Kasvuohjelma
Turun kaupungin kasvuohjelma on poliittinen ohjelma, jolla määritetään investointien ja muiden elinvoimaa parantavien toimenpiteiden rytmitystä ja aikataulua. Kasvuohjelma on strategian toimeenpanoa ja sitä toteutetaan erillisestä valmistelusta tehtävällä päätöksenteolla. Kasvuohjelman tavoitteena on toteuttaa kaupungin kasvua hallitusti ja varmistaa hyvä toiminta- ja palveluympäristö turkulaisille asukkaille sekä elinkeinoelämälle.
Kasvuohjelma koostuu neljästä kokonaisuudesta ja niille määritettävistä linjauksista.
Taloudellinen raami
Taloudellisesti kestävästi toimiva kuntakonserni on riittävän vakavarainen ja käyttötaloudeltaan tasapainoinen. Turku-konsernin osalta keskeiset mittarit ovat konsernin tulos (tilikauden yli-/alijäämä) ja konsernin omavaraisuusaste.
Turku-konsernin omavaraisuusaste oli vuoden 2017 tilinpäätöksessä 36,7 %. Kuntakonsernin taloudellista asemaa pidetään hyvänä, mikäli omavaraisuusaste ylittää 50 %. Turku-konsernin taseeseen sisältyy kuitenkin merkittävästi varallisuutta, joka on kirjanpidossa arvostettu merkittävästi käypää arvoa alempaan arvoon. Käyvät arvot ja velan kokonaismäärä huomioiden linjaukseksi voidaan asettaa, että Turku-konsernin omavaraisuusasteen tulee kaikissa tilanteissa ylittää 30 %. Rahamääräisesti velkapuskuri 36,7 % -> 30 % tasolle tarkoittaa noin 200 milj. euron lisävelan mahdollisuutta.
Omavaraisuusasteen säilyttäminen nykytasolla tarkoittaa, että vuosittain voidaan ottaa uutta velkaa noin 2,5 * tilikauden ylijäämä. Turku-konsernissa vuotuinen lisävelka voisi nykyisen tulostason valossa olla noin 50 miljoonaa euroa.
Pitkäjänteinen taloudenpito ja Turku-konsernin taloudellinen asema mahdollistavat lyhytaikaiset heilahtelut ja antavat puskuria talouden suhdannevaihtelujen hallintaan. Velkaantumisen kasvua ja tilikauden tuloksen suhdetta pitää tarkastella pidemmän aikavälin keskiarvona. Sopiva tarkastelujakso on liukuva neljä vuotta.
Vuoden 2017 tilinpäätöksen mukainen konsernin tulorahoitus oli noin 147 miljoonaa euroa ja bruttoinvestoinnit 228 miljoonaa euroa. Kokonaisvelka kasvoi 80 miljoonaa euroa, joten omavaraisuusaste heikkeni.
Tasapainoisen talouden kriteereillä Turku-konsernin vuotuinen investointikyky olisi vuoden 2017 pohjalta tulorahoituksena 147 milj. euroa + tilikauden ylijäämän sallima velkaantumisvara 50 milj. euroa, yhteensä 197 milj. euroa.
Kaupungin konserniyhtiöiden investointitaso omien liiketoimintojensa kasvattamiseen on noin 120 milj. euroa vuodessa, jonka rahoituksesta noin 10 milj. euroa tulisi järjestellä satunnaisilla myyntituotoilla. Emokaupungin palveluverkkoinvestoinneille jää investointikykyä noin 90 milj. euroa vuodessa. Kaupungin poistotaso on noin 56 milj. euroa vuodessa, mikä keskimääräisesti tarvitaan nykyisen omaisuuden ylläpitoinvestointeihin. Uuteen kaupungin infra- ja tilarakentamiseen jää käytettäväksi noin 34 milj. euroa vuodessa.
Jotta kaupungin käyttötalous olisi tasapainossa, eli vuosikate vastaisi poistoja ja tilikauden tulos olisi ylijäämäinen, vuoden 2017 tuloksen olisi tullut olla noin 20 milj. euroa parempi. Omavaraisuusaste säilyttäen 20 milj. euroa parempi tulos mahdollistaisi 50 miljoonan euron lisävelkaantumisen.
Kaupungin investointikyvyn kasvattamiseksi kaupunkiemon toimintamenoille asetetaan 15 miljoonan euron säästötavoite verrattuna vuoden 2018 muutettuun talousarvioon (kts. kohta ”vuosikatteen ja omavaraisuuden parantamiseen tähtäävät muut toimenpiteet).
