Konserniohjauksesta vastaava controller Kim Moisiolinna 18.9.2018:

Turun Satama Oy:n hallitus on esittänyt kaupunginhallituksen konsernijaostolle, että Turun kaupunki ryhtyy yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sataman väylien ylläpitoruoppausten osalta voidaan luopua meriläjityksestä viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Turun Satama Oy toimitusjohtaja Christian Ramberg 22.8.2018:

Satamatoiminnan merkitys

Satamien merkitys on viennistä elävälle Suomelle suuri, koska satamien kautta kulkee noin 90 % viennistämme maailmalle. Väylien kunnossapidon merkitystä korostaa Turun sataman tärkeys Suomen meriliikenteelle ja ulkomaankaupalle sekä Turun kaupungille. Turun matkustajasataman kautta kulkee 60 prosenttia Suomen ja Ruotsin välisestä matkustajaliikenteestä sekä 40 prosenttia maiden välisestä rahtiliikenteestä. Turun Satama on merkittävä Suomen huoltovarmuudenkin kannalta. Turun satama on osa Euroopan Unionin TEN-T ydinverkkoa ja sisäistä Skandinavia–Välimeri-liikennekäytävää, mikä asettaa omat vaatimuksensa satamaväylien liikennöitävyydelle. Lisäksi sataman merkitystä Turun kaupungille korostaa se, että satamatoiminta on luonut useita tuhansia satamasidonnaisia työpaikkoja.

Turun Sataman tulee turvata satamaan johtavien laivaväylien ja satama-altaan liikennekelpoisuus eli virallinen kulkusyvyys. Sataman ruoppaukset ovat tällä hetkellä kunnossapitoruoppauksia, joilla varmistetaan merenkulkijoille ilmoitettujen väyläsyvyyksien paikkansapitävyys. Merkittävimmin Sataman ruoppaustarpeeseen vaikuttaa Aurajoen virtauksen tuoma kiintoaines.

Meriläjityksen ympäristövaikutukset

Ruoppaus- ja läjitystöiden ympäristövaikutukset puhuttavat niin asiantuntijoita kuin kansalaisia, erityisesti ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutukset vedenlaatuun, kasvillisuuteen, pohjaeliöihin ja kalakantoihin. Turun Satama on seurannut ruoppaus- ja läjitystoiminnan vaikutuksia vesistöön ja kalatalouteen vuosittain jo vuodesta 1989 alkaen. Seurannan päätavoitteena on ollut varmistaa, että sataman meriliikenteelle välttämättömän ruoppaus- ja läjitystoiminnan aiheuttamat ympäristö- ja terveysriskit pysyvät hyväksyttävällä tasolla.

Sataman seurantatutkimuksista on tehty yhteenvedot vuosista 1989–2002 sekä 2003–2009. Vuodesta 1989 alkaen tehtyjen tutkimusten perusteella ei voida sanoa, että läjitystoiminta olisi aiheuttanut haitta-ainepitoisuuksien nousua Pohjois-Airiston eliöissä tai toiminnalla olisi ollut kalastoon haitallisia vaikutuksia. Vertailualueilta on löydetty tutkittavasta kohteesta riippuen kohonneita arvoja, jopa isompia kuin läjitysalueelta. Haitta-ainepitoisuuksissa on vuosittaista vaihtelua ja erot voivat olla hyvinkin suuria. Selkeää, säännöllistä trendiä ei tuloksista ole helposti havaittavissa. Silakan kudun heikkeneminen on tapahtunut samanaikaisesti myös vertailualueilla. Vesistön yleinen rehevöityminen on samentanut vesiä ja muuttanut kutupohjia siten, että silakka on kutenut entistä lähemmäs vesirajaa, jolloin aallokko ja virtaukset huuhtovat mädin aluskasvillisuudelta pois. Laajemmin tarkasteltuna on myös todettu, että Itämeren pääaltaan, Saaristomeren sekä Suomenlahden silakan kutevan kannan biomassa on heikentynyt pitkään, mutta se on osoittanut elpymisen merkkejä viime vuosina; kanta pienentyi 1970-luvulta vuoteen 2000, minkä jälkeen se on kääntynyt kasvuun. Tämä sama kehitys on siis havaittavissa myös Pohjois-Airistolla.

