Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus26131.05.20216
Kaupunginhallitus28207.06.202110

3236-2021 (00 00 01, 02 07 00, 10 03 02)

Turun Satama Oy:n ennakkonäkemyspyyntö ja Viking Line Abp terminaalin lunastusjärjestelyt (Kv)

Tiivistelmä:

Kaupunginvaltuustolle esitetään, että se oikeuttaa Turun Satama Oy:n käynnistämään Ferry Terminal Turku -hankkeen ja hyväksyy hankkeen rahoitusjärjestelyt enintään 172 miljoonalla eurolla. Lisäksi kaupunginvaltuustolle esitetään maanvuokrasopimuksen mukaisen Viking Line Abp:n terminaalirakennuksen lunastusvelvoitteen aikaistamista ja terminaalin takaisinvuokrausta yhtiölle 5,1 %:n vuotuisella pääomavuokratasolla lunastushinnasta.

Kh § 261

Omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen, toimitusjohtaja Erik Söderholm, maankäyttöjohtaja Jyrki Lappi ja talousjohtaja Valtteri Mikkola 27.5.2021:

Taustaa

Kaupunginhallituksen konsernijaosto on käsitellyt kokouksessaan 17.5.2021 § 49 Turun Satama Oy:n tekemää ennakkonäkemyspyyntöä Ferry Terminal Turku -hankkeen käynnistämisestä ja hankkeen rahoitusjärjestelyistä enintään 172 miljoonalla eurolla. Konsernijaostolla ei ollut huomautettavaa Turun Satama Oy:n esittämiin laskelmiin ja jaosto päätti siirtää asiakokonaisuuden sen merkittävyyden vuoksi asiassa toimivaltaisten kaupunginhallituksen ja edelleen kaupunginvaltuuston päätettäväksi.

Turun Satama on Turun kaupungin konserniohjeessa strategiseksi yhtiöksi määritelty yhtiö, jossa Turun kaupungin omistus on 100 %. Sataman toimialana on sataman ylläpitäminen ja yleisen satamatoiminnan harjoittaminen ja kehittäminen sekä siihen liittyvä muu toiminta. Sataman toiminta jakaantuu kahteen liiketoiminta-alueeseen, jotka ovat matkustajaliikenne ja rahtiliikenne. Sataman valvontavastuuhenkilöksi on määritelty omistajaohjausjohtaja Jarkko Virtanen.

Sataman hallitus on päättänyt kokouksessaan 11.5.2021 pyytää kaupunginhallituksen konsernijaostolta omistajan ennakkonäkemystä Ferry Terminal Turku –hankkeen käynnistämisestä ja hankkeen rahoitusjärjestelyistä enintään 172 miljoonalla eurolla. Konserniohjeen (Kv 12.12.2016 § 206) 10. kohdan mukaan tytäryhteisön on tiedusteltava omistajan ennakkonäkemystä hyvissä ajoin ennen toimenpiteen toteuttamista silloin kun kyseessä on ”toimintaan tai talouteen nähden merkittävät investoinnit sekä tärkeän omaisuuden tai oikeuksien hankkiminen, myyminen, vuokraaminen, luovuttaminen tai panttaaminen tai muun merkittävän sopimuksen tekeminen”.

Turun Satama Oy perustelut investoinnille

Turun - Maarianhaminan ja Tukholman välistä säännöllistä laivaliikennettä on sotien aiheuttamat katkot pois lukien harjoitettu jo yli sata vuotta. Toiminta perustui 1960-luvulle asti lähinnä henkilökuljetuksiin sekä pienimuotoiseen postin ja kevyen rahdin kuljettamiseen. Rekoilla Eurooppaan kuljetettu rahti ajettiin pitkään Haaparannan kautta Ruotsin läpi, mutta liikenteen kasvaessa oli löydettävä tehokkaampi kuljetustapa. Autolautat tulivat liikenteeseen 1960-luvulla vastauksena yksikkökuljetusten (RO–RO) määrän kasvamiseen, minkä jälkeen myös laivojen rahtikapasiteetti jatkuvasti kasvanut. Vuonna 2022 liikenteeseen tulevan Viking Gloryn rahtikapasiteetti 1.500 kaistametriä on esimerkiksi yhtä suuri kuin 1990-luvulla Turun ja Harwichin välillä liikennöineen rahtilaivan Bore Sunin rahtikapasiteetti. Linjalla on siten nykyisin selkeästi kaksi päätuotetta; henkilöliikenne ja rahtiliikenne.