Kaupunkikonsernin investointikykyä tarkastellaan vuosittain liukuvana neljän vuoden keskiarvona seuraavasti:
Investointikyky = tulos + poistot + 2,5*tulos
Johtopäätökset
Kaupungin käyttötaloutta ja investointeja ei voida käsitellä toisistaan riippumattomina osioina.
Kaupungin käyttötalouden epätasapaino heikentää investointikykyä.
Kaupungin käyttötalous tasapainotetaan vuosikatteen ja tilikauden tuloksen osalta.
Investointikyky arvioidaan vuosittain huomioiden omaisuuden myyntisuunnitelmat ja käyttötaloudesta kertyvä tulorahoitus.
Linjaukset:
Kaupunkikonsernin omavaraisuusasteen alarajaksi asetetaan 30 %.
Kaupunkikonsernin tilikauden tuloksen tulee olla >20 milj. euroa.
20 milj. euron tuloksella voidaan sallia kaupunkikonsernille 50 milj. euron lisävelka.
Investoinnit sopeutetaan käytettävissä olevaan tulorahoitukseen ja lisävelkaraamiin.
Asuinalueiden elinvoimaisuus
Asuinalueiden kehittämistä toteutetaan laaja-alaisten yhteistyöverkostojen kanssa, joille aluetyömalli luo pohjan. Alueiden kehittämisessä tunnistetaan alueiden vahvuudet, heikkoudet, mahdollisuudet ja uhat, joiden pohjalta kehittämistoimenpiteitä lähdetään suunnittelemaan ja toteuttamaan. Kehittämisen teho perustuu mittareihin, resursointiin ja vaikuttavuuteen.
Lähiöiden kehittämis- ja täydennysrakennusohjelma
Turun lähiöt ovat sen ikäisiä, että ne ovat tulleet tai ovat tulossa laajempaan peruskorjausvaiheeseen. Tämä koskee myös alueilla olevaa kaupungin omistamaa palvelurakennuskantaa. Lähiöt on suunniteltu tietylle asukasmäärälle ja alueen palveluvarustus on mitoitettu sen mukaisesti. Alussa alueiden asukasmäärä on useimmiten ollutkin suunnitellun mukainen, mutta sittemmin alueen asukasluku on pudonnut noin 70–75 %:iin alkutilanteesta. Jos alueelle ei suoriteta täydennysrakentamista, väkiluku laskee noin puoleen alkuperäisestä. Väestön väheneminen alkuperäisestä on merkinnyt jo joidenkin palveluiden poistumista alueelta ja sen vähetessä edelleen palvelut kaikkoavat.
Negatiiviseen kehitykseen vaikuttamiseksi ja lähiöiden asukas- ja palvelupohjan vahvistamiseksi tulisi lähiöittäin tarkastella alueen täydennysrakentamismahdollisuudet. Tyypillistä lähiöille on, että niissä on muun muassa laajoja vajaakäyttöisiä paikoitusalueita, joista saataisiin uudisrakennuspaikkoja organisoimalla pysäköinti yhteistyössä uudelleen. Kaupungin omien palvelutilojen ja kiinteistöjen uudelleen strukturointi (esim. uudenaikainen tehokas ja monikäyttöinen monitoimitalo 40–70 vuotta vanhojen kiinteistöjen peruskorjauksen sijaan) voi toimia aluekehityksen starttimoottorina. Välttämättömät kaupungin omien palvelukiinteistöjen peruskorjaukset muuttuisivat alueelle uutta kasvua tuottaviksi aluekehityshankkeiksi.
Linjaukset:
Lisätään hyvinvointia asuinalueilla ja ennaltaehkäistään alueellista eriytymistä
-Mittari: ATH-kyselyn a) koettu aktiivisuuden määrä, b) koettu tyytyväisyys palvelurakenteisiin ja c) koettu hyvinvointi
Otetaan käyttöön osallistava budjetointi
-Mittari: Yhteiskehittämiseen osallistuvien asukkaiden määrä
Lisätään monipuolisia ja ajanmukaisia asumisvaihtoehtoja ja käynnistetään lähiöiden kehittämis- ja täydennysrakentamisohjelma
-Mittari: Asuinalueiden omistuspohjan, asuntokannan ja asumismuotojen tilastointi sekä muutosvertailu
Investointien ohjelmointi
Turun kaupungin tunnistetut investointitarpeet vuosille 2019-2029 ovat kaupunkiemon osalta noin 1620 miljoonaa euroa ja kaupunkikonsernissa kokonaisuudessaan noin 2940 miljoonaa euroa. Keskimäärin investointitarpeet ovat vuositasolla 147 miljoonaa euroa kaupunkiemossa ja 267 miljoonaa euroa koko kaupunkikonsernissa.
