Turun kaupungin lausunto Turun hallinto-oikeudelle Puutarhakatu 41:n asemakaavavalituksesta

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen ja ilmoittaa lausuntonaan Puutarhakatu 41:n asemakaavamuutoksesta tehtyyn valitukseen (01382/17/4103) seuraavaa:

Toimivalta

Turun kaupungin hallintosäännön 33 § 2 momentin 3)-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asiat, jotka koskevat selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta, jos kaupunginhallitus katsoo, ettei kaupunginvaltuuston päätöstä ole valituksessa esitetyillä perusteilla kumottava.

Asemakaava-alueen ja asemakaavamuutoksen kuvaus

Suunnittelualue sijaitsee Port Arthurin lounaiskulmassa. Palvelutalo Portsakoti sijaitsee muutosalueen koillispuolella, Puutarhakadun eteläpuolella on 1950-luvulla rakennettu kerrostalokortteli. Ratavahdinrinteen lounaispuolelle on rakennettu 2010-luvulla uusia kerrostaloja, Hansakujan ja Puutarhakadun risteyksen tuntumaan on myös kaavoitettu uusia kerrostaloja.

Asemakaavanmuutoksessa on osoitettu Hansapuiston viereen asuinkerrostalojen ja rivitalojen korttelialue AKR (kortteli 23). Tontilla 23-6 palanut puutalo on esitetty korvattavaksi uudisrakennuksella, jonka rakennusmassaan tulisi kaksi asuinkerrosta. Lisäksi tonttia täydennetään 2-kerroksisella uudisrakennuksella Portsakodin puoleisella tontinosalla. Puutarhakadun varrella olevan puutalon suojelumerkintä ei muutu. Pansiontien puoleisen tontille 3 on osoitettu 3-kerroksisten puutalojen rakennusalat, joiden autopaikat on sijoitettu uudisrakennusten alimpaan kerrokseen.

Korttelialueelle on osoitettu rakennusoikeutta uudisrakennuksille yhteensä 7280 k-m2, josta autosuojien osuus on n. 1850 m2. Tämä vastaa tehokkuuslukua e = 1,34 (e = 1,00 ilman autosuojia). Lisäksi korttelissa sijaitsevan suojellun puutalon kerrosala on 250 m2.

Yleiskaavan ohjausvaikutus

Valituskirjelmän mukaan asemakaavanmuutos on yleiskaavan vastainen, sillä alue on yleiskaavassa varattu pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle.

Voimassa olevassa yleiskaavassa osa muutosalueesta (tontit 23.-3 ja 23.-6) on osoitettu pientalovaltaiseksi asuntoalueeksi (AP). Alue varataan pääasiassa pientalovaltaiselle asumiselle sekä ympäristöön soveltuvien työtilojen, virkistyksen, palvelujen sekä alueelle tarpeellisen yhdyskuntateknisen huollon ja liikenteen käyttöön. Muutosalueen länsiosa (Hansapuisto) on osoitettu työpaikkojen ja asumisen alueeksi (PAK). Etelässä muutosalue rajautuu asuinkerrostalojen alueeksi (AK).

AKR-merkintä on yhdistelmä asuinkerrostalojen- (AK) ja rivitalojen- (AR) korttelialuemerkinnöistä. Merkintä soveltuu hyvin tiiviin ja matalan asuntorakentamisen korttelialueelle. Tätä merkintää on käytetty hyvin laajasti Portsan muissakin puutalokortteleissa. Asemakaavanmuutosta ei voi näin ollen pitää yleiskaavan vastaisena, vaan yleiskaava on ollut maankäyttö- ja rakennuslain 42.1 § ja 54.1 §:n mukaisesti ohjeena laadittaessa ja muutettaessa asemakaavaa.

Kaavan muiden sisältövaatimusten täyttyminen

Asemakaava-alue ei kuulu Valtakunnallisesti merkittävään rakennettuun kulttuuriympäristöön, sillä se rajautuu Annankatuun (ks. kaavaselostuksen kartta s. 8).

Asemakaavaprosessin aikana tutkittiin useissa luonnoksissa eri ratkaisumalleja muutosalueen täydennysrakentamiselle, kuten esim. miten palaneen talon suojelu tai purkaminen vaikuttaa alueen kehittämiseen ja kokonaisilmeeseen, missä laajuudessa uudisrakentamista tulisi osoittaa tonteille sekä mikä olisi uudisrakentamisen korkeus.

Hyväksytyssä asemakaavamuutoksessa on huomioitu yhtenäisen kulttuuriympäristön muodostavan Port Arthurin alueen rakennusperinne ja yleisilme. Puutarhakadun varrella olevat rakennukset noudattavat vanhan Port Arthurin mittakaavaa, jolloin Puutarhakadun katunäkymä säilyy ”Portsamaisena”. Pansiontieltä katsottuna kortteli yhtenäistyy kun uudisrakennukset noudattavat Portsakodin mittakaavaa. Uudisrakennusten kattojen on oltava konesaumattuja peltikattoja ja rakennusten värien perinteisiä. Palaneen talon suojelua ei ole pidetty tarkoituksenmukaisena kokonaisuus huomioon ottaen. Myös ELY-keskus on lausunnossaan ollut sitä mieltä, että palaneen rakennuksen korvaaminen vastaavalla uudella turvaa kaupunkikuvaa.

Korttelin ympäristön viihtyisyyteen ei ole tulossa merkittävää muutosta, sillä Hansapuisto säilyy puistoalueena. Riittävän tehokas rakentaminen mahdollistaa rakenteellisen pysäköinnin, jolloin piha-alueet jäävät asukkaiden oleskelu- ja leikkikäyttöön. Erillisiä autokatoksia ja/tai pysäköintialueita ei tarvita. Umpinainen korttelirakenne Pansiontien puolella hoitaa tehokkaasti meluntorjunnan (myös koillisesta), jolloin meluaitaa ei tarvitse jatkaa. Uudisrakentamisessa otetaan huomioon nykyiset liikenteenohjausperiaatteet ja paloturvallisuusmääräykset, siltä osin turvallisuus alueella paranee. Kaavanmuutos tukee myös alueen palveluomavaraisuutta, sillä kerrosalasta saa 800 k-m2 käyttää asumista tukeville lähipalveluille.

Tontin eteläpuolella oleva Puutarhakatu on alueen kokoojakatu, jolla kulkee joukkoliikenne. Alueella on paljon jalankulku- ja polkupyöräliikennettä. Puutarhakadulla tontin puolella on erotettu kävely- ja pyörätie ja Pansiontien ja tontin välinen Hansapolku on nykyisin yhdistetty jalankulku- ja pyörätie ja se on tarpeen suunnitella liikenteen ohjauksen ja erottelun kannalta uudelleen tontin kohdalla muutoksen käynnistyessä.

Muutoksen vaikutus liikenteeseen on huomioitu suunnitelmissa siten, että kortteliin on kaksi eri ajoreittiä; Hansapolunpuoleinen ja Puutarhakadun puoleinen, joista Hansapolunpuoleinen ajoreitti on pääajoreitti ja Puutarhakadun puolelta tapahtuu huoltoajo. Koko korttelialueen autopaikat on sijoitettu uudisrakennusten alimpaan kerrokseen ja niille ajetaan Hansapolun puolelta.

Autopaikkoja korttelialueella on rakennettava 1 ap / 100 k-m2 asuinkerrosalaa, 1 ap / 150 k-m2 julkista lähipalvelu- ja liiketilakerrosalaa ja 1 ap / 200 k-m2 ryhmä- ja palveluasuntokerrosalaa kohti (tekniset tilat / autojen ja polkupyörien säilytystilat eivät mitoita autopaikkoja). Mitoitus on yleisesti käytössä keskusta-alueella.

Keskustan ruutukaava-alueen tonttitehokkuus vaihtelee hyvinkin paljon (ks. oheismateriaali 1) eikä

kaavanmuutoksen kohteena olevan korttelialueen tehokkuus e = 1,34 tai e = 1,00 ilman autosuojia poikkea merkittävästi tästä kokonaisuudesta.

Yhteenveto

Asemakaavamuutoksen ratkaisuilla päästään näin ollen maankäyttö- ja rakennuslain 54 §:n mukaiseen toteutukseen, jossa luodaan lain tarkoittamat edellytykset elinympäristölle, palveluille ja liikenteelle. Asemakaavamuutos ei ole aiheuttamassa elinympäristön heikkenemistä sen vaikutuspiirissä oleville. Asemakaavamuutos on laadittu sen laadinnalle ja sisällölle säädettyjen vaatimuksien mukaisesti.

Lisätietoja antaa tarvittaessa ympäristölakimies Antti Mäkelä, puh. 050 5589 220, sähköposti antti.makela@turku.fi.