Turku-Tukholma -liikenteen päästöt ovat jatkuvasti vähenemässä, ja vuoden 2022 alusta lukien linjalla tulee olemaan 2 LNG-polttoaineella operoivaa alusta; Viking Grace ja Viking Glory. Turun Satama myöntää ympäristöalennuksen vähäpäästöisille laivoille luodakseen insentiivin puhtaampiin polttoaineisiin siirtymiselle.

Henkilöliikenteen volyymi on viime vuosina pysynyt noin 3 - 4 miljoonan matkustajan tasolla lukuun ottamatta koronavuotta 2020. Ei ole syytä olettaa, että matkustajamarkkina sinänsä olisi katoamassa, mutta Finnlinesin uusien vuonna 2023 liikenteeseen tulevien laivojen matkustajakapasiteetti saattaa viedä osan autoilevista tarvematkustajista Naantali-Kapellskär -linjalle. Risteilyliikenteen asiakkaille Naantali-Kapellskär -tuote ei todennäköisesti ole kiinnostava. Koronaviruksen seurauksena lähimatkailu todennäköisesti lisääntyy ja lentäminen vähenee myös pidempiaikaisena trendinä. Uusi Viking Glory laiva ja moderni yhteisterminaali tulevat tulevaisuudessa lisäämään asiakkaiden mielenkiintoa Turku-Tukholma -reittiä kohtaan. Tulevaisuudessa myös Tunnin junan nopea yhteys pääkaupunkiseudulle avaa laajemmille matkustajapiireille mahdollisuuden ehtiä työpäivän jälkeen Turun iltalaivalle.

Lähtökohtana investointihankkeen kannattavuudelle on se, että Turku – Maarianhamina – Tukholma -reitin matkustajamarkkinan koko on vuodesta 2026 alkaen noin 3,5 miljoonaa matkustajaa. Hanke on tällä volyymilla kannattava riippumatta varustamojen välisestä markkinajaosta. Lisäksi kannattavuuden oletuksena on se, että alusten ja rahdin määrä pysyvät suurin piirtein nykyisellä tasolla.

Turun Sataman johdon oletusta 3,5 miljoonan vuotuisen matkustajan määrästä ja rahtiliikenteen kehityksestä tulevina vuosina ei voitane pitää ylimitoitettuna. Turun kaupunki on kuitenkin tilannut Turun Yliopiston Brahea-keskuksen Merenkulkualan tutkimus- ja koulutuskeskukselta (MKK) riippumattoman arvion Skandinavian matkustaja- ja rahtiliikenteen kehityksestä varmistaakseen Turun Satama Oy:n esittämän investoinnin liiketoiminnallisten edellytysten oikeellisuuden. Ulkopuolisen selvityksen perusteella yhtiön esittämät arvioit ovat realistisia ja tukevat investoinnin käynnistämistä yhtiön esittämällä tavalla.

Turun ja Naantalin merkitys huoltovarmuudelle on koronakriisin aikana kasvanut. Rahtivolyymit Ruotsiin ja muihin pohjoismaihin ovat keväästä 2020 alkaen kulkeneet Turun ja Naantalin kautta. Suomen satamien rahdin määrä on laskenut koronakriisin aikana, mutta Turku - Tukholma reitin volyymi on samanaikaisesti kasvanut merkittävästi. Rahdin siirtyminen Helsingistä Turkuun ja Naantaliin oli nähtävissä jo ennen kriisiä. Kuljettajien lakisääteinen lepoaika on täsmälleen Turku - Tukholma reitin matka-aika Helsinki-Tukholma reitin kestäessä 5 tuntia pitempään. Lisäksi Helsingin laivojen ”closing time” (rahti viimeistään satamassa) on liian aikainen iltapäivän lastauksia ajatellen. Laivan myöhäinen saapuminen puolestaan estää maahantulopäivänä tapahtuvan jakelun. Turku ja Naantali ovat näin ollen selvässä etulyöntiasemassa rahdin kuljettamisen suhteen.

Molemmilla Turku - Tukholma -liikennettä harjoittavilla Viking Line ja Tallink Silja varustamoilla on käytössään tällä hetkellä oma terminaali Turun kaupungin vuokramaalla. Nykyiset terminaalirakennukset sijaitsevat suunnitelman mukaan vuoden 2026 alusta lukien Linnanniemen asemakaava-alueella, eikä niitä ole sen jälkeen mahdollista käyttää varustamotoiminnassa. Turun Satama, Turun kaupunki, Viking Line ja Tallink Silja ovat valmistelleet yhteisiin aiesopimuksiin perustuen uutta yhteisterminaaliratkaisua ja siihen liittyviä liikennöintisopimuksia useamman vuoden ajan. Useiden eri selvitettyjen vaihtoehtojen joukosta on valmistunut investointisuunnitelma, joka sisältää itse terminaalirakennuksen ja satama-alueen infrastruktuurityöt siten, että investointikokonaisuuden kustannusarvio on noin 172 M€. Rakennusprojektin pitäisi valmistua joulukuussa 2025, mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy hankkeen käynnistämisen kesällä 2021.

Neuvottelut uusista liikennöintisopimuksista ovat olleet haastavia johtuen kustannusten kohoamisesta projektin yhteydessä ja samanaikaista koronapandemian aiheuttamista kassavirtaongelmista. Etenkin Viking Line on viestittänyt haluaan pitkäaikaiseen sitoutumiseen Turku - Tukholma -liikenteeseen, koska varustamon uusimmat laivainvestoinnit, Viking Grace ja Viking Glory, on rakennettu erityisesti tälle linjalle ottaen huomioon rahdin kapasiteettivaatimukset.

Yhteisterminaalia koskevissa neuvotteluissa on kuitenkin saavutettu molempien varustamojen kanssa osapuolia tyydyttävä tulos. Varustamojen sopimukset ovat teknisiltä osin yhteneväiset, mutta aikasidonnaisuudessa ja matkustajamaksun tasossa on eroja. Sopimukset on tarkoitus allekirjoittaa, mikäli Turun kaupunki hyväksyy investoinnin käynnistämisen, rahoitusjärjestelyt ja Viking Linen lunastuksen etupainotteisesti.

Ferry Terminal hankkeen maankäytölliset vaikutukset

Uuden matkustajaterminaalin toteutuminen mahdollistaa maankäytön kehittymisen Linnanniemen ja Linnakaupungin alueilla. Hankkeen toteutuminen vapauttaa Viking Linen käytössä olevan nykyisen terminaalin ja Forum Marinumin välisen autokentän kaupunkikehittämiseen ja mahdollistaa samalla terminaalien lähialueen kehittäminen uudeksi kaupunginosaksi. Viking Linen Abp:n vuokrasopimus alueesta on irtisanottu päättymään vuoden 2025 lopussa. Linnanniemestä käytiin kansainvälinen ideasuunnittelukilpailu, jonka voitti ehdotus ”kolme palaa”. Tämän suunnitelman pohjalta myös muita kilpailussa menestyneitä ehdotuksia hyödyntäen on tarkoitus suunnitella Linnanniemeen monipuolista merellisyyttä tukevaa kaupunkiympäristöä.

Linnanniemen on tarkoitus olla tulevaisuudessa elävä ja toiminnoiltaan monipuolinen alue, jonka tulevassa rakentamisessa asuminen ei ole pääroolissa. Alueen on tarkoitus kehittyä palveluiden, tapahtumien, elämysten ja oleilun viihtyisänä ympäristönä, joka on ympäri vuoden houkutteleva niin kaupunkilaisille kuin matkailijoillekin. Suunnittelu on käynnistymässä alueen asemakaavoituksella, jossa ensimmäisessä vaiheessa on tarkoitus kaavoittaa paikka tulevalle Historian ja tulevaisuuden museolle sekä Turun linnan ja Aurajoen väliselle puistolle. Alueen asemakaavan on tarkoitus tulla hyväksytyksi vuoden 2023 aikana.

Asemakaavoitusta on tarkoitus jatkaa muiden Linnanniemen alueiden osalta porrastetusti ensimmäisen kaavan hyväksymisen jälkeen. Koko Linnanniemen uusiutuvaan maankäyttöön vapautuvalle alueelle arvioidaan syntyvän noin 45.000 k-m2 uutta rakennusoikeutta olemassa olevien säästettävien ja suojeltavien rakennusten lisäksi. Alueen kiinteistökehityksestä arvioidaan saatavan noin 15 M€:n nettotulot, mikä riippuu kuitenkin valittavista kaavoitus- ja toteutusratkaisuista.

Uusi terminaalihanke sisältää Linnanniemen lisäksi suunnitelman vapauttaa nykyisin satamakäytössä olevaa aluetta Herttuankulman jatko-osan kehittämiseen. Alue sijaitsee Juhana Herttuan puistotien ja Linnanaukon välissä rajautuen pohjoisessa Huolintakatuun ja etelässä Ferry Terminalin kaava-alueeseen. Alue on yleiskaavaehdotuksessa merkitty keskustatoimintojen alueeksi mahdollistaen asuin-, palvelu- ja toimistorakentamista.

Tavoitteena on kehittää alueesta vetovoimainen asuin- ja palvelualue, joka luo yhteyden Herttuankulman alueelta merelle. Sataman maankäytöstä vapautuvan alueen koko on noin 12 ha. Alueelle on arvioitu saatavan asemakaavoituksella rakennusoikeutta noin 120.000 k-m2, jonka arvo on noin 60 M€. Alueen infran rakentamiskustannukset ovat noin 10 -15 M€, jolloin nettohyöty kaupungille olisi noin 45 - 50 M€. Kokonaisuutena uuden terminaalin rakentamisen myötä arvioidaan saatavan Linnanniemen ja Herttuankulman jatkon kiinteistökehityksestä noin 60 – 65 M€ nettotuotto.

Näiden kahden uuteen käyttötarkoitukseen asemakaavoitettavan alueen väliin jää varsinaisen sataman investoinnin mahdollistava Ferry Terminalin alue, jonne uuden terminaalin, pysäköintilaitoksen, laitureiden ja satamakenttien on tarkoitus sijoittua. Ferry Terminalin alue sisältää lisäksi uuden terminaalin saavuttamisen edellyttämät katutilat, mutta alueelta ei ole syntymässä tuloja varsinaisesta kiinteistökehittämisestä. Ferry Terminalin asemakaavatyö on käynnistetty ja kaavaluonnos on valmisteilla. Asemakaavan on tarkoitus valmistua vuoden 2021 aikana tai viimeistään vuoden 2022 alussa. Kaava-alue on kokonaisuudessaan kaupungin omistuksessa ja pääosin vuokrattuna Turun Satama Oy:lle ja Tallink Silja Oy:lle. Tallink Silja Oy:n vuokrasopimus on irtisanottu päättymään vuoden 2025 lopussa.

Terminaalien lunastukset

Kaupunginhallituksen irtisanottua Viking Line Abp:n ja Tallink Silja Oy:n vuokrasopimukset päättymään vuoden 2025 loppuun syntyi kaupungille vuokrasopimusten perusteella velvoite lunastaa nykyiset terminaalirakennukset. Vuokrasopimusten perusteella lunastushinta määräytyy toteutuneiden rakennuskustannusten, niihin tehtyjen indeksitarkistusten ja ikävähennysten kautta.

Viking Linen osalta lunastushinta perustuu yhtiön ilmoittamiin rakentamiskustannuksiin, joita on korjattu indekseillä ja ikävähennyksillä. Viking Linen terminaalista on ollut käytössä ulkopuolisten laatimat arviokirjat oikean hintatason varmistamiseksi. Tallink Siljan osalta tietoja todellisista rakennuskustannuksista ei ole ollut käytettävissä, mistä johtuen lunastushinta on määritetty ulkopuolisten laatimien arviokirjojen pohjalta käydyissä neuvotteluissa. Näin määritetyt lunastushinnat ovat molempien terminaalien osalta yhteensä 25,34 M€. Arviokirjat ja lunastushintalaskelmat ovat tarvittaessa nähtävissä.

Viking Linen terminaalin vuokrasopimuksen mukaiseksi lunastushinnaksi on määritetty 17,5 M€ (hintataso 11/2020) ja Tallink Siljan terminaalin vuokrasopimuksen mukaiseksi lunastushinnaksi on määritetty 7,84 M€ (hintataso 11/2020). Molempien terminaalien lopullinen lunastushinta määritetään vuokrasopimuksen päättyessä viimeistään vuoden 2025 lopussa tarkistamalla sovittu lunastushinta viimeisimmällä käytössä olevalla rakennuskustannusindeksillä ja tekemällä näin saadusta hinnasta vuotuiset 2 %:n ikävähennykset. Lunastushinnan määrittely perustuu siihen, että laivayhtiöt huolehtivat terminaalien kunnon säilymisestä nykytasolla lunastushetkeen saakka.

Käydyissä neuvotteluissa lunastushinnoista on laivayhtiöiden osalta toivottu, että kaupunki voisi lunastaa terminaalit edellä sovitulla lunastushinnalla jo ennen vuoden 2025 loppua. Tässä tapauksessa kaupunki vuokraisi terminaalit takaisin varustamoille 5,1 %:n vuotuisella pääomavuokratasolla lunastushinnasta. Näin muodostuva vuokra sidottaisiin elinkustannusindeksiin.

Takaisinvuokrauksen yhteydessä terminaalin ylläpito jäisi varustamolle ja kaupunki toimisi ainoastaan terminaalin omistajana. Ylläpidon tason edellytetään takaisinvuokrauksessa olevan sellaista, että terminaalin kunto säilyy nykytasolla vuokrasopimuksen päättymiseen saakka. Viking Line onkin ilmoittanut halukkuutensa terminaalin lunastukseen jo vuoden 2021 aikana, minkä vuoksi yhtiön kanssa on valmisteltu rakennusten kaupasta esisopimus ja vuokrasopimus terminaalin takaisinvuokrauksesta.

Rakennusten kaupan esisopimus liitteineen ja takaisinvuokraukseen liittyvä vuokrasopimus liitteineen on esittelyn liitteenä. Vastaaviin sopimuksiin on mahdollista päästä myöhemmin myös Tallink Silja Oy:n kanssa, mutta kyseinen ratkaisu edellyttää erillisen päätöksen kaupunginvaltuustolta.

Hankkeen taloudelliset vaikutukset kaupungille

Talouden vastuualue on arvioinut investointihankkeen taloudelliset vaikutukset kaupungille.

Linnanniemen uusiutuvaan maankäyttöön vapautuvalle alueelle arvioidaan syntyvän noin 45.000 k-m2 uutta rakennusoikeutta, jolloin alueen kiinteistökehityksestä arvioidaan saatavan rakentamiskustannusten jälkeen noin 15 M€:n nettotuotto. Sataman maankäytöstä vapautuvalle muulle alueelle on arvioitu syntyvän rakennusoikeutta noin 120.000 k-m2, jonka nettotuotto rakentamiskustannusten jälkeen kaupungille olisi noin 45 - 50 M€. Kokonaisuutena uuden Turun Satama Oy:n esittämän investoinnin myötä arvioidaan siten saatavan kaupungille Linnanniemen ja Herttuankulman jatkon kiinteistökehityksestä noin 60 – 65 M€:n nettotuotto.

Samanaikaisesti kaupungille on maanvuokrasopimusten perusteella muodostunut velvoite lunastaa Viking Line Abp:n että Tallink Silja Oy:n nykyiset terminaalirakennukset. Viking Linen terminaalin vuokrasopimuksen mukaiseksi lunastushinnaksi on määritetty 17,5 M€ (hintataso 11/2020) ja Tallink Siljan terminaalin vuokrasopimuksen mukaiseksi lunastushinnaksi on määritetty 7,84 M€ (hintataso 11/2020). Näin määritetyt lunastushinnat ovat molempien terminaalien osalta yhteensä 25,34 M€. Kaupunginvaltuustolle esitetään tässä vaiheessa vain Viking Linen terminaalin lunastusta, jonka kustannus on tässä vaiheessa noin 17,5 M€.