Mikäli talouden perusura toteutuu, kaupunkiemon investointitarpeet ylittävät investointikyvyn noin 57 miljoonalla eurolla vuosittain ohjelmakauden aikana. Kaupunkikonsernin osalta vastaava ylitys on noin 67 miljoonaa euroa vuosittain.
Kuva 1. Kaupunkikonsernin investointikyky ja investointitarpeet 2017-2029. Huomioitu 15 milj. euron käyttötalouden parantaminen.
Mikäli sosiaali- ja terveyspalvelu-uudistus toteutuu eduskunnan käsittelyssä olevien hallituksen esitysten mukaisella tavalla, on sillä merkittävä vaikutus kaupungin käyttötalouteen ja maltillinen vaikutus investointitarpeisiin. Sote-uudistuksen toteutuminen edellyttäisi tuloja lisääviä toimenpiteitä.
Kuva 2. Kaupunkikonsernin investointikyky ja investointitarpeet 2017-2029. Huomioitu sote-uudistuksen vaikutukset
Investointikustannusten lisäksi on huomioitava tilainvestointien vaikutukset käyttötalouteen:
Peruskorjaukset lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien nousun kautta noin 5 % investoinnin suuruudesta, riippuen mm. korjauskustannuksista ja korjausta edeltävästä vuokrasta. Kohteen käytön pysyessä ennallaan ei peruskorjauksella ole vaikutusta henkilöstökuluihin.
Korvausinvestoinnit lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien nousun kautta noin 4 % investoinnin suuruudesta. Verrattuna peruskorjaukseen korvausinvestoinnin tulee sisältää noin 10 %:n tilatehokkuuden parantumisen. Henkilöstökuluihin korvausinvestoinnilla ei ole vaikutusta, mikäli toiminnassa ei tapahdu muutoksia.
Uudisinvestoinnit lisäävät käyttötalouskustannuksia vuokrien kautta vuositasolla noin 10 % investoinnin arvosta. Uudishankkeissa käyttökustannuksia kasvattaa vuokrakustannusten lisäksi toiminnan henkilöstökustannukset, joiden määrä vaihtelee paljon riippuen tiloissa harjoitettavasta toiminnasta.
Vuosien 2019-2029 aikana toteutettaviksi suunnitelluista tilainvestoinneista noin 31 % on peruskorjausinvestointeja, 53,7 % korvausinvestointeja ja 15,3 % uudisinvestointeja.
Investointikykyä voidaan hallita ja/tai lisätä:
•Tulorahoituksen positiivisella kehityksellä
•Toimintakustannusten kehityksen hillitsemisellä
•Omaisuuden myynnillä
•Investointihankkeiden ajallisella hallinnalla
Investointihankkeiden toteutussuunnitelmaa muokataan kaupunkikonsernin investointikyvyn määrittämisen yhteydessä. Valmistelu ja päätöksenteko perustuvat tulorahoituksen, toimintakustannusten ja investointikyvyn tavoitteiden saavuttamiseen.
Investointihankkeet pyritään toteuttamaan siten, että ne tuottavat joko tuottavuuden kasvua tai tulorahoitusta samassa hankkeessa tai hankkeen valmisteluun kytketyssä hankkeessa. Uudisinvestointien ja korvaavien hankkeiden yhteydessä tarkastellaan joistain olemassa olevista tiloista luopumista esimerkiksi siksi, että palveluverkon sijainti ei mahdollista toimipaikkojen täyttä hyödyntämistä. Luopumisella voidaan vähentää korjausvelkaa ja toisaalta saavuttaa tulorahoitusta investoinneille. Investointisuunnitelmien yhteydessä on tunnistettu esimerkiksi seuraavia toimenpiteitä:
•Uudet päiväkotihankkeet on mitoitettu ryhmäkokonaan 24 lasta. Tällä hetkellä ryhmissä on maksimissaan 21 lasta.
•Skanssin koulun toteutuessa Vasaramäen yläkoulusta voidaan luopua
•Linnakaupungin koulun toteutuessa voidaan arvioida Juhana Herttuan koulurakennuksen peruskorjausta
•Itäharjun koulun toteutuessa voidaan arvioida Hannunniitun koulun tarvetta ja peruskorjausta.
