Hallinto-oikeus on pyytänyt kaupunginhallitusta hankkimaan Kuusimäen asemakaava-asiassa (01736/16/4103) valtuuston lausunnon 6.2.2017 mennessä.

Kaupunginhallituksen johtosäännön (kv 15.12.2014 § 193) 8 § 1 mom. 6-kohdan mukaan kaupunginhallitus ratkaisee asian, joka koskee selityksen ja lausunnon antamista kaupunginvaltuuston päätöstä koskevan valituksen johdosta.

Turun kaupunginhallitus palauttaa lähetteen asiakirjoineen, liittää oheen pyydetyt asiakirjat sekä ilmoittaa lausuntonaan asiaan seuraavaa:

Kaava-alueen sijainti ja sisältö

Kaava-alue sijaitsee Lausteella ja Vaalassa. Suunnittelualueella on suurimmaksi osaksi voimassa asemakaava 5/1974. Asemakaavassa alue on osoitettu teollisuusrakennusten ja -laitosten korttelialueeksi (TT), moottoriajoneuvojen huoltoaseman korttelialueeksi (AM) sekä katu- ja puistoalueeksi. Asemakaava 5/1974 on laadittu yleiskaavaluonnoksessa (2000) esitettyä teollisuusaluetta ja sitä sivuavaa päätieverkostoa varten. Metsäiset mäet kaavoitettiin viheralueiksi muodostamaan yleiskaavassa edellytettyjä vapaa-alueita erottamaan teollisuus- ja asuintoiminnot toisistaan. Huoltoasema ei ole toteutunut.

Kaavamuutoksella lisätään yritystoimintaan soveltuvaa tonttitarjontaa kaupunkirakenteen sisällä. Itäkaaren pohjoispuolelle osoitetaan uutta korttelialuetta toimitilarakennuksia varten. Asemakaavanmuutoksen seurauksena alueelle saa rakentaa liike-, toimisto- ja toimitiloja sekä ympäristöhäiriötä aiheuttamatonta teollisuus- ja varastotilaa. Alueelle muodostuu uuden kaavan myötä arviolta noin 65 uutta työpaikkaa.  Kaavanmuutoksella myös varaudutaan Vaalan eritasoristeyksen korvaavaan katuyhteyteen. Entisen Lausteen poikakodin rakennusten säilyminen turvataan kaavamerkinnällä ja alueen liito-oravien lisääntymis- ja levähdyspaikat merkitään kaavaan suojelumerkinnällä.

Osallistumis- ja arviointisuunnitelmaan ja kaavan tavoitteisiin liittyvät valitusperusteet

Valituskirjelmän mukaan alkuperäisen osallistumis- ja arviointisuunnitelman 2014 asiakirjojen olisi tullut olla vuoden 2016 osallistumis- ja arviointisuunnitelman liitteenä. Lisäksi valituskirjelmän mukaan kaavaselostuksessa ei ole perusteltu, miksi tavoitteet ovat muuttuneet. 

Maankäyttö- ja rakennuslain (MRL) 63.1 §:n mukaan kaavaa laadittaessa tulee riittävän aikaisessa vaiheessa laatia kaavan tarkoitukseen ja merkitykseen nähden tarpeellinen suunnitelma osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyistä sekä kaavan vaikutusten arvioinnista. Päivitetyssä (16.2.2016) osallistumis- ja arviointisuunnitelmassa (OAS) ovat osallistumis- ja vuorovaikutusmenettelyt sekä vaikutusten arviointia koskeva osuus säilyneet ennallaan. OASia on päivitetty aikataulun, yhteystietojen ja tavoitteiden osalta. OASia voidaan tarvittaessa päivittää prosessin edetessä. Aiempaa versiota ei tarvitse pitää päivitetyn version liitteenä.

Kaavoituksen alkuvaiheessa asetetut tavoitteet voivat tarkentua ja muuttua kaavoitