Kaupunginlakimies Jukka Jyrkinen 14.12.2017:

Turun kaupungille on 25.8.2017 jätetty Asunto Oy Turun Läntinenkatu 15:sta (jälj. myös taloyhtiö) 23.8.2017 päivätty määrältään 70.261,65 euron vahingonkorvausvaatimus runkovesijohdon vuodosta taloyhtiölle aiheutuneesta vahingosta. Taloyhtiön asiamies on 8.10.2017 lähettämällään sähköpostiviestillä täsmentänyt taloyhtiön korvausvaatimuksen 70.383,17 euroon (yksi virheellinen kuluerä 434 euroa on poistettu ja yksi puuttunut kuluerä 555,52 euroa on lisätty). Taloyhtiö on lisäksi tehnyt 15.11.2017 asiassa kaupungille 47.635,16 euron määräisen sovintotarjouksen. Taloyhtiön korvausvaatimukset on laskettu arvonlisäverollisin hinnoin, mikä on oikea laskentatapa, koska taloyhtiö ei ole arvonlisäverovelvollinen toiminnanharjoittaja eikä siten ole voinut vähentää maksamiaan arvonlisäveroja arvonlisäverotuksessa.

Kysymys on Turussa osoitteessa Läntinen Pitkäkatu 15 vuosille 2015 - 2016 ajoittuneesta vesivahingosta, jossa taloyhtiön omaisuutta on vahingoittunut. Vesivahinko on ollut seurausta Turun vesilaitoksen runkovesijohdon liitoksen vuotamisesta kadun varren maaperään ja edelleen maaperästä pikku hiljaa taloyhtiön rakennukseen. Vesivuoto on aiheuttanut taloyhtiölle yhteensä 20.633,94 euron kustannukset vesivahingon selvittämisestä ja kartoittamisesta, rakenteiden kuivaamisesta, kosteusvaurioiden korjaamisesta sekä tavaroiden varastoinnista korjausten aikana. Taloyhtiö on myös vesivuodon johdosta rakennuttanut taloyhtiön rakennukseen salaojituksen, jonka rakentamisen kokonaiskustannus on ollut 49.749,23 euroa.

Turun vesiliikelaitoksen toiminta on 1.1.2017 lukien siirtynyt Turun Vesihuolto Oy:lle. Luovutushetkellä on ollut joitakin keskeneräisiä oikeusriitoja, jotka liikkeenluovutusta koskevan sopimuksen mukaan ovat jääneet Turun Vesihuolto Oy:n vastattaviksi. Myös jälkeenpäin (liikkeenluovutuksen jälkeen) ilmenevät sellaiset oikeudelliset riidat, joiden syntyperuste on ajalta ennen liikkeenluovutusta ovat luovutussopimuksen mukaan jääneet Turun Vesihuolto Oy:n vastattaviksi. Toisaalta luovutettavan omaisuuden ja toiminnan vahingonvaara on siirtynyt Turun Vesihuolto Oy:lle vasta luovutushetkellä. Koska taloyhtiön vahinkoasiassa ei varsinaisesti ole kysymys oikeudellisesta riidasta, voitaneen taloyhtiön vahinkoasian katsoa kuuluvan kaupungin vastattavaksi liikkeenluovutussopimukseen sisältyvän toiminnan vahingonvaaran siirtymistä koskevan sopimusehdon perusteella.

Kaupunginhallitus on 16.1.2017 § 16 päättänyt, että vesiliikelaitoksen johtokunnan tehtäviä hoitaa 1.1.2017 alkaen kaupunginhallitus. Näin ollen taloyhtiön vahingonkorvausvaatimuksen käsittely kuuluu kaupunginhallituksen toimivaltaan.

Vahinkoasiaa on erään taloyhtiössä liikkeenharjoittajana toimivan henkilön vahingonkorvausvaatimuksen johdosta käsitelty If Vahinkovakuutus Oy:ssä (If) kaupungin vastuuvakuutuksen perusteella. If on kuitenkin päätöksellään 20.4.2017 katsonut, ettei ko. vahinko ole korvattavissa kaupungin vastuuvakuutuksesta, koska vahinkotapahtuma ei vakuutusehtojen mukaisesti ole ollut äkillinen ja odottamaton, vaan vahinko on aiheutunut pitkän ajan kuluessa.