Linjaukset:
- Hankkeiden ajallinen harkinta sovitetaan vuosittain tarkasteltavaan konsernin investointikykyyn
- Investointihankkeissa pyritään tuottavuuden kasvuun ja painotetaan hankkeisiin liittyvää tulorahoitusta
Vuosikatteen ja omavaraisuuden parantamiseen tähtäävät muut toimenpiteet
Osana kasvuohjelmaa käynnistetään koko kaupungin toiminnan kattava arviointi käyttökatteen parantamiseksi. Arviointi koskee kaikkea kaupungin toimintaa ja toimialojen tulee laatia ehdotukset toimenpiteistä. Toimenpiteet voivat olla toiminnat tehostamista esim. digitalisaation tai toiminnan muun muutoksen kautta, palvelun laadun muutoksia, palveluista luopumista. Kunkin esitettävän toimenpiteen osalta laaditaan:
•Toimenpiteen tavoite ja käyttötalousvaikutus (tuotot/menot)
•Toimenpiteen käynnistämisen aikataulu
•Toimenpiteen resurssitarve (investointi ja käyttötalous)
•Vaikutus asiakkaan palvelukokemukseen
•Vaikutus kaupungin palvelutuotantoon
Arviointi tehdään hyödyntäen kehittämismallia ja palvelutietovarantoa. Toimenpiteen ja niiden riippuvuudet arvioidaan käyttötalouden näkökulmasta. Toimenpiteet luokitellaan toiminnoittain sekä ryhmitellään niiden talousvaikutusten mukaan. Toimenpiteiden kokonaisvaikutus on 15 miljoonaa euroa (liite 4) taloussuunnitelmakauden aikana ja ne sisällytetään kaupunginjohtajan talousarvioehdotukseen sekä huomioidaan laadittavissa strategisissa ja operatiivisissa sopimuksissa.
Hallinnon uudistuksen tuottavuustavoite sekä sote-uudistuksen vaikutukset hallitukseen HTV –tasolla tulee esittää kaupunginhallitukselle 30.10 2018 mennessä. HTV vähennyksen tulee olla laskennallisesti soten irtoamista vastaavan suuruinen. Arvioissa huomioidaan se, miten paljon kunkin hallintopalvelun tuottaminen on riippuvainen soten ja alpen irtoamisesta (esim. palvelukeskusten laskutus).
Kasvuohjelman yhteydessä hyväksyttävät tehostamistoimenpiteet
Hallinnon toimitilojen tehostaminen voi toteutua aina kun otetaan käyttöön uusia tiloja. Nykyisissä tiloissa ei voida saavuttaa merkittävää tehostumista ilman peruskorjauksia. Tämän vuoksi linjataan, että
-hallinnon käyttämien tilojen tehokkuus tulee olla enintään 12 m2/työntekijä kun siirrytään uusiin tiloihin.
-tilahankkeiden tulee olla itsessään taloudellisesti kannattavia taikka merkittävästi palvelun laatua parantavia
Perusopetuksen osalta tilamäärä suhteessa oppilasmääriin on nykytilanteessa laskentatavasta riippuen 10-12 m2/oppilas. Tähän vaikuttaa osittain vanha kiinteistökanta, jossa koulut on hyvin eri tavalla mitoitettu kuin nykyään. Toisaalta myös tapa käyttää tiloja on ollut erilainen, kuin mitä tänä päivänä. Tavoitetilaksi tulevaisuudelle asetetaan 8 m2/ oppilas. Tähän päästään tehostamalla tilaratkaisuja uudishankkeiden ja peruskorjauksien kautta sekä joustavalla ja monimuotoisella tilankäytöllä uuden opetussuunnitelman mukaisesti.
Kaikkien vähäistä suurempien projektien ja hankkeiden käynnistämisen yhteydessä tulee arvioida mahdollisuus ulkoiseen rahoitukseen. Lisäksi kaupunki tehostaa rahoitusohjelmien ja rahoituslähteiden jatkuvaa katselmointia kehittämällä PMO-toimintaa (Project management office) ulkoisen rahoituksen saamisen näkökulmasta.
Investointikyvyn lisäämiseksi kaupungin tulisi arvioida kriittisesti, mistä taseessa olevista omaisuuseristä se voi luopua. Osana kasvuohjelman toimeenpanoa arvostetaan konserniyhtiöt ja luovutaan seuraavista omistuksista:
-Sote-kiinteistöyhtiö n. 130M€,
-muut sote- kiinteistöt n. 30M€
-Aluepelastuskiinteistöt 10 M€.