Turun sataman pohjasedimenteistä on tehty laboratoriokokeita, joissa on selvitetty ruoppausmassoista veteen mobilisoituvan fosforin ja typen määrät sekä raskasmetallien liukeneminen. Ruoppausmassoista vapautuu meriveteen verraten pieniä määriä fosforia ja typpeä alueelle tulevaan kokonaiskuormitukseen verrattuna (100 000 m³ massasta typpikuormitus on alle 0,5 % ja fosforikuormitus alle 0,1 % näiden ravinteiden kokonaiskuormituksesta). Raskasmetallien liukeneminen meriveteen oli erittäin vähäistä tai niitä ei liuennut lainkaan. Aikaisemmin huolta aiheuttaneet tributyylitinan (TBT) pitoisuudet ovat sataman ruoppausmassoissa pienentyneet radikaalisti. 

Ruoppausmassojen meriläjitysalueet

Satama on yhdessä ELY-keskuksen, Turun ja Naantalin kaupunkien ympäristöviranomaisten sekä Naantalin sataman kanssa selvittänyt mahdollisuutta uuteen Rajakarin aluetta parempaan meriläjitysalueeseen vuodesta 2010. Valittu alue nykyisen Rajakarin alueen läheisyydessä täyttää Ympäristöministeriön ”Sedimenttien ruoppaus- ja läjitysohjeen” (YM, 2015) kriteerit ns. hyvälle läjitysalueelle. Muun muassa alueen pohjatyyppi on luokiteltu akkumulaatiopohjaksi, alueen pohjan gradientti on alhainen (<1 %) eikä täten ole vaaraa ns. rinneprosesseista ja alueen pohjanläheiset virtausnopeudet kovallakin tuulella aiheuttavat vain pientä liikettä sedimentin pinnassa. Julkisuudessa esillä ollut miljoonan kuution läjitysmäärä on alueen laskennallinen kapasiteetti, joka on eri kun Sataman kunnossapitoruoppaustarve.

Valtaosa ruoppausmassojen läjityksistä Suomessa tapahtuu merialueille vapaaseen veteen. Vuosina 2011–2016 mereen läjitetyt massamäärät ovat Suomessa vaihdelleet välillä 260 000–1 500 000 tonnia. Yhteensä massoja läjitettiin v. 2011–2016 mereen 4,5 miljoonaa tonnia, josta Saaristomerellä tapahtuneiden läjitysten osuus oli 2 %. Vain erityistapauksissa läjitykset on tehty jonkinlaiseen käytettävissä olleeseen altaaseen. Ns. maaläjityksien määristä ei Suomessa ole koottua tilastotietoa.

Ruoppaus- ja läjitystoiminnasta Turun seudulla käytyä keskustelua ja asenteita leimaa edelleen tapahtumat noin 20 vuoden takaa, jolloin käytössä oli ns. Kuuvan läjitysalue. Tämä alue kuitenkin todettiin tuolloin kaikkien toimijoiden taholta huonoksi läjitysalueeksi ja samalla lähdettiin yhteistyössä ympäristöviranomaisten kanssa selvittämään uutta mahdollista aluetta. On siis huomioitava, että jo nykyistä Rajakarin aluetta on ennen sen käyttöönottoa vuonna 1998 arvioitu mm. virtausmallinnuksen avulla ja rajattu alue näiden tulosten perusteella. 

Vaihtoehdot meriläjitykselle 

Turun Sataman ja ELY-keskuksen yhteisestä aloitteesta aloitettiin toukokuussa 2017 alueellinen esiselvitystasoinen kartoitustyö mahdollisten maaläjitysalueiden löytämiseksi. Tämän selvitystyön raportti valmistui 31.5.2018. Jo aikaisemmin vuonna 2006 Turun kaupungin piirissä tehtiin selvitys mahdollisista maaläjitysalueista. Näillä kahdella selvityksellä oli tavoitteissaan selvät eroavaisuudet. Vuoden 2006 selvityksessä kartoitettiin vain mahdollisuuksia määriltään pienemmille ei-meriläjityskelpoisille massoille Turun kaupungin alueella. Uusimmassa selvityksessä kartoitettiin potentiaalisia maaläjitysalueita vähintään 1 milj. m³:n massamäärälle koko Turun seudulla.

Vuoden 2006 selvityksessä esiin otettu Lauttarannan alue on etenemässä Turun kaupungin toimesta. Mikäli alueelle saadaan lupa, tulee sinne mahdollisuus läjittää ns. ei-meriläjityskelpoisia massoja noin 250 000 m³ sekä Turun kaupungin että Turun Sataman toimesta. Lisäksi Turun Satama on toteuttanut vuosina 2006–2009 yhden maaläjityskohteen Pansion alueella, jonne läjitettiin Aurajoesta ruopattuja ei-meriläjityskelpoisia massoja noin 100 000 m³. Tämän kohteen investointikustannukset olivat yhteensä noin 5,5 milj.€ ja projektin lopputuloksena Satama sai uutta käyttökelpoista satama-aluetta käyttöönsä.

Tänä vuonna valmistunut maaläjitysalueselvitys osoitti, että potentiaalisia maaläjitysvaihtoehtoja on Turun seudulla todella rajoitetusti. Lisäksi kohteet edellyttävät pääsääntöisesti nykyisen merialueen hyödyntämistä eristämällä merialueesta pengertämällä tai muulla vastaavalla tavalla allas, jonne ruoppausmassoja altaan valmistuttua voitaisiin läjittää.

Uusimmassa selvityksessä esitettiin jatkotutkimuskohteiksi neljää aluetta, joista yksi sijaitsee Turun kaupungin alueella ja loput kolme Naantalin ja Raision kaupunkien alueilla. Yksikään näistä ei sijaitse alueella, jota Turun Satama voisi suoraan rakentaa ja hyödyntää omana satama-alueenaan. Alueiden jatkosuunnittelu ja -toimenpiteet ovat pitkälti riippuvaisia vesialueisiin rajoittuvien maanomistajien tahtotilasta ja tulevaisuuden ajatellusta maankäytöstä. Tulevaisuuden maankäyttötarkoitus on ratkaiseva investointien kannattavuuden kannalta.

Tulevaisuuden massamäärät

Alueellisen maaläjitysselvityksen yhteydessä kartoitettiin Turun seudulla tiedossa olevat tarpeet erilaisille ruoppaus- ja läjityshankkeille. Tarpeita on niin Turun ja Naantalin satamilla, Turun ja Naantalin kaupungeilla, merivoimilla kuin myös teollisilla toimijoilla, kuten Turun Korjaustelakalla ja Meyerin Turun telakalla. Kaiken kaikkiaan vuosivälillä 2018–2038 arvioitiin alueelliseksi ruoppaustarpeeksi noin 1,5–2,7 milj. m³. Tästä Turun Sataman kauppamerenkulun väylien kunnossapitoon liittyvä ruoppaustarve on luokkaa 500 000–620 000 m³ (noin 250 000–310 000 t).

Tulee myös huomioida, ettei Turussa tai Turun seudulla ole tällä hetkellä sijoituspaikkaa ei-meriläjityskelpoisille ruoppausmassoille. Tämän takia on tärkeää varata Turun kaupungin edistämä Lauttarannan läjitysalue ensisijaisesti tällaisille massoille, koska näitäkin on edelleen runsaasti olemassa. Lauttarannan tuleva läjityskapasiteetti on kuitenkin kohtuullisen pieni.

Turun Sataman toimenpiteet

Satama on jo vähentänyt läjitystarpeitaan siirtymällä tehostettuun väylien kunnossapidon seurantaan. Kunnossapitoruoppaukset tehdään vain väylien kunnon niin vaatiessa määrävuosin, jatkossa todennäköisesti noin 4–5 vuoden välein. Ruoppaustarpeet ja samalla läjitysmäärät ovat muutenkin vähentyneet verrattuna esim. 2000-luvun alkupuoleen. Vuosien 2000–2008 välisenä aikana läjitettiin massoja noin 1 213 000 m³, kun 2009–2017 massoja on läjitetty vain 142 000 m³ Rajakarin nykyiselle läjitysalueelle.

Kuten edellä on todettu, on Satama etsinyt yhteistyössä eri osapuolten kanssa sekä nykyistä parempaa meriläjitysaluetta että myös kartoittanut mahdollisuuksia ns. maaläjitykselle. Ei-meriläjityskelpoisiksi luokiteltujen massojen osalta on selvää, että Satamalla on halu hyödyntää Lauttarannan aluetta yhteystyössä kaupungin kanssa. Satamalla on halu läjittää ruoppausmassoja myös muille maaläjitysalueille silloin, kun se on mahdollista.

Turun Satama on halukas jatkamaan neuvotteluja Turun kaupungin ja muiden osapuolten kanssa etenemistavasta uusimmassa maaläjitysselvityksessä ehdotettujen alueiden osalta kohti tarkentavaa suunnittelua. Tähän työhön tarvitaan kuitenkin aktiivisuutta Turun kaupungilta ja muilta osapuolilta. Turun Satama katsoo potentiaalisimmiksi jatkoselvityskohteiksi em. raportissa esitetyt Nesteen ja Raisionlahden alueet. Nämä alueet ovat jo osittain mm. maakuntakaavassa merkitty satama-alueeksi. Alueiden maanomistajia ovat Neste Oyj, Turun kaupunki, Liikennevirasto, Suomen valtio ja Senaatti-kiinteistöt.

Satama käy läpi vanhat Pansion sataman jatkorakentamisen suunnitelmat ja kartoittaa, onko sellaisia teknisiä toteutustapoja, joilla pystyttäisiin minimoimaan satamarakentamisessa syntyvät ruoppausmäärät ja edesauttamaan ruoppausmassojen hyödyntämistä Pansion satamarakenteissa. Tämän hetkisillä suunnitelmilla Pansion alueesta ei ole ratkaisua meriläjitysvaihtoehdolle.

Edellä mainituilla sataman toimenpiteillä pystytään varmistamaan sataman omat kunnossapitoruoppaustarpeet, mutta alueen muiden toimijoiden tarpeet jäävät ratkaisematta. Muilla alueen toimijoilla on merkittävät ruoppaustarpeet tulevan kymmenen vuoden sisällä.

Näkemys maaläjityksen toteuttamiseksi

Hyvin tärkeää on jo alkuvaiheessa suunnitella mahdollisen maaläjitysalueen jälkikäyttö. Ilman järkevää jälkikäyttöä ei pengeraltaiden rakentaminen ja täyttö ole taloudellisesti kestävällä pohjalla. Avoin kysymys rakennettavan maaläjitysalueen lopullisen käyttötarkoituksen lisäksi on myös se, minkä tahon on järkevää investoida valittavalle alueelle. Todennäköisesti alue on kuitenkin nykyisten satama-alueiden ulkopuolella.

Satama näkee parhaimpina alueina selvityksessä Nesteen alueen sekä Pansion sataman pengeraltaisiin läjittämisen. Tilavuudeltaan noin miljoonan kuution pengeraltaan rakentamisen ja täytön on selvitystyössä arvioitu maksavan noin 57 milj. euroa. Tarkempi kustannusarvio on mahdollista tehdä vasta myöhemmässä vaiheessa, kun alueen suunnitelma on valmis. Tämä investointisumma on Turun Satama Oy:lle yksin maksettavaksi liian suuri ottaen huomioon, että Satamalla on tiedossa lähivuosina suuria toiminnallisiin parannuksiin ja ympäristöön liittyviä investointeja. Mikäli Turun kaupunki omistajana suostuu merkittävästi vähentämään tuloutusvaatimustaan Satamalta, niin Sataman edellytykset osallistua maaläjitysalueiden käyttöönottoon paranisivat.

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen 18.9.2018:

Turun Satama Oy:n hallitus on esittänyt kaupunginhallituksen konsernijaostolle, että Turun kaupunki ryhtyy yhteistyössä muiden asianosaisten kanssa tarvittaviin toimenpiteisiin, jotta sataman väylien ylläpitoruoppausten osalta voidaan luopua meriläjityksestä viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Vastaavasti 14.5.2018 jätetyssä valtuustoaloitteessa on esitetty, että Turun kaupunki käyttää omistajaohjausta ja edellyttää Turun Satama Oy:tä lopettamaan ruoppausmassojen meriläjityksen ja käsittelevän jatkossa ruopattavat massat muulla tavalla esim. puhdistamalla, läjittämällä maalle tai stabiloimalla rantapenkereeseen.

