Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus41506.09.202115

10303-2021 (00 00 01)

Kakskerranjärven neuvottelukunnan asettaminen kaudelle 2021-2025

Tiivistelmä:

Vuodesta 2002 alkaen toiminut Kakskerranjärven neuvottelukunta on toteuttanut järvellä vuosien aikana useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää järveen tulevaa kuormitusta sekä myös vaikuttaa järven sisäiseen kuormitukseen.

Kh § 415

Kaupunkiympäristön palvelukokonaisuus, ympäristönsuojelupäällikkö Olli-Pekka Mäki 27.8.2021:

Taustaa

Kaupunginhallituksen asettama Kakskerranjärven neuvottelukunta on toiminut vuodesta 2002 alkaen. Kaupunginhallitus antoi neuvottelukunnan tehtäväksi Kakskerranjärven tilaan vaikuttavien toimenpiteiden suunnittelun ja toteutuksen. Toimikunnalle ei asetettu varsinaista määräaikaa. Neuvottelukunnan toimintaan varattu määräraha on sisältynyt kaupunkiympäristön palvelukokonaisuuden talousarvioon. Kaupungin rahoituksen lisäksi myös Kakskerranjärven suojeluyhdistys sekä yksityiset henkilöt ovat osallistuneet toteutettujen vesiensuojelutoimenpiteiden rahoittamiseen.

Neuvottelukunnan kokoonpano

Neuvottelukunnan kokoonpano valtuustokaudella 2017-2021 oli seuraava:

Saara IlvessaloKaupunkiympäristölautakunta
Olli A. Manni Kaupunkiympäristölautakunta
Ville LintunenKaupunkiympäristölautakunta
Alpo LähteenmäkiKaupunkiympäristölautakunta
Ritva NummioraKakskertaseura
Seppo MuurinenKakskerran maataloustuottajat
Anssi JunnilaKakskerranjärven suojeluyhdistys ry.
Olli YlönenLounais-Suomen kalatalousalue
Paavo MyllymäkiMTK Varsinais-Suomi
Ari Sallmén Varsinais-Suomen ELY-keskus
Olli-Pekka MäkiKypa, Ympäristönsuojelu
Liisa VainioKypa, Ympäristönsuojelu

Lisäksi kokouksiin on osallistunut tarvittaessa asiantuntijajäseniä.

Neuvottelukunnan toteuttamia toimenpiteitä

Kakskerranjärven neuvottelukunta on toteuttanut järvellä vuosien aikana useita toimenpiteitä, joiden tarkoituksena on vähentää järveen tulevaa kuormitusta sekä myös vaikuttaa järven sisäiseen kuormitukseen.

Pohjan hapettomien tai vähähappisten alueiden hapettaminen ilmastuksella lopetettiin vuonna 2012, koska sen vaikutukset järven hapettomuuteen arvioitiin seurannoissa vähäisiksi. Ilmastuksen lopettamisen mahdollisia vaikutuksia on seurattu eikä lopettamisella näytä olevan vedenlaatua heikentäviä vaikutuksia.

Järvellä on tehty hoitokalastuksia useana vuonna 1990-luvulla. Niiden tarkoituksena on ollut poistaa järvestä vähäarvoista särkikalaa ja saada tilaa petokaloille. Samoin petokalaistutuksia (kuha, toutain) on tehty useaan otteeseen. Koekalastuksen perusteella järven kalakanta on melko terve, eikä hoitokalastuksiin ole ollut tarvetta viime vuosina.

Vuodesta 2003 alkaen Kalliolanojan vesiä on käsitelty kemiallisesti tavoitteena vähentää ojaveden mukana tulevaa fosforin määrää. Kemiallinen käsittely on keskeytetty ja tällä hetkellä ojan vesiä käsitellään kosteikon ja saostusallasketjun avulla.

Neuvottelukunta on toteuttanut myös neuvontaa alueella koskien mm. jätevesien käsittelyä haja-asutusalueen kiinteistöissä sekä maataloustuottajien keskuudessa järjestämällä yleisötilaisuuksia sekä neuvotteluja.

Maataloudesta peräisin olevan kuormituksen vähentämiseen on kiinnitetty erityistä huomiota. Vuonna 2008 valmisteltiin järven valuma-alueelle maatalouden vesiensuojelutoimenpiteiden yleissuunnitelma. Yleissuunnitelman tarkoituksena oli kartoittaa järven valuma-alueella ne peltoalueet, missä suojavyöhykkeiden perustamisella voitaisiin vähentää järveen huuhtoutuvia ravinteita ja kiintoainesta. Lisäksi yleissuunnitelmassa on etsitty sopivia kosteikkojen ja luonnon monimuotoisuuden kannalta tärkeitä kohteita. Sen perusteella kaupunki rakensi mm. kosteikon järven länsipäähän talvella 2013.

Suurelle osalle Kalliolanojan valuma-alueen pelloista ovat alueen maanviljelijät sitoutuneet sopimuksilla peltojen pitämiseksi nurmella usean hehtaarin alueella, millä voidaan arvioida olevan merkittäviä vaikutuksia järven ulkoisen kuormituksen vähenemisessä.

Neuvottelukunta on teettänyt vuosien varrella useita selvityksiä järven tilaan liittyen, kuten järven pohjasedimenttien tilaa, vedenlaatua ja sen muutoksia, kasvillisuutta sekä järven kalastoa ja rapukantaa koskevia selvityksiä.

Järven säännöstelykäytännöt selkeytyivät Harjattula Golf Oy:n saatua luvan säännöstelyyn ja rakennettua vuonna 2012 uuden padon Myllyojaan.

Perustelut neuvottelukunnan toiminnan jatkamiselle

Perusteluja neuvottelukunnan toiminnan jatkamiselle on useita. Järven tila edellyttää edelleen hoitotoimenpiteitä. Erityisesti kesä- ja talviaikaiset hapettomat ajanjaksot alusvedessä vaivaavat järveä ja aiheuttavat fosforin siirtymisen sedimentistä takaisin veteen eli nk. sisäistä kuormitusta. Tarvetta lisätoimenpiteiden suunnitteluun ja toteuttamiseen on edelleen.

Neuvottelukunnassa on paikallisten järjestöjen, yhdistysten ja muiden saarella toimivien tahojen kesken viety eteenpäin useita vesiensuojelun hankkeita hyvässä yhteistyössä. Samalla neuvottelukunta on toiminut linkkinä tiedonvälityksessä saaren asukkaille. Koska Kakskerran mahdolliset maankäytön muutokset tuovat alueelle tulevaisuudessa lisää asukkaita sekä sitä kautta virkistyskäyttöä sekä tiedonvälitystä koskevaa kysyntää, on neuvottelukunnan toiminnalle jatkossa edelleen tarvetta. Myös olosuhteet järven valuma-alueella muuttuvat maankäytön muutosten myötä.

Kansliapäällikkö Tuomas Heikkinen:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että

Lisäksi kaupunginhallitus päättää pyytää seuraavia tahoja nimeämään neuvottelukuntaan edustajansa kaudeksi 2021–2025:

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedHarjattula Golf Oy
tiedKakskerranjärven suojeluyhdistys ry
tiedKakskertaseura ry
tiedLänsi-Suomen Kalatalouskeskus ry
tiedMaataloustuottajain Kakskerran Yhdistys MTK - Kakskerta ry
tiedMTK-Varsinais-Suomi ry
tiedVarsinais-Suomen elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus
tpvKaupunkiympäristö
tpvKaupunkiympäristölautakunta