuden mahdollisuuksia sekä edistää maahanmuuttajien omaehtoista aktiivisuutta.

5. Turku on hyvä ja turvallinen paikka asua

Kokonaisuuden tavoitteena on varmistaa kaupungin peruspalvelujen yhdenvertaisuus, vahvistaa kaupungin moniarvoisuutta ja suvaitsevaisuutta sekä edistää hyviä etnisiä suhteita. Erilaisin toimenpitein pyritään myös ehkäisemään segregaatiota, kaventamaan alueellisia hyvinvointieroja sekä lisäämään turvallisuutta.

Kotouttamisohjelman ohjelmakautta 2018-2021 ja sen toimenpanoa leimasivat vieraskielisen väestöosan kasvu ja sen myötä kasvanut palvelutarve sekä runsas ulkopuolinen rahoitus maahanmuuttaja- ja kotoutumispalveluiden kehittämistoimiin. Valtionrahoituksella toteutettavat maahanmuuttajien osaamiskeskus -hanke, maahanmuuttajien ohjaus ja neuvontapalvelu -hanke sekä Talent-hanke mahdollistivat ennen näkemättömän satsauksen maahanmuuttajien asettautumis- ja kotouttamispalveluiden kehittämisen. Näiden palveluiden tavoitteena oli muun muassa tehostaa ja nopeuttaa kotoutumisprosessia ja työllistymistä sekä panostaa tulijoiden asumisviihtyvyyteen ja hyvinvointiin. Ohjelmakauden viimeisenä vuonna, vuonna 2021 osa peruspalveluista ja edellä mainittujen hankkeiden toiminta koottiin yhteen IHTurku-konseptin alle.

Edellä mainittujen hankkeiden lisäksi kaupunki toteutti tai oli mukana toteuttamassa lukuista määrää muita hankkeita, joista osa oli alkanut jo edellisellä ohjelmakaudella. Hankerahoituksella kehitettiin niin koulutusta ja osaamisen tunnistamisen menetelmiä kuin maahanmuuttajien osallisuutta, terveyttä ja hyvinvointiakin.

Hanketoiminnan lisäksi kaupunki kehitti kotouttamispalveluitaan ja peruspalveluitaan palvelemaan maahanmuuttajataustaisia asukkaitaan yhdenvertaisemmin ja kulttuurisensitiivisemmin palvelumuotoilun ja asiakaskokemusten kautta sekä koulutti henkilökuntaa maahanmuutto- ja suvaitsevaisuuskysymyksissä. Suomen kielen oppimista ja kielitietoista kasvatusta ja opetusta tehostettiin kaikilla kouluasteilla, varhaiskasvatuksessa ja vapaa-ajalla. Myös maahanmuuttajien tiedonsaantia vahvistettiin lisäämällä moni- ja selkokielistä tiedostusta.

Myös hyvien väestösuhteiden edistämiseen sekä syrjinnän ja rasismin ehkäisyyn panostettiin; kaupunki julistautui syrjinnästä vapaaksi alueeksi 16.11.2018. Kiusaamisen vastainen työ Turun kaupungin kouluissa -ohjeistus ja opas ilmestyi vuonna 2020. Vuonna 2021 kaupunki avasi suurelle yleisölle vihjekanavan, jonka kautta voi ilmoittaa kaupungin eettisten periaatteiden vastaisesta toiminnasta, ja jonka kautta ilmoitetut vihjeet käsitellään kaupunginelimissä.

Maahanmuuttajien osallisuus ja yhteistyö kolmannen sektorintoimijoiden kanssa huomioitiin konsernihallinnossa ja kaikilla toimialoilla. Osallisuutta painotettiin niin elinkeinoelämän, koulutuksen, palvelujen saavutettavuuden kuin vapaa-ajan toimintojen osalta. Asuinalueilla tuettiin ryhmien välistä vuoropuhelua ja yhteisöllisyyttä järjestämällä säännöllistä ja kertaluonteista toimintaa yhteistyössä eri toimialojen sekä alueen toimijoiden kanssa. Erityistoimenpiteitä toteutettiin maahanmuuttajavaltaisilla alueilla Halisissa, Lausteella, Pansiossa ja Varissuolla. Maahanmuuttajien osallisuutta kasvatettiin myös kehittämällä tiedotusta sekä tiedottamalla erilaisista vaikuttamiskanavista kuten äänestämisestä, aluetyöstä ja asukasbudjetista.