Linjaukset:
•Toteutetaan toimenpiteet, joiden käyttökatetta parantava vaikutus on 15 miljoonaa euroa / vuosi.
•Hallinnon käyttämien tilojen tehokkuus tulee olla enintään 12 m2/työntekijä uusiin tiloihin siirryttäessä.
•Perusopetuksen tilatehokkuuden tavoitteeksi asetetaan 8 m2/oppilas.
•Vähäistä suurempien projektien ja hankkeiden käynnistämisen yhteydessä arvioidaan mahdollisuus ulkoiseen rahoitukseen.
•Kasvuohjelman toimeenpanossa arvostetaan konserniyhtiöt ja luovutaan sote-kiinteistöyhtiöstä, muista sote-kiinteistöistä sekä aluepelastuskiinteistöistä.
Tillväxtprogram
Åbo stads tillväxtprogram är ett politiskt program varmed man fastställer rytmen och tidtabellen för investeringar och andra åtgärder som förbättrar livskraften. Tillväxtprogrammet används vid verkställandet av strategin och genomförs genom beslut som utgår från en separat beredning. Målet med tillväxtprogrammet är att möjliggöra en behärskad tillväxt för staden och säkerställa en bra verksamhets- och servicemiljö för Åboborna och näringslivet.
Tillväxtprogrammet består av fyra helheter och riktlinjer som fastställs för dem.
Ekonomiska ramar
En kommunkoncern som fungerar på ett ekonomiskt hållbart sätt är tillräckligt solvent och har balanserad driftsekonomi. För Åbokoncernens del är de centrala mätarna koncernens resultat (räkenskapsperiodens över-/underskott) och koncernens soliditetsgrad.
Åbokoncernens soliditetsgrad var i bokslutet för 2017 36,7%. Kommunkoncernens ekonomiska ställning anses vara god om soliditetsgraden överskrider 50%. I Åbokoncernens balans ingår dock en betydande mängd egendom som i redovisningen har värderats till ett betydligt lägre värde än det gängse värdet. Med gängse värde och helhetsskulden i beaktande kan följande riktlinje fastställas: Åbokoncernens soliditetsgrad bör i alla situationer överskrida 30 %. Skuldbufferten i penningvärde 36,7 % -> 30 % nivå innebär möjlighet till en tilläggsskuld på cirka 200 miljoner euro.
Bevarandet av soliditetsgraden på den nuvarande nivån innebär att ny skuld kan upptas årligen cirka 2,5 * räkenskapsperiodens överskott. I ljuset av den nuvarande resultatnivån skulle Åbokoncernen kunna teckna en årlig tilläggsskuld på cirka 50 miljoner euro.
Ekonomihållning på lång sikt och Åbokoncernens ekonomiska ställning möjliggör kortsiktiga svängningar och fungerar som buffert för hanteringen av konjunktursvängningar i ekonomin. Förhållandet mellan ökningen av skuldsättningen och räkenskapsperiodens resultat måste granskas som ett medeltal under en längre tidsperiod. En lämplig granskningsperiod är en glidande fyraårsperiod.
Koncernens interna finansiering enligt bokslutet 2017 var cirka 147 miljoner euro och bruttoinvesteringarna 228 miljoner euro. Helhetsskulden ökade med 80 miljoner euro vilket betyder att soliditetsgraden sjönk.
Med kriterierna för en balanserad ekonomi skulle Åbokoncernens årliga investeringsförmåga utgående från grunden 2017 som intern finansiering vara 147 miljoner euro + därtill tillåter räkenskapsperiodens överskott låneupptagning på 50 miljoner euro, sammanlagt 197 miljoner euro.
Investeringsnivån för att öka affärsverksamheten hos stadens koncernbolag är cirka 120 miljoner euro av vilka cirka 10 miljoner euro borde ordnas med extraordinära försäljningsintäkter. För moderstadens servicenätverksinvesteringar blev kvar investeringsförmåga på cirka 90 miljoner euro per år. Stadens avskrivningsnivå är cirka 56 miljoner euro per år vilket i genomsnitt är nödvändigt för underhållsinvesteringar av den nuvarande egendomen. För det nya infra- och lokalbyggandet blir cirka 34 miljoner euro per år kvar att användas.