Kokonaistarkastelun perusteella hankkeen positiiviseksi talousvaikutukseksi muodostuu emokaupungille noin 35 – 40 M€, kun otetaan huomioon arvioidut kiinteistökehityksen nettotuotot sekä vanhojen terminaalien lunastuksesta muodostuvat kustannukset. Kyseinen tarkastelu ei ota vielä huomioon Turun Satama Oy:n maksamaa 2,14 % rahoitustuloa, Viking Linen maksamaa terminaalin 5,1 % pääomavuokratuloa tai mahdollista Viking Linen terminaalirakennuksen jalostusta uuteen käyttötarkoitukseen ja mahdollista myyntiä liikenteen siirryttyä vuoden 2026 alusta yhteisterminaaliin.

Hankkeen rahoitusjärjestelyt

Hankkeen kokonaiskustannus on 172 M€, josta Turun Satama Oy:n on tarkoitus rahoittaa rakennusaikana itse 47 M€ kassavaroillaan ja tulorahoituksellaan. Loppuosa järjestellään kaupungin rahoituksella lisäämällä vastaavasti kaupungin ottolainausta rakennusaikana enintään 125 M€. Vastaavasti kaupunki myöntää Turun Satama Oy:lle 125 M€ antolainan. Hankkeen valmistumisen jälkeen Turun Satama Oy aloittaa lyhentämään kaupungin myöntämää 15 vuoden tasalyhenteistä antolainaa. Investointihanke kuoletetaan siten kaupungille kyseisenä aikana ja kaupungin antolainasaamiset vähenevät vastaavasti. 

Turun kaupunki on tilannut korkoanalyysin omistajan myöntämän rahoituksen käyvän koron selvittämiseksi konsernin tilintarkastusyhteisö KPMG:ltä. Analyysin mukaan omistajalainan käypä kiinteä korko Turun Satama Oy:lle myönnettävälle omistajalainalle on 2,01% – 2,40% mediaanin ollessa 2,14%. Tämä on hyvin lähellä sitä Turun Satama Oy:n omaa arviota käyvän koron tasosta, millä yhtiö on laatinut hankkeen kannattavuuslaskelmat ja taloussimulaation. Lähtökohtaisesti kaupungin tulisi käyttää oheista mediaanilukua 2,14 % myöntäessään pitkäaikaista rahoitusta Turun Satamalle.

Menettelyllä varmistetaan että, että kaupungin rahoitusjärjestely ei sisällä laitonta valtion tukea eikä toisaalta ole tulkittavissa peitellyksi osingonjaoksi.

Hankkeen rakennusaika on tarkoituksenmukaista rahoittaa kaupungin myöntämällä ja yhtiön konsernitiliin liitetyllä luottolimiitillä. Limiitti on joustava ja kustannustehokas tapa hankkeen rakennusajan rahoituksen järjestämiseen. Limiitistä perittävän koron tulee olla markkinaehtoinen. Limiitistä perittävän marginaalin markkinaehtoisuus tulee siten johtaa laaditusta riippumattomasta analyysistä, joka päätyy 1,62 %:n marginaaliin. Käytäntö vastaa muiden kaupungin suurten rakennushankkeiden rakennusvaiheen rahoitustapaa. Limiitistä ei tehdä lyhennyksiä hankkeen rakennusaikana, mutta sen korot tulevat yhtiön maksettavaksi.

Hankkeen valmistuttua limiitin negatiivinen saldo konvertoidaan Turun Sataman pitkäaikaiseksi antolainaksi, jonka korkotaso KPMG:n analyysin laadintahetkellä tulisi olla kiinteä 2,14 %. Kiinteän koron tasoa tarkistetaan lainan myöntöhetkellä pitkien korkojen muutoksen verran, koska kaupunki ei voi kantaa korkoriskiä koko hankkeen rakennusajan. Laina merkitään kaupungin talousarvioon pitkäaikaisten antolainasaamisten lisäyksenä vastaavana ajankohtana ja lainan lyhennykset alkavat siten hankkeen valmistumisen jälkeen. 

Ferry Terminal Turku -investointi ei ole ristiriidassa kaupunginvaltuuston hyväksymän omistajapolitiikka-asiakirjan kanssa. Omistajapolitiikka-asiakirjaan (Kv 11.6.2018 § 145) on kirjattu Turun Satama Oy:n osalta, että tavoitteena on liikevaihdoltaan Suomen kolmanneksi suurin satama ja matkustajamäärältään Suomen toiseksi suurin matkustajasatama. Yksikkötavaraliikenteessä yhtiön tulee lukeutua maan suurimpiin satamiin ja parantaa suhteellisesti asemiaan valtakunnallisesti. Yhtiö toimii kokonaisuutena ja liiketoimintasegmenteittäin kannattavasti kattaen tulorahoituksellaan kaikki toimintansa kustannukset sekä korvaus- ja käyttöomaisuusinvestointinsa siten, että yhtiö maksaa antolainoistaan markkinaehtoista korkoa ja käypää maanvuokraa.

Kokonaisuutena arvioituna Turun Satama Oy:n esitystä Ferry Terminal Turku - hankkeen käynnistämisestä, siihen liittyvistä rahoitusjärjestelyistä ja Viking Linen terminaalin lunastuksen aikaistamista voi pitää hyvin perusteltua. Investointihankkeen toteuttaminen mahdollistaa merkittävän kaupunkikehityspotentiaalin Aurajoen rannassa ja Linnanaukon ympäristössä kaupungin strategiassa kirjatun Merellisen Turun tavoitteiden mukaisesti. Investointihanke tullaan kuolettamaan kokonaisuudessaan 15 vuodessa Turun Satama Oy:n liiketoiminnan tuotoilla, minkä lisäksi kaupunki saa samanaikaisesti vähintään 35 – 40 M€:n nettotuoton alueelta kiinteistökehityksellä. Kaupunginvaltuuston tulisikin hyväksyä Turun Satama Oy:n ennakkonäkemyspyyntö investoinnin käynnistämisestä esittelyssä mainituilla perusteilla ja kuvatulla tavalla. 

Liite 1Rakennusten kaupan esisopimus liitteineen

Liite 2Vuokrasopimus terminaalirakennusten takaisinvuokrauksesta liitteineen

Oheismateriaali 1Turun Satama Oy ote hallituksen pöytäkirjasta

Oheismateriaali 2FTT investoinnit 2020-2035 presentaatio

Oheismateriaali 3Kustannusyhteenveto yhteisterminaali pistolaituri gatehouse

Oheismateriaali 4LS-03 FT-Turku Katuverkko Asemapiirustus 2020-10-26

Oheismateriaali 5Selvitys liikenteen kehityksestä MKK

Oheismateriaali 6KPMG Omistajan korkoanalyysi

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa Turun Satama Oy:n käynnistämään ennakkonäkemyspyynnön mukaisesti Ferry Terminal Turku –hankkeen ja hyväksyy hankkeen rahoitusjärjestelyt enintään 172 miljoonalla eurolla siten,

että Turun Satama rahoittaa hanketta rakennusaikana 47 M€ kassavaroilla ja tulorahoituksella sekä yhtiön konsernitiliin liitetyllä enintään 125 M€:n luottolimiitillä 1,62 %:n korolla,

että hankkeen valmistuttua luottolimiitin negatiivinen saldo konvertoidaan enintään 125 M€:n tasalyhenteiseksi 15 vuoden antolainaksi,

että antolainan korkotaso on tällä hetkellä kiinteä 2,14 % ja kiinteän koron tasoa tarkistetaan lainan myöntöhetkellä pitkien korkojen muutoksen verran.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteiden 1 ja 2 mukaisin ehdoin Viking Line Abp:n terminaalirakennuksen lunastuksen ja takaisinvuokrauksen 5,1 % vuotuisella pääomavuokralla lunastushinnasta.

PäätösAsia pantiin pöydälle Ruohosen tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.

Bergström ilmoitti olevansa esteellinen ja poistui kokouksesta asian käsittelyn ajaksi.

Kokouksessa asiaa oli etäyhteydellä selvittämässä Turun Satama Oy:n toimitusjohtaja Erik Söderholm.