Tässä vahinkoasiassa kaupungin vahingonkorvausvastuu tulee arvioitavaksi sopimuksenulkoista vahingonkorvausvastuuta koskevien säännösten mukaan. Sopimusvastuu ei tule kysymykseen, koska ko. vahinko ei liity mitenkään yhtiön vesijohtolinjaukseen, vaan ko. runkovesijohdon liitosvuoto on ollut yhtiön tonttivesijohdon liitoskohdasta noin 13 metriä linja-autoaseman suuntaan. Tässä vahinkoasiassa korvaukset tulisivat suoritettavaksi vesilain perusteella (vesilaki 13 luku 3 §), jolloin välittömästi omaisuutta kohdannut vahinko tulee korvattavaksi vesilaitoksen tuottamuksesta riippumatta, ellei vahingon syynä ole ollut poikkeuksellinen ulkopuolinen syy (ns. ylivoimainen tapahtuma). Muu kuin omaisuutta välittömästi kohdannut vahinko korvattaisiin vesilain mukaan kuitenkin vain, jos vahingon syynä olisi ollut vesilaitoksen puolelta tahallinen tai tuottamuksellinen eli huolimaton toiminta. 

Asiakirjojen mukaan vuotanut vesijohtoliitos on asennettu vuonna 1990 ja on ollut sen jälkeen koskematta ko. vahinkotapahtumaan saakka. Turun vesilaitokselta saamani tiedon mukaan tässä vahinkoasiassa ei ole kysymys vesiliikelaitoksen huolimattomuudesta tai laiminlyönnistä, koska ko. vuonna 1990 asennettu vesijohto ei vahinkohetkellä ole ollut lähelläkään käyttöikänsä loppua. Vesiliikelaitos on myös monin tavoin pyrkinyt löytämään vuodon syyn. Vesiliikelaitos on muun muassa kaivanut 26.11.2015 Läntisen Pitkänkadun ja Kauppiaskadun risteyksessä olevan vesijohtojen venttiilirykelmän esille mahdollisesti vuotavan laippaliitoksen löytämiseksi, kaivanut 1.12.2015 näkyviin Läntinen Pitkäkatu 15 tonttijohdon liitoskohdan ja sulkuventtiilin, ”kuunnellut” kaikki vahinkopaikan lähistöllä olevat sulkuventtiilit sekä asentanut paloposteihin ääniloggereita, saamatta kuitenkaan havaintoa vesijohtovuodosta. Läntinen Pitkäkatu 15 kellariin tullut vesimäärä on myös ollut melko vähäinen, joten kyseessä olisi saattanut olla maaperässä oleva vesi.

Taloyhtiö katsoo, että vesilaitoksen toiminta vesivahingon syyn selvittämiseksi ei olisi ollut riittävän aktiivista ja aloitteellista, vaan vesilaitos olisi ryhtynyt riittäviin toimenpiteisiin vesivuodon syyn selvittämiseksi vasta sen jälkeen, kun taloyhtiön palkkaaman asiantuntijan tutkituttama vesinäyte oli osoittautunut vesilaitoksen raakavedeksi. Turun vesilaitoksen taholta on ilmoitettu, että vesilaitos on ottanut vesinäytteitä 1.12.2015, viikolla 47/2016 ja 28.11.2016, joista vasta viimeinen vesinäyte läheltä vuotokohtaa osoitti kysymyksessä olevan vesilaitoksen veden. Vesijohtovesi muuttuu, kun se tihkuu rakenteiden ja maaperän läpi, joten on vaikea erottaa vesijohtovettä ja maaperästä tihkuvaa vettä toisistaan, koska nykyään tekopohjaveden klooripitoisuus on niin alhainen.

Lopulta vesivahingon syynä ollut runkovesijohdon vuotava liitos on löytynyt, kun taloyhtiön salaojitusta kaivava kone on edennyt kaivannon kanssa vuotavan liitoksen kohdalle.

Kun arvioidaan kokonaisuutena vesivuodon syytä (ennalta-arvaamaton vesijohdon liitosvuoto) sekä vesilaitoksen tekemiä monia asianmukaisia ja perusteellisia toimenpiteitä vesivuodon syyn selvittämiseksi, asiassa ei voitane kohtuullisesti arvioiden päätyä muuhun lopputulokseen kuin siihen, että taloyhtiön vahinko ei ole seurausta vesilaitoksen huolimattomasta toiminnasta.

Edellä esitettyyn nähden taloyhtiön vahingoista tulisi vesilain mukaan korvattavaksi vain välittömästi omaisuuteen kohdistuneet vahingot. Taloyhtiön korvattaviksi vaatimista vahingoista kaikki muut paitsi salaojituksen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset ovat joko välitöntä omaisuusvahinkoa tai hyvin läheisesti välittömään omaisuusvahinkoon liittyviä, joten ne (20.633,94 euroa) olisi perusteltua taloyhtiölle korvata.