Om stadens driftsekonomi skulle vara i balans, dvs. årsbidraget skulle motsvara avskrivningarna och räkenskapsperiodens resultat skulle uppvisa ett överskott, borde resultatet för 2017 ha varit cirka 20 miljoner euro bättre. Med soliditetsgraden bevarad skulle ett 20 miljoner euro bättre resultat möjliggöra en tilläggsskuld på 50 miljoner euro.
För att öka stadens investeringsförmåga fastställer man ett sparmål på 15 miljoner euro för moderstadens verksamhetsutgifter jämfört med den ändrade budgeten för 2018 (se punkt ”Övriga åtgärder med vilka man strävar efter att förbättra årsbidraget och soliditetsgraden).
Stadskoncernens investeringsförmåga granskas årligen som ett medeltal under en glidande fyraårsperiod på följande sätt:
Investeringsförmåga = resultat + avskrivningar + 2,5*resultat
Slutsatser
Stadens driftsekonomi och investeringar kan inte behandlas som två från varandra separata oberoende delar.
Obalans i stadens driftsekonomi försvagar investeringsförmågan.
Driftsekonomin balanseras för årsbidraget och räkenskapsperiodens resultat.
Investeringsförmågan utvärderas årligen med beaktande av planer att sälja egendom och den interna finansiering som driftsekonomin producerar.
Riktlinjer:
Den nedre gränsen för stadskoncernens soliditetsgrad bestäms vara 30 %.
Stadskoncernens resultat för räkenskapsperioden bör vara >20 miljoner euro.
Ett resultat på 20 miljoner euro kan möjliggöra en tilläggsskuld på 50 miljoner euro för stadskoncernen.
Investeringarna anpassas enligt den tillgängliga interna finansieringen och ramen för tilläggsskulder.
Bostadsområdenas livskraft
Utvecklingen av bostadsområdena genomförs som ett omfattande samarbete med olika nätverk, som arbetet i området skapar en grund för. I utvecklingen av områdena identifieras styrkor, svagheter, möjligheter och hot i områdena och utifrån dessa börjar utvecklingsåtgärder planeras och genomföras. Verkningarna av utvecklandet baserar sig på mätare, allokering av resurser och effekter.
Program för utvecklings- och kompletterande byggande i förorterna
Förorterna i Åbo är så gamla att de antingen redan har blivit eller kommer att bli en del av en mer omfattande grundläggande renovering. Detta gäller även servicebostadsbeståndet som staden äger på dessa områden. Förorterna har planerats för ett visst antal invånare och områdets serviceutbud har dimensionerats enligt det. I början har invånarantalet på områdena ofta motsvarat det planerade antalet invånare men senare har invånarantalet på området sjunkit till cirka 70–75 % av det ursprungliga talet. Om kompletterande byggande inte genomförs på området, sjunker invånarantalet till cirka hälften av det ursprungliga. Att befolkningen minskar har redan lett till att vissa tjänster försvunnit från området och då befolkningen fortsätter minska, försvinner ännu flera tjänster.
För att inverka på den negativa utvecklingen och stärka invånar- och servicegrunden i förorterna skulle man förortsvis granska möjligheter till kompletterande byggande i området. Typiskt för förorterna är att i dem finns bl.a. omfattande parkeringsområden som inte används och som kunde användas till nybyggande om parkeringen skulle omorganiseras. En ny strukturering av stadens egna servicelokaler och fastigheter (t.ex. ett modernt effektivt och mångsidigt allaktivitetshus istället för grundläggande renovering av 40–70 år gamla fastigheter) kan fungera som en startmotor för utvecklingen av området. Nödvändiga grundläggande renoveringar på stadens egna servicefastigheter skulle förvandlas till projekt för områdesutveckling som skulle generera ny tillväxt på området.
Riktlinjer:
Välfärd på bostadsområdet ökas och områdesvis segregering förebyggs
-Mätare: ATH-enkätens a) upplevd aktivitetsgrad, b) upplevd nöjdhet med servicestrukturerna och c) uppled välfärd
Delaktiggörande budgetering tas i bruk
-Mätare: Antalet invånare som deltagit i gemensamt utvecklande av området
Mångsidiga och moderna alternativ för boende skapas och programmet för utvecklings- och kompletteringsbyggande i förorterna startas
-Mätare: Statistikföring över ägarunderlag, bostadsbestånd och boendeformer samt jämförelse av förändringar
Programmering av investeringar
De identifierade investeringsbehoven hos Åbo stad är för moderstadens del för 2019–2029 cirka 1620 miljoner euro och för hela stadskoncernens del i sin helhet cirka 2940 miljoner euro. På årsnivå är investeringsbehoven i genomsnitt 147 miljoner euro för moderstaden och 267 miljoner euro för hela stadskoncernen.