Turun Satama Oy:n harjoittama satamatoiminta edellyttää varmuutta mahdollisuudesta pitää kunnossa satamaan johtavia kauppamerenkulun väyliä vesilain vaatimusten mukaisesti ja ylläpitämään merenkulun turvallisuutta. Turun sataman matkustaja- ja rahtiliikenteen turvaamisen lisäksi Turun kaupunki vastaa omalta osaltaan vesialueidensa liikennöitävyydestä. Kunnossapitoruoppausten pysyvä tarve koskettaa sataman lisäksi kaupunkikonsernia siten, että ratkaisut eivät voi toteutua yksinomaan satamatoimintaa harjoittavan yhtiön toimesta. Turun Satama Oy onkin suurimpana yksittäisenä kunnossapitoruoppausten toteuttajana ilmoittanut valmiutensa käynnistää selvitystyö Turun kaupungin ja muiden asianosaisten kanssa ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamiseksi siten, että vaihtoehtoisiin läjitystapoihin voidaan siirtyä viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Turun Satama Oy ei ole ilmoituksensa mukaan hakemassa enää uutta läjityslupaa Airistolle, mutta kykenee silti lähivuosina turvaamaan merenkulun toimintaedellytykset alueellaan. Meriläjityksen jatkaminen lähivuosina saattaa kuitenkin olla edelleen rajoitetussa määrin välttämätöntä monelle muulle Turun alueella ruoppausta tarvitsevalle taholle, mikäli niille ei löydetä nopeasti käyttöön otettavia ja riittävän kustannustehokkaita läjityspaikkoja lähialueilta.

Alueelliset maaläjitysmahdollisuudet ruoppausmassojen sijoittamiseksi rantapengerryksiin on kartoitettu alustavasti 31.5.2018 julkaistussa Turun seudun sedimenttien maaläjitysalueselvityksen loppuraportissa. Turun kaupunkikonsernin tulisi kuitenkin käynnistää konkreettisiin toimenpiteisiin johtava selvitystyö ruoppausmassojensa meriläjityksen lopettamiseksi siten, että nykyisen läjitysluvan umpeuduttua voidaan siirtyä pysyvästi vaihtoehtoisiin läjitystapoihin.

Selvitystyössä tulisi kartoittaa kaikki kaupungin omassa hallinnassa olevat läjitysalueet sekä muut lähialueilla sijaitsevat ruoppausmassojen läjitysmahdollisuudet. Samalla tulisi yhteistyössä asianosaisten maa- ja vesialueiden haltijoiden kanssa selvittää havaittujen maaläjitysalueiden ja pengerläjitysaltaiden toteutusmahdollisuudet ja kyseisten alueiden jatkokäyttö läjityksen päättymisen jälkeen.

Selvitysraportissa tulisi esittää konkreettinen suunnitelma käyttöön otettavista maaläjitysalueista tai pengeraltaista, niiden alustavat kustannukset, rahoitusmahdollisuudet, tarvittavat kaavalliset ratkaisut ja ympäristölupaprosessit, läjitysalueiden käyttöönottojärjestys sekä niiden jatkokäyttö.

Vähimmäistavoitteena tulee olla, että Turun kaupunki ja Turun Satama Oy voivat luopua meriläjityksestä viimeistään vuoteen 2024 mennessä. Kokonaistavoitteeksi tulee kuitenkin asettaa, että yhteistyössä Turun kaupungin kanssa myös muiden ylläpitoruoppauksia toteuttavien tahojen olisi mahdollista luopua meriläjityksistä Airiston vesialueilla.

Oheismateriaali 1Turun seudun sedimenttien maaläjitysalueselvityksen loppuraportti 31.5.2018

Oheismateriaali 2Ote Turun Satama Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjasta

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallituksen konsernijaosto esittää, että kaupunginhallitus käynnistää selvitystyön ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamiseksi Turun kaupungin ja Turun Satama Oy:n osalta siten, että vaihtoehtoisiin läjitystapoihin voidaan siirtyä viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Lisäksi konsernijaosto esittää, että kaupunginhallitus käynnistää neuvottelut alueen muiden merkittävien maa- ja vesialueita hallitsevien sekä ylläpitoruoppauksia toteuttavien tahojen kanssa yhteisten läjitysratkaisujen toteuttamiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Oheismateriaali 1Turun seudun sedimenttien maaläjitysalueselvityksen loppuraportti 31.5.2018

Oheismateriaali 2Ote Turun Satama Oy:n hallituksen kokouksen pöytäkirjasta

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää käynnistää selvitystyön ruoppausmassojen meriläjityksen lopettamiseksi Turun kaupungin ja Turun Satama Oy:n osalta siten, että vaihtoehtoisiin läjitystapoihin voidaan siirtyä viimeistään vuoteen 2024 mennessä.

Lisäksi kaupunginhallitus käynnistää neuvottelut alueen muiden merkittävien maa- ja vesialueita hallitsevien sekä ylläpitoruoppauksia toteuttavien tahojen kanssa yhteisten läjitysratkaisujen toteuttamiseksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.