Kh § 282

Pöydältä 31.5.2021 § 261

Talousjohtaja Valtteri Mikkola 7.6.2021:

Terminaalien lunastus ja investointimäärärahan korotus

Terminaalirakennusten lunastukseen ei ole varauduttu voimassa olevassa taloussuunnitelmassa ja investointien määrärahaa tulee lunastuksen seurauksena korottaa enintään 17,5 milj. eurolla. Esitys vuoden 2021 investointimäärärahan korottamisesta tuodaan päätöksentekoon 2. osavuosikatsauksen yhteydessä, jolloin huomioidaan kuluvan vuoden investointimäärärahojen käyttö ja viimeisin ennuste.

Kaupunginhallituksen ehdotus                

Kaupunginvaltuusto päättää oikeuttaa Turun Satama Oy:n käynnistämään ennakkonäkemyspyynnön mukaisesti Ferry Terminal Turku –hankkeen ja hyväksyy hankkeen rahoitusjärjestelyt enintään 172 miljoonalla eurolla siten,

että Turun Satama rahoittaa hanketta rakennusaikana 47 M€ kassavaroilla ja tulorahoituksella sekä yhtiön konsernitiliin liitetyllä enintään 125 M€:n luottolimiitillä 1,62 %:n korolla,

että hankkeen valmistuttua luottolimiitin negatiivinen saldo konvertoidaan enintään 125 M€:n tasalyhenteiseksi 15 vuoden antolainaksi,

että antolainan korkotaso on tällä hetkellä kiinteä 2,14 % ja kiinteän koron tasoa tarkistetaan lainan myöntöhetkellä pitkien korkojen muutoksen verran.

Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää hyväksyä liitteiden 1 ja 2 mukaisin ehdoin Viking Line Abp:n terminaalirakennuksen lunastuksen ja takaisinvuokrauksen 5,1 % vuotuisella pääomavuokralla lunastushinnasta ja että lunastuksen seurauksena investointien määrärahaa tulee korottaa ja esitys tarvittavasta korotuksesta tuodaan päätöksentekoon kuluvan vuoden 2. osavuosikatsauksen yhteydessä.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Äänestys 1

Ensimmäisessä äänestyksessä asian käsittelyä päätettiin jatkaa äänin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä käsittelyn jatkamisen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Raaska, Sundqvist, Hassan, Haapala, Aaltonen, Huovinen, Vierimaa ja Ruohonen.

Miikkolan Laivorannan kannattamana tekemän seuraavansisältöisen palautusehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Rinne ja Lindfors:

”Esitän, että asia palautetaan uudelleen valmisteltavaksi. Palautuksen aikana tulee tehdä hankkeen ulkopuolinen ja puolueeton teknistaloudellinen investointikannattavuusselvitys.”

Äänestys 2

Toisessa äänestyksessä esittelijän päätösehdotus hyväksyttiin äänin 10-4.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Raaska, Sundqvist, Hassan, Haapala, Aaltonen, Huovinen, Vierimaa ja Ruohonen.

Lindforsin Rinteen kannattamana tekemän seuraavansisältöisen hylkyehdotuksen puolesta äänestivät heidän lisäkseen Miikkola ja Laivoranta:

”Kaupunginhallitus hylkää päätösehdotuksen ja hanketta siirretään kaupungin riskienhallinnan vuoksi 5 vuodella. Jos laivayhtiöiltä saadaan kirjalliset sitoumukset sopimusten jatkosta, hanketta voidaan edistää tätä aiemminkin.

Perustelut:

Laivayhtiöiltä ei ole toistaiseksi kirjallisia sitoumuksia jatkosta. Hanke on ei-kiireellinen ja ei-välttämätön. Turun kiireellisemmät investointitarpeet menevät edelle. Hankkeen valmistelua on kuitenkin perusteltua jatkaa turvaten kaupungin ja satamayhtiön intressi.”

Jakelu

esiKaupunginvaltuusto


Liitteet:

Kh § 261
Liite 1:Rakennusten kaupan esisopimus liitteineen
Liite 2:Vuokrasopimus terminaalirakennusten takaisinvuokrauksesta liitteineen

Kh § 282
Liite 1:Rakennusten kaupan esisopimus liitteineen
Liite 2:Vuokrasopimus terminaalirakennusten takaisinvuokrauksesta liitteineen