Om baslinjen i ekonomin förverkligas, överskrider moderstadens investeringsbehov investeringsförmågan med cirka 57 miljoner euro per år under programperioden. För stadskoncernens del är motsvarande överskridning cirka 67 miljoner euro per år.
Bild 1. Stadskoncernens investeringsförmåga och investeringsbehov 2017-2029. Att driftsekonomin förbättrats 15 milj. euro har beaktats.
Om social- och hälsovårdsreformen under riksdagsbehandlingen förverkligas på ett sätt som regeringen föreslagit har den en betydande inverkan på stadens driftsekonomi och en måttfull inverkan på investeringsbehoven. Förverkligandet av vårdreformen skulle förutsätta inkomstökande åtgärder.
Bild 2: Stadskoncernens investeringsförmåga och investeringsbehov 2017-2029. Effekterna av vårdreformen har beaktats
Utöver investeringskostnaderna ska lokalinvesteringarnas effekter på driftsekonomin beaktas.
Grundläggande renoveringar ökar kostnaderna för driftsekonomin genom höjda hyror med cirka 5 % av investeringsbeloppet, beroende på bl.a. kostnaderna för renoveringarna och hyran före renoveringen. Då objektets användningssyfte inte ändras, påverkar renoveringen inte personalkostnaderna.
Ersättningsinvesteringar ökar kostnaderna för driftsekonomin genom höjda hyror med cirka 4 % av investeringsbeloppet. Jämfört med grundläggande renoveringar ska ersättningsinvesteringar förbättra lokaleffektiviteten ca 10 %. Ersättningsinvesteringarna inverkar inte på personalkostnaderna ifall det inte sker ändringar i verksamheten.
Nyinvesteringar ökar kostnaderna för driftsekonomin genom hyrorna på årsnivån med cirka 10 % av investeringens värde. I de nya projekten ökar driftskostnaderna utöver hyreskostnaderna även på grund av personalkostnaderna för verksamheten, deras mängd varierar mycket beroende på den verksamhet som utövas i lokalerna.
Under åren 2019–2029 blir cirka 31 % av de planerade investeringarna i lokaler investeringar i grundläggande renovering, 53,7 % är ersättningsinvesteringar och 15,3 % är nyinvesteringar.
Investeringsförmågan kan hanteras och/eller ökas genom:
•en positiv utveckling av intern finansiering
•att tygla utvecklingen av verksamhetskostnader
•att sälja egendom
•att hantera tidtabellen för investeringsprojekt
Planen för genomförande av investeringar bearbetas i samband med fastställandet av stadskoncernens investeringsförmåga. Beredningen och beslutsfattandet baserar sig på intern finansiering, att uppnå de uppställda målen för verksamhetskostnader och investeringsförmågan.
Man strävar efter att genomföra investeringsprojekten så att de antingen genererar ökad produktivitet eller intern finansiering i samma projekt eller i ett projekt som anknyter till beredningen. I samband med nyinvesteringar och ersättande projekt granskar man om det är möjligt att avstå från några befintliga lokaler t.ex. därför att läget för servicenätet inte gör det möjligt att till fullo utnyttja lokalerna. Genom att avstå från lokaler kan man minska reparationsskulden och å andra sidan generera intern finansiering för investeringar. I samband med investeringsplanerna har man identifierat bl.a. följande åtgärder:
•Nya daghemsprojekt har dimensionerats så att gruppstorleken är 24 barn. För tillfället är gruppstorleken maximalt 21 barn.
•I och med att skolan i Skansen förverkligas kan man avstå från högstadieskolan i Hammarbacka.
•I och med att skolan i Slottsstaden förverkligas kan man utvärdera den grundläggande renoveringen av skolan Juhana Herttuan koulu.
•I och med att skolan i Österås förverkligas kan man utvärdera behovet och den grundläggande renoveringen av skolan Hannunniitun skola.
Riktlinjer:
- Den tidsmässiga bedömningen av projekten anpassas till koncernens investeringsförmåga som granskas årligen.
I investeringsprojekten strävar man efter att öka produktiviteten och betona intern finansiering i anknytning till projekten.
