Kaupunkiympäristötoimiala, va. maankäyttöjohtaja Petri Liski:

Kaupunginhallituksen varajäsen Jaakko Lindfors teki 15.1.2018 § 24 seuraavan sisältöisen selvityspyynnön:

”Turun kaupungin oman, kohtuuhintaisen ja hajautetun vuokra-asuntotuotannon ongelmat ovat olleet esillä sekä julkisessa keskustelussa että kaupungin omissa osavuosikatsauksissa. Esitän kirjallisen selvityksen antamista kaupunginhallitukselle.

1) Miten Turun kaupunki on tähän asti onnistunut täyttämään kunnan oman, kohtuuhintaisen vuokra-asuntotuotannon ne tavoitteet, jotka on määritelty valtion kanssa tehdyssä maankäytön, liikenteen ja asumisen sopimuksessa?

2) Miten Turun kaupunki aikoo parantaa kunnan omaan, kohtuuhintaiseen ja hajautettuun vuokra-asuntorakentamiseen sopivien tonttien tarjontaa?”

Vastaukset kysymyksiin

1) MAL-sopimuksessa on seudulliseksi tavoitteeksi asetettu, että kohtuuhintaisena valtion tukemana vuokra-asuntotuotantona toteutetaan 20 % uustuotannosta. Tämä tavoite jaetaan kuntakohtaisiksi tavoitteiksi seudun asunto- ja maankäyttöohjelmassa, josta Turun tavoiteluvuksi tulee noin 230 korkotukivuokra-asuntoa vuodessa. Tähän lukuun sisältyy määritelmän mukaan kaikki valtion tukema asuntotuotanto lukuun ottamatta aso-tuotantoa ja ns. lyhyen korkotuen (10 vuoden rajoitukset) tuotantoa.

Tämän toteuman seuraaminen ei onnistu helposti mistään kaupungin normaalisti keräämästä tilastosta. Rahoituspäätöksen saaneista kohteista löytyy tieto asuntotoimelta. Rakennusvalvonnalta löytyy tieto valmistuneista kohteista, mutta siellä niitä ei tilastoida rahoitusmuodon mukaan eikä erityisryhmien kohteita asunnoittain. ARA tilastoi vuosittain ja kunnittain ARA-rajoitusten piirissä olevat asunnot. Kun tästä vuosittaisesta kannanmuutoksesta vähennetään ARA-rajoituksista laina-ajan puitteissa vapautuneet ja jatkorajoitusaikana anomuksesta vapautetut, joista molemmista ARA myös pitää kunnittaista ja vuosittaista tilastoa, voidaan vuosien 2013-2015 osalta, joilta vuosilta tuoreimmat tilastot ovat käytettävissä todeta, että Turun alueella MAL-sopimuksen mukainen kohtuuhintainen valtion tukema tuotanto on ollut välillä 195- 540 asuntoa vuodessa.

Vaikka MAL-sopimuksen mukaiset tuotantoluvut on noina vuosina kutakuinkin saavutettu, on hyvä huomata, että ARA-rajoitusten piirissä oleva vuokra-asuntokanta on silti kokonaisuudessaan pienentynyt tuonakin aikana. Tämä johtuu Turun valtion tukeman vuokra-asuntokannan iästä, sillä rajoitusajat päättyvät tai jatkorajoituksista anomuksesta vapautetaan noin 200-700 asuntoa vuosittain. Tämäkään ei ole koko totuus sillä kaikki rajoituksista vapautuvat asunnot eivät suinkaan poistu kohtuuhintaisesta vuokra-asunto käytöstä. Yksin TVT:n kannasta on vapautunut/vapautettu rajoituksista MAL-sopimuskaudella vuoden 2017 loppuun mennessä 444 asuntoa, eivätkä muidenkaan toimijoiden rajoituksista vapautuvat asunnot poistu vuokra-asuntokäytöstä.

2) Turun kaupunkiympäristötoimialalle on annettu strategisessa sopimuksessa tavoitteeksi luovuttaa 16 000 kerrosneliömetriä uudisrakennusoikeutta vuosittain konserniyhtiöille TVT, VASO ja TYS kohtuuhintaista asumista varten. Tavoite on ollut olemassa muutaman vuoden ja sen toteuttaminen on ollut haasteellista. Ongelmana on ollut, että tavoite asetettiin ensin ja siihen ryhdyttiin kaavoitusohjelmassa varautumaan vasta sen asettamisen jälkeen. ARA:n täytyy hyväksyä tuotantokustannukset, jotta hanke voi saada myönteisen rahoituspäätöksen, mikä asettaa omat rajoitteensa asemakaavan sisällölle. Kohtuuhintainen vuokra-asuntotuotanto edellyttää kerrostalokaavoja kaupungin maalle. Kustannusraami ei salli juuri mitään hintaa nostavia kaavamääräyksiä. Myös sijainti on tärkeä sillä ei ole mielekästä täyttää mitään kaupunginosaa pelkällä vuokra-asuntokannalla.

Kaavoitusohjelmaan on nyt saatu kohteita, joilla tätä annettua tavoitetta voidaan toteuttaa niin määrällisesti, laadullisesti kuin sijainnillisestikin. Valitettavasti nämä kohteet kuten Mäntymäki, Ruusukortteli ovat kohdanneet vastoinkäymisiä valitusten muodossa. Kumpikin näistä kaavoista odottaa Korkeimman hallinto-oikeuden päätöstä valitusasiassa. Ruusukorttelin toteuttamiseen liittyy myös vielä ratkaisematta oleva kysymys päiväkotien toteuttamisesta, niin olemassa olevien päiväkotien väistötiloista kuin mahdollisten uusien tilojen sijainnista. Turku Energian korttelin kaava tullee valtuuston hyväksymiskäsittelyyn kevään 2018 aikana, mutta tämänkin kaavan osalta on ennen tonttien luovutusta ja rakentamisen aloittamista ratkaistava teknisiä kysymyksiä liittyen maaperän puhdistamiseen sekä melun- ja tärinäntorjuntaan asuinrakennuksissa. Pääskyvuoren kaava-alueella päästäneen tontinluovutuksiin vuonna 2019 kunhan alueen infrastruktuuri saadaan toteutettua. Nämä edellä mainitut kaavat kattavat konserniyhtiöille kohdennetun luovutustavoitteen määrällisesti usean vuoden ajalta, mutta näiden lisäksi kaikissa kaupungin kaavahankkeissa selvitetään myös kohteen soveltuvuus ARA-tuotantoon. Tällaisia kaavoitusohjelmaan jo sisältyviä kaavoja, jotka sisältävät merkittävästi potentiaalia myös ARA-tuotantoon ovat esim. Herttuankulma ja Kirstinpuisto.

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus merkitsee edellä olevan selvityksen tiedoksi ja selvityspyynnön käsitellyksi.     

PäätösEhdotus hyväksyttiin.