Kaupungin vesilain mukaisen korvausvastuun ulkopuolelle välillisinä vahinkoina jäisivät taloyhtiön rakennuksen salaojituksen rakentamisesta aiheutuneet kustannukset, jotka ovat vahinkotapahtumaan nähden välillistä taloudellista varallisuusvahinkoa ja samalla myös taloyhtiön rakennuksen perusparannusmenoa. Viimeksi mainitut perusparannusmenojen luonteiset kustannukset eivät voisi täysimääräisesti tulla korvattavaksi siinäkään tapauksessa, että nämä kustannukset luettaisiin korvausvastuun piiriin, koska tällaiset menot parantavat omaisuuden (rakennuksen) laatua verrattuna vahinkotapahtumaa edeltävään aikaan.

Taloyhtiön rakennuksen salaojituksen rakentamiskustannuksiksi on tositteiden perusteella laskettavissa 49.749,23 euroa.

Sovintotarjouksessaan taloyhtiö katsoo, että salaojitusurakan valvontakustannukset yhteensä 4.253,20 euroa tulisi lukea välittöminä omaisuusvahinkoina korvattaviin vahinkoihin ja jäljelle jäävistä salaojituskustannuksista 50 %:a eli 22.748,02 euroa tulisi korvata. Taloyhtiön sovintotarjouksen mukaan molemmat osapuolet vastaisivat omista asianajokuluistaan. Salaojituskustannusten korvaamista taloyhtiö perustelee sillä, että taloyhtiö olisi ko. vesivuodon johdosta ollut pakotettu ryhtymään kalliiseen salaojitustyöhön lisävahinkojen estämiseksi tilanteessa, jossa taloyhtiön rakenteet olivat pysyneet kuivina ilman salaojia taloyhtiön rakennuksen valmistumisesta lukien vahinkotapahtumaan saakka (90 vuotta).    

Salaojituskustannusten osittaista korvaamista voitaneen tässä yksittäistapauksessa puoltaa kohtuullisuusperusteella, vaikka vesilaitoksen toiminnassa kyseiseen vahinkotapahtumaan nähden ei ole todennettu huolimattomuutta. Kohtuullista noin 25 %:n osuuden korvaamista taloyhtiön salaojituskustannuksista (12.437,31 euroa) puoltaisi käsitykseni mukaan erityisesti se, että vesivuodon syyn löytyminen on tapahtunut taloyhtiön salaojituksen kaivuutyön yhteydessä.

Edellä esitettyyn nähden kaupunginhallitus päättänee korvata Asunto Oy Turun Läntinenkatu 15:lle kysymyksessä olevan vesivahingon johdosta 20.633,94 euroa (välittömät omaisuusvahingot). Lisäksi kaupunginhallitus päättänee korvata taloyhtiön salaojituskustannuksista 12.437,31 euroa sitä vastaan, että taloyhtiö antaa kaupungille kirjallisen sitoumuksen siitä, että taloyhtiö tyytyy kokonaiskorvaukseen 33.071,25 euroa lopullisena korvauksena tässä asiassa. Lisäksi kaupunginhallitus päättänee, että tämä vahingonkorvaus suoritetaan kokonaisuudessaan kaupungin vahinkorahastosta.

Liite 1Taloyhtiön korvaushakemus 23.8.2017

Liite 2Taloyhtiön vahinkolaskelma 28.9.2017

Liite 3Taloyhtiön sovintotarjous 15.11.2017

Kaupunginjohtaja Minna Arve:

EhdotusKaupunginhallitus päättää, että Turun kaupunki korvaa Asunto Oy Turun Läntinenkatu 15:lle (taloyhtiö) sen vesivahinkoasiassaan tekemänsä 23.8.2017 päivätyn vahingonkorvaushakemuksen johdosta 20.633,94 euroa välittömästi omaisuuteen kohdistuvina vahinkoina. Lisäksi kaupunginhallitus päättää korvata taloyhtiölle sen rakennuksen salaojituksen rakentamiskustannuksista 12.437,31 euroa. Viimeksi mainitun salaojituskorvauksen kaupunki suorittaa taloyhtiölle kuitenkin vain sitä vastaan, että taloyhtiö antaa kaupungille viimeistään 29.3.2018 kirjallisen sitoumuksen, jolla taloyhtiö lopullisesti luopuu enemmistä vaatimuksista asiassa. Kaupunginhallitus antaa mainitun sitoumuksen hankkimisen kaupungin konsernihallinnon lakiasioiden tehtäväksi. Samalla kaupunginhallitus toteaa, että tämä päätös ko. salaojituskorvauksen osalta raukeaa, ellei taloyhtiö ole antanut kaupungille mainittua kirjallista sitoumusta edellä mainitussa määräajassa.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että tämä vahingonkorvaus suoritetaan kokonaisuudessaan kaupungin vahinkorahastosta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.