Övriga åtgärder med vilka man strävar efter att förbättra årsbidraget och soliditetsgraden
Som en del av tillväxtprogrammet startar man en utvärdering av hela stadens verksamhet med syftet att förbättra driftsbidraget. Utvärderingen rör all stadens verksamhet och sektorerna ska utarbeta förslag på åtgärder. Åtgärderna kan vara effektivering av verksamheten t.ex. via digitalisering eller annan ändring i verksamheten, ändringar i kvaliteten på tjänsterna, att göra sig av med tjänster. För varje åtgärd som presenteras utarbetas:
•Målet med åtgärden och effekten på driftsekonomin (intäkter/kostnader)
•Tidtabell för inledande av åtgärd
•Resursbehov för åtgärden (investering och driftsekonomi)
•Inverkan på kundens serviceupplevelse
•Inverkan på stadens serviceproduktion
Utvärderingen görs genom utnyttjande av utvecklingsmodellen och servicedatalagret. Åtgärderna och deras beroenden utvärderas endast ur driftsekonomins synvinkel. Åtgärderna kategoriseras enligt funktion samt grupperas enligt sina ekonomiska effekter. Helhetseffekten av åtgärderna är 15 miljoner euro (bilaga 4) under ekonomiplaneperioden och de ingår i stadsdirektörens budgetförslag och beaktas i strategiska och operativa avtal som utarbetas.
Produktivitetsmålen med reformen av förvaltningen och social- och hälsovårdsreformens effekter på styrelsen ur årsverkenas synvinkel ska presenteras för stadsstyrelsen senast 30.10 2018. Minskningen av årsverken ska vara kalkylerad så att den motsvarar den förändring som social- och hälsovårdsreformen innebär. I utvärderingen beaktas hur mycket produktionen av vardera förvaltningstjänsten är beroende av att sote och alpe försvinner (t.ex. faktureringen av servicecentralerna).
I samband med tillväxtprogrammet godkända åtgärder för effektivering
Effektivering av förvaltningens lokaler kan genomföras alltid då nya lokaler tas i bruk. I de nuvarande lokalerna kan man inte uppnå betydande effektivering utan grundläggande renoveringar. På grund av detta ska följande linjeriktningar dras i tillväxtprogrammet:
-effektiviteten hos de lokaler som förvaltningen använder ska vara högst 12 m2/arbetstagare då man övergår till nya lokaler.
-lokalprojekten ska vara ekonomiskt lönsamma i sig själva eller på ett betydande sätt förbättra servicens kvalitet
För den grundläggande utbildningens del ska utrymmet i förhållande till elevantalet i nuläget beroende på kalkyleringssätt vara 10–12 m2/elev. På detta inverkar delvis det gamla fastighetsbeståndet, i vilket skolorna är dimensionerade på ett mycket annorlunda sätt jämfört med nuläget. Å andra sidan har även sättet att använda lokalerna varit annorlunda än det är i nuläget. Ett målutrymme för framtiden kommer att vara 8 m2/elev. Detta uppnår man genom att effektivera lokallösningar genom nybyggnadsprojekt och grundläggande renoveringar samt flexibel och mångformig användning av lokaler i enlighet med den nya läroplanen.
I samband med inledandet av alla projekt som är lite mer omfattande ska man utvärdera möjligheten till extern finansiering. Därtill effektiverar staden den kontinuerliga granskningen av finansieringsprogrammen och finansieringskällor genom att utveckla PMO-verksamhet (project management office) med tanke på extern finansiering.
För att öka investeringsförmågan borde staden kritiskt utvärdera vilka egendomsposter i balansen den skulle kunna göra sig av med. Som en del av implementeringen av tillväxtprogrammet värderas koncernbolagen och gör sig av med följande bolag:
-Sote-fastighetsbolaget ca 130M€,
-övriga sote-fastigheter ca 30M€
-Räddningverkets fastigheter 10 M€.
Riktlinjer:
•Det genomförs åtgärder som förbättrar driftsbidraget med 15 miljoner euro / år.
•Effektiviteten hos de lokaler som förvaltningen använder ska vara högst 12 m2/arbetstagare då man övergår till nya lokaler.
•Lokaleffektiviteten inom den grundläggande utbildningen ska vara 8 m2/elev.
•I samband med inledandet av alla projekt som är lite mer omfattande ska man utvärdera möjligheten till extern finansiering.
•Som en del av implementeringen av tillväxtprogrammet värderas koncernbolagen och gör sig av med följande bolag: sote-fastighetsbolaget, övriga sote-fastigheter samt räddningsverkets fastigheter.