Palvelujohtaja Mika Helva:

Kaupunginhallitus päätti 17.12.2015 § 566 työllisyystoimikunnan esityksestä rahoittaa Turun Seudun TST ry:n kaupungin työmarkkinatukiosuudella olevien aktivointiin tähtäävää tekstiilikierrätyshanketta valtuuston talousarvion yhteydessä myöntämästä lisämäärärahasta. Edelleen kaupunginhallitus päätti rahoittaa tästä samasta määrärahasta työllisyystoimikunnan esityksen mukaisesti 29.2.2016 § 83 rahoittaa Arbeetti Oy:n, Passaa palvelut Oy:n, Psykologitiimi Päämäärä Oy:n, Lounais-Suomen työllistäjät ry:n ja IntoJob Oy:n hankkeita ja 4.4.2016 § 140 yhteydessä Nuorten TyöTuki ry:n, Aurakoulutus Oy:n ja Sylvi Salonen Oy:n hankkeita Turun työmarkkinatuen kuntaosuudella olevien aktivoimiseksi. Näiden hankkeiden osalta tehtiin erilliset sopimukset, joissa sovittiin, että hankkeet raportoivat tulokset kahden kuukauden välein. Hankkeet päättyivät pääsääntöisesti vuoden 2016 lopussa. Ainoa poikkeus on Sylvi Salonen Oy:n hanke, jonka ”häntä” ulottuu tämän vuoden puolelle. Tästä syystä tässä raportoidaan hankkeiden loppuraportti.

Hankkeissa aktivoitavien määrä

Hankkeet aktivoivat yhteensä 340 henkeä, joista 80 työllistettiin. Aktivoiduista 1.000 päiväisiä oli 93 henkeä. Psykologitiimi Päämäärä Oy:n hankkeen aktivoitujen osalta ei ole tiedossa, kuinka pitkään he ovat olleet Kela-listalla. Todennäköisesti osa heistäkin on 1.000 päiväisiä. Hankkeet jäivät tavoitteista keskimäärin kolmanneksen. Tavoitteena oli aktivoida 517 henkeä. Edellä mainittuun tavoitelukuun on laskettu eri hankkeiden minimitavoitemäärä eli kapasiteettia hankkeissa olisi ollut vielä jonkin verran tätäkin enemmän. Aktivoitujen määrän vähyyttä selittää riittämätön asiakasohjaus hankkeisiin.

Hankkeiden taloudelliset vaikutukset

Työllisyystoimikunnan kokouksessa 21.11.2016 § 93 erillismäärärahojen lokakuun raporttien raportoinnin yhteydessä työllisyystoimikunta toivoi selvitystä siitä, kuinka hankkeet vaikuttavat työmarkkinatuen kuntaosuuteen (hankkeen kustannukset ja syntynyt säästö). Tällainen selvitys on nyt tehty vuoden 2016 lopun tilanteen mukaisesti.

Edellä olevassa taulukossa varausmääräraha on yksittäiseen hankkeeseen varattu määräraha. Maksettu rahoitus on se summa, joka hankkeen järjestäjälle on oikeasti maksettu. Näiden summien välinen erotus perustuu siihen, että osassa hankkeissa rahoitus oli kokonaan (Passaa palvelut Oy, Lounais-Suomen työllistäjät ry ja Aurakoulutus Oy) tai osittain (IntoJob Oy ja Sylvi Salonen Oy) riippuvainen toteumasta. Sylvi Salonen Oy:n kohdalla päädyttiin sellaiseen ratkaisuun, että maksut maksetaan etupainotteisesti jo vuoden 2016 aikana, vaikka hanke jatkuu vuoden 2017 aikana, jotta ne voidaan kohdistaa tähän tarkoitukseen osoitettuun erillismäärärahaan. Erillismäärärahaa jäi näiden hankkeiden osalta käyttämättä myös siksi, että Arbeetti Oy:lle oli siitä varattu 120.000 euroa, joka ei toteutunut.

Bruttosäästö 2016 on laskettu kyseisen vuoden aikana toteutuneista aktivointikuukausista. Tässä laskelmassa ei ole voitu ottaa huomioon mahdollisia lapsikorotusten vaikutuksia työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Jos jollakin aktivoiduista oli alaikäisiä lapsia, hänen osaltaan toteutunut säästö on suurempi kuin tämä laskelma osoittaa. Psykologitiimi Päämäärä Oy:n hanke erosi muista, kun siinä tarjottiin psykologisia testejä ja työnohjauspalveluja. Työllistetyiksi laskettiin vain hankkeeseen palkatut tutorit. Heidän lisäkseen palveluun osallistuneista vähintään työllistyi 11 henkeä, opiskelut on aloittanut 5 henkeä ja lisäksi 1 on työkokeilussa. Näitä ei ole otettu huomioon edellä olevissa laskelmissa. Suuren osan osalta tämä valmennus tutorien toimesta jatkuu edelleen eli edellä mainituista luvuista huolimatta tämä hanke on ilmeisen onnistunut.

Netto 2016 tarkoittaa edellä mainittujen maksetun rahoituksen ja bruttosäästön erotusta. Useimpien hankkeiden negatiivinen etumerkki kertoo, että toteuttamisvuoden aikana hankkeita ei olisi voitu rahoittaa työmarkkinatuen kuntaosuuden säästöillä. Vuoden 2016 osalta on hyvä huomata, että osa hankkeista pääsi käyntiin myöhässä, mikä vähensi vaikuttavuutta vuoden 2016 osalta.

