Puutarhakatu 41
Ehdotus: Kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,
että kaupunginvaltuusto antaa Turun hallinto-oikeudelle oheisen lausunnon.
Turun kaupunginvaltuusto palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja ilmoittaa lausuntonaan Puutarhakatu 41:n asemakaavamuutoksesta tehtyyn valitukseen (01382/17/4103) seuraavaa:
Asemakaava-alueen ja asemakaavamuutoksen kuvaus
Suunnittelualue sijaitsee Port Arthurin lounaiskulmassa. Palvelutalo Portsakoti sijaitsee muutosalueen koillispuolella, Puutarhakadun eteläpuolella on 1950-luvulla rakennettu kerrostalokortteli. Ratavahdinrinteen lounaispuolelle on rakennettu 2010-luvulla uusia kerrostaloja, Hansakujan ja Puutarhakadun risteyksen tuntumaan on myös kaavoitettu uusia kerrostaloja.
Asemakaavanmuutoksessa on osoitettu Hansapuiston viereen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue AKR (kortteli 23). Tontilla 23-6 palanut puutalo on esitetty korvattavaksi uudisrakennuksella, jonka rakennusmassaan tulisi kaksi asuinkerrosta. Lisäksi tonttia täydennetään 2-kerroksisella uudisrakennuksella Portsakodin puoleisella tontinosalla. Puutarhakadun varrella olevan puutalon suojelumerkintä ei muutu. Pansiontien puoleisen tontille 3 on osoitettu 3-kerroksisten puutalojen rakennusalat, joiden autopaikat on sijoitettu uudisrakennusten alimpaan kerrokseen.
Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta uudisrakennuksille yhteensä 7280 k-m2, josta autosuojien osuus on n. 1850 m2. Tämä vastaa tehokkuuslukua e = 1,34 (e = 1,00 ilman autosuojia). Lisäksi korttelissa sijaitsevan suojellun puutalon kerrosala on 250 m2.
Valituskirjelmän mukaan asemakaavanmuutos on yleiskaavan vastainen, sillä alue on yleiskaavassa varattu pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle.
Voimassa olevassa yleiskaavassa osa muutosalueesta (tontit 23.-3 ja 23.-6) on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Muutosalueen länsiosa (Hansapuisto) on osoitettu työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK). Etelässä muutosalue rajautuu asuinkerrostalojen alueeksi (AK).
AKR-merkintä on yhdistelmä asuinkerrostalojen- (AK) ja rivitalojen- (AR) korttelialuemerkinnöistä. Merkintä soveltuu hyvin tiiviin ja matalan asuntorakentamisen korttelialueelle. Tätä merkintää on käytetty hyvin laajasti Portsan muissakin puutalokortteleissa. Asemakaavanmuutosta ei voi näin ollen pitää yleiskaavan vastaisena, vaan yleiskaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 § ja 54.1 §:n mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.
Kaavan muiden sisältövaatimusten täyttyminen
Port Arthur, jolla kaava-alue sijaitsee, kuuluu kokonaisuudessaan yleiskaavan liitteessä 3.5 merkittyihin kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin ympäristökokonaisuuksiin ja rakennussuojelukohteisiin. Tätä ei ole huomioitu hyväksytyssä asemakaavanmuutoksessa. Asemakaavanmuutoksessa ollaan huomioitu pelkästään valtakunnallisesti merkittävän rakennetun kulttuuriympäristön RKY rajaus. Koska yleiskaavan tulee ohjata kaavoitusta, tulee myös yleiskaavan liitteet huomioida asemakaavaa valmisteltaessa. Näin ei ole tämän asemakaavanmuutoksen kohdalla toimittu.
Hyväksytyssä asemakaavamuutoksessa ei ole huomioitu yhtenäisen kulttuuriympäristön muodostavan Port Arthurin alueen rakennusperinnettä ja yleisilmettä. Puutarhakadun varrella olevat rakennukset noudattavat vanhan Port Arthurin mittakaavaa, jolloin Puutarhakadun katunäkymä säilyy ”Portsamaisena”. Pansiontieltä katsottuna korttelin ilme muuttuu huomattavasti, kun vanhalle työväenasuinalueelle tyypillinen vanha puutalorakennus korvataan huomattavasti raskaammalla, vuonna 2006 valmistuneen Portsakodin mittakaavaa mukailevalla rakennuksella. Turun museokeskus totesi lausunnossaan, että tontilla 6 olevat molemmat puutalot tulee merkitä säilytettäväksi kohteiksi ja tälle tontille rakennettavien uudisrakennusten tulee räystäskorkeuksiltaan ja leveydeltään noudattaa vanhojen rakennusten mittasuhteita. Mikäli palanutta puutaloa ei merkitä kaavaan suojelukohteeksi, tulee se korvata mittasuhteiltaan samankokoisella uudisrakennuksella, ei sitä korkeampana ja leveämpänä. Museokeskuksen lausuntoa ei kuitenkaan ole kaavoituksessa huomioitu lainkaan, vaikka asemakaavanmuutosalue kuuluu yleiskaavan liitteeseen 3.5 merkittyihin kaupunkikuvallisesti arvokkaisiin ympäristökokonaisuuksiin ja rakennussuojelukohteisiin.
Tontin eteläpuolella oleva Puutarhakatu on alueen kokoojakatu, jolla kulkee joukkoliikenne. Alueella on paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä. Puutarhakadulla tontin puolella on erotettu kävely- ja pyörätie ja Pansiontien ja tontin välinen Hansapolku on nykyisin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja se on tarpeen suunnitella liikenteen ohjauksen ja erottelun kannalta uudelleen tontin kohdalla muutoksen käynnistyessä.
Muutoksen vaikutus liikenteeseen on huomioitu suunnitelmissa siten, että kortteliin on kaksi eri ajoreittiä; Hansapolunpuoleinen ja Puutarhakadun puoleinen, joista Hansapolunpuoleinen ajoreitti on pääajoreitti ja Puutarhakadun puolelta tapahtuu huoltoajo. Koko korttelialueen autopaikat on sijoitettu uudisrakennusten alimpaan kerrokseen ja niille ajetaan Hansapolun puolelta.
Autopaikkoja korttelialueella on rakennettava 1 ap / 100 k-m2 asuinkerrosalaa, 1 ap / 150 k-m2 julkista lähipalvelu- ja liiketilakerrosalaa ja 1 ap / 200 k-m2 ryhmä- ja palveluasuntokerrosalaa kohti (tekniset tilat / autojen ja polkupyörien säilytystilat eivät mitoita autopaikkoja). Mitoitus on yleisesti käytössä keskusta-alueella.
Yhteenveto
Edellä esitetyn perusteella asemakaavamuutos ei kaikilta osin täytä maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaisia vaatimuksia viihtyisästä elinympäristöstä sekä rakennetun ympäristön ja sen erityisten arvojen vaalimisesta. Asemakaavanmuutos tulee näin ollen kumota.