Toimialajohtaja Timo Jalonen ja palvelualuejohtaja Tommi Tuominen 5.6.2018:

Kaupunginhallituksen varajäsen Jaakko Lindfors on tehnyt kaupunginhallituksen kokouksessa 30.4.2018 § 167 seuraavan kaupungin erikoisluokkiin liittyvän selvityspyynnön:

”Median uutisointien ja kotimaisten tieteellisten tutkimusten mukaan Turun peruskoulut ovat valtakunnallisesti vertailtuna selvästi keskimääräistä eriytyneempiä. Syiksi on esitetty alueellista eriytymistä, positiivisen erityiskohtelun resurssin pienuutta ja erikoisluokkien suurta määrää. Esitän kirjallisen selvityksen antamista kaupunginhallitukselle Turun kaupungin erikoisluokista.

1) Mitkä ovat eriteltyinä tämänhetkisten erikoisluokkien aiheuttamat lisäkustannukset Turun kaupungille?

2) Jos tämänhetkinen erikoisluokkien kaupungille aiheuttama lisäkustannus jaettaisiin tasaisesti kaikkien Turun peruskoulujen kesken oppilasmäärien mukaisessa suhteessa, miten se vaikuttaisi eri koulujen antamiin tuntimääriin? Entä siinä tapauksessa, jos lisäkustannus jaettaisiin Turun peruskouluille positiivisen erityiskohtelun periaatteiden mukaisesti koulun vieraskielisten ja erityistä tukea saavien lasten määrän mukaisessa suhteessa?

3) Miten peruskoulujen oppilasmäärien arvioitaisiin muuttuvan, jos nykyisten erikoisluokkien oppilaat kävisivät oman oppilaaksiottoalueen koulussaan?”

Vastaukset esitettyihin kysymyksiin

Erikoisluokkatoiminnan rahoitukseen käytetään Turussa 390 838 €, joka on 0,36 % perusopetuksen kokonaisbudjetista. Turun perusopetuksessa toteutetaan positiivisen erityiskohtelun mallia, jossa haastavien alueiden kouluille ohjataan kaupungin omaa tukirahoitusta 1 963 367 €, josta alakouluille 1 360 185 € ja yläkouluille 603 182 € (857 vuosiviikkotuntia). Tämän lisäksi mm. koulutuksellisen tasa-arvon edistämiseen tarkoitettua avustusta, jonka määrä ensi vuonna on 876 600 €, ja maahanmuuttajien kotoutumiseen liittyvää rahoitusta ohjataan niille kouluille joiden alueella haasteita on keskimääräistä enemmän.

1) Mitkä ovat eriteltyinä tämänhetkisten erikoisluokkien aiheuttamat lisäkustannukset Turun kaupungille?

Toimintaan suunnattu resurssierittely on kuvattu alla olevissa taulukoissa.

Luokat 1-6

Luokat 7-9

Yhteensä

2) Jos tämänhetkinen erikoisluokkien kaupungille aiheuttama lisäkustannus jaettaisiin tasaisesti kaikkien Turun peruskoulujen kesken oppilasmäärien mukaisessa suhteessa, miten se vaikuttaisi eri koulujen antamiin tuntimääriin? Entä siinä tapauksessa, jos lisäkustannus jaettaisiin Turun peruskouluille positiivisen erityiskohtelun periaatteiden mukaisesti koulun vieraskielisten ja erityistä tukea saavien lasten määrän mukaisessa suhteessa?

Alla olevista taulukoista ilmenevä lisäresurssin määrä tarkoittaa sitä tuntimäärää viikossa, jonka ko. koulu voisi antaa enemmän opetusta yhteensä koko koululle, jos erikoisluokkia ei olisi. Erikoisluokkiin käytetty raha on muutettu tuntihinnaksi, ja resurssi on jaettu kysymyksessä esitetyllä tavalla.

3) Miten peruskoulujen oppilasmäärien arvioitaisiin muuttuvan, jos nykyisten erikoisluokkien oppilaat kävisivät oman oppilaaksiottoalueen koulussaan?

Erikoisluokkatoiminnan piirissä on 2 465 oppilasta, joista vieraspaikkakuntalaisia on 204 oppilasta. 17 oppilaalla yhteystiedot ovat salaiset.

Muista kuin koulun omalta oppilaaksiottoalueelta tulee erikoisluokkiin 1 123 oppilasta eli n. 50 % erikoisluokkien oppilaista. Vastaavasti siis puolet oppilaista käy erikoisluokkaa oman oppilaaksiottoalueensa koulussa.

Oppilailla on lain mukaan oikeus hakeutua muuhun kuin oman oppilaaksiottoalueen kouluun myös siinä tapauksessa, että he eivät osallistu erikoisluokkatoimintaan. Tällöin syynä ovat usein ystävyyssuhteet, kulkuyhteydet taikka perhesyyt. Oppilaaksiottoalueet voivat sisältää useampia kouluja, joten mielekästä laskelmaa siitä, mihin kouluun ko. opiskelijat voisivat sijoittua, ei ole suoraan mahdollista tehdä. Erikoisluokkia on tarjolla erimuotoisina ja eri mittakaavassa yhteensä 13 kouluyksikössä.