Brutto 2017-2018 on laskettu työmarkkinatuen kuntaosuuksiin syntyvistä säästöistä niiden osalta, jotka ovat työllistyneet työssäoloehdon täyttävästi. Joidenkin osalta voi esimerkiksi päätoiminen opiskelu jatkua, mutta sitä ei ole näissä luvuissa otettu huomioon. Näissä luvuissa ei ole otettu huomioon myöskään mahdollisesti hankkeiden jälkeen hankkeen ansiosta syntyviä työsuhteita tai Sylvi Salonen Oy hankkeen vielä kestäessä syntyviä työsuhteita.

Netto 2016-2018 kertoo hankkeiden talousvaikutukset näiden vuosien osalta. Kun Psykologitiimi Päämäärä Oy:n hankkeen todellisia vaikutuksia ei ole voitu arvioida tässä vaiheessa ja kun Sylvi Salonen Oy:n hanke on kesken, näyttää siltä, että pitkässä juoksussa ainoa kannattamaton hanke oli Nuorten TyöTuki ry:n hanke. Siinä maksettiin kiinteä summa 100.000 euroa ja luvattiin aktivoida 50 henkeä, joista toteutui vain 24 aktivointia.

Turun Seudun TST ry:n osalta Texvexin kuntouttavassa työtoiminnassa (kuty) oli yhteensä 108 aktivointikuukautta (26 hlöä), joista 1.000-päiväisten osuus on 63 kk (14 hlöä). Texvexin 300-päiväisten osuus on 29 kk (7 hlöä) ja 0-päiväisten osuus 16 kk (5 hlöä). Vuonna 2016 muun TST:n kutyn kuukausia on yhteensä 413 kk (95 hlöä), joista 1.000-päiväisten osuus on 197 kk (42 hlöä). Muun TST:n kutyn 300-päiväisten osuus on 118 kk (32 hlöä) ja 0-päiväisten osuus 98 kk (21 hlöä). Näillä 0-päiväisillä on useimmilla estolausunto työttömyysturvan maksatukselle työttömyyden ajalta. Muiden kuin 1.000-päiväisten osuus Texvexin kutykuukausista yhteensä 45 kk (12 hlöä). Nämä kuukaudet on laskettu mukaan 1.000-päiväisten kuukausiksi, kun muussa TST:n kutyssä 1.000-päiväisten osuus on lähes 200 kk ja näin lähes puolet muun TST:n kutyn kuukausista. Asiakasohjausta on helpottanut, kun Texvexiin ei ole erikseen tarvinnut ohjata nimenomaan 1.000-päiväisiä ja samalla asiakkaat ovat voineet vapaasti valita kutypaikkansa Texvexin ja muun TST:n kutyn välillä.

Lounais-Suomen työllistäjät ry:n palveluihin ohjattiin aluksi vahingossa myös 12 sellaista henkilöä, jotka eivät vielä olleet työmarkkinatuen kuntaosuudella. Koska virhe ei johtunut Lounais-Suomen työllistäjistä, heidät laskettiin edellä mainittuihin lukuihin 300-päiväisiin. Tämä on kuitenkin korjattu rahoituslaskelmataulukosta vähentämällä bruttotuloksesta 15.000 euroa eli näiden henkilöiden laskennallinen säästöosuus.

Jo tässä vaiheessa näyttää, että nämä erillishankkeet tuottavat kaupungille vähintään 420.600 euron säästön. Todellinen säästö tulee olemaan vielä tätäkin korkeampi, kun otetaan huomioon hankkeiden ansiosta tapahtuvat tulevat työllistymiset. Tässä kannattavuutta on katsottu vain suhteessa työmarkkinatuen kuntaosuuteen. Työllistyneet ovat lisäksi tulleet paremmiksi veronmaksajiksi ja siirtyneet työterveyshuollon piiriin ja joidenkin osalta vaikuttavuutta voi olla myös sosiaalitukien osalta. Toki jotkut hankkeissa työllistyneet olisivat saattaneet saada ilman hankkeitakin jostakin töitä. Joka tapauksessa voidaan hankkeiden taloudellisesta vaikuttavuudesta todeta, että hankkeet kannatti toteuttaa.

Hankkeet ovat omalta osaltaan vaikuttaneet siihen, että niiden aikana syksyllä 2016 työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvu lähti alenemaan. Kannattavimpien hankkeiden osalta yhteistyö Turun Seudun TST ry:n kanssa tulee jatkumaan kahden vuoden lisähankkeella. Aurakoulutus Oy jatkaa kaupungin kanssa yhteistyötä työnetsijäpalvelujen kautta. Lounais-Suomen työllistäjien kanssa on näiden tulosten perusteella lisäksi hyvä etsiä mallia toiminnan jatkamiseen. Tämä selvitetään samassa yhteydessä, kun haetaan yhteistyömallia muidenkin Turun työmarkkinatuen kuntaosuudella olevia aktivoivien kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Sylvi Salonen Oy:n hanke tullaan vielä raportoimaan työllisyystoimikunnalle erikseen, kun se loppuu. Vasta silloin selviävät sen todelliset tulokset. Jos hankkeisiin olisi voitu paremmin ohjata työmarkkinatuen kuntaosuudella olevia, tulokset olisivat olleet vielä paremmat.