Ohjelmakauden aikana kotouttamistoimien toimintaympäristössä tapahtui merkittävä muutos, kun alueelliset työllisyyden kuntakokeilut käynnistyvät 1.3.2021. Tämä tarkoitti, että osa tiettyjä asiakasryhmiä koskevista TE-toimiston tehtävistä siirrettiin lainsäädännöllä työllisyyden kuntakokeiluun kuuluvan kunnan tehtäviksi. Yksi siirretyistä tehtävistä oli kotoutumisen edistäminen. Käynnistyneiden työllisyyden kuntakokeilujen sekä valmistelussa olevan TE-palvelujen kunnille siirtämisen myötä (1.1.2024) kuntien vastuut kotoutumisen edistämisestä laajenivat kattamaan työttömänä työnhakijana olevien maahanmuuttajien kotoutumisen edistämisen. Muutos lisäsi kunnan mahdollisuuksia yhteen sovittaa työvoiman ulkopuolella olevien maahanmuuttajien palveluita myös työvoimapalveluihin

Ohjelmakauteen osuu myös maailmalaajuinen koronapandemia, joka iski maahanmuuttajataustaiseen väestöön kantaväestöä enemmän. Maahanmuuttajien suhteellinen osuus koronaan sairastuneista oli kantaväestöä korkeampi, mitä selittää muun muassa ryhmien yhteisöllisyys, ahtaammat asuinolot ja maahanmuuttajien työskentely aloilla, joissa altistumista virukselle oli vaikea, osin mahdoton välttää. Pandemia ja siihen liittyvät rajoitustoimet näkyivät voimakkaasti myös maahanmuuttajataustaisten taloudellisessa tilanteessa ja työllisyydessä, esimerkiksi maahanmuuttajien työllisyysaste putosi vuoden 2019 77, 3 %:sta vuoden 2020 72,6 %iin. Koronapandemian vaikutus näkyy myös suurena pudotuksena kansainvälisten opiskelijoiden ja turvapaikanhakijoiden määrissä.

Kaupunki panosti voimakkaasti koronapandemian aikana maahanmuuttajille kohdistuvaan tiedotukseen ja muihin toimiin pandemian haittojen lievittämiseksi. Kaupunki muun muassa käännätti usealle kielelle erilaisia ohjeistuksia sekä taudin leviämisen torjumiseksi että taloudelliseen tilanteeseen. Kaupunki otti myös käyttöön tekoälyyn pohjautuvan Åbot-neuvontabotti, joka tarjoaa koronaohjeistusta kaikilla tärkeimmillä Turussa käytetyillä kielillä. Lisäksi kaupunki teki laajaa yhteistyötä kaupungin uskonnollisten ja etnisten yhteisöiden vaikuttajahenkilöiden kanssa.

Kokonaisuudessaan ohjelmakautta 2018–2021 kuvaa voimakas kehittämistrendi, jonka mahdollisti mittava ulkopuolinen rahoitus sekä tiivistynyt yhteistyö Turun seudun erilaisten kotoutumisen parissa toimivien viranomaiset, kouluttajien ja kolmannen sektorin toimijoiden kesken. Turun kaupungin maahanmuuttajien kotouttamisohjelman 2018–2021 toteuttaminen eteni tavoitteiden suuntaisesti.

Ohjelmatason vaikuttavuusmittarina on käytetty vuodesta 2007 saakka kaupunkitasoista kotoutumisindeksiä kuvaamaan sitä, miten maahanmuuttajien elinolosuhteet ovat lähentyneet kantaväestön elinolosuhteita. Koto-indeksin tavoitteeksi on asetettu (Kaupunginhallitus 24.9.2007 § 563) indeksin parantuminen yhdellä prosenttiyksiköllä vuodessa 2007 alkaen. Kotoindeksin laskennassa käytettyyn tietopohjaan on tullut muutoksia ja tietoja ei ole ylläpidetty vuoden 2017 jälkeen. Kaupungin tulisikin pormestariohjelman mukaisesti määritellä kotouttamis- ja syrjäytymisen ehkäisyn ohjelmille oikeat mittarit ohjelman tulokselliseksi toteuttamiseksi sekä luoda uusi koto-indeksin tapainen työkalu, jolla kotoutumisen edistymistä ja maahanmuuttajien elinsuhteiden kehittymistä voidaan seurata pitkällä aikajänteellä.

Turun kaupungin uusi kotouttamisohjelma tälle kaudelle on valmisteilla ja se on tarkoitus tuoda alkusyksystä kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.

Oheismateriaali 1Kotoraportti 2018-2021

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee kotouttamisohjelman toimeenpanon raportin ohjelmakaudelta 2018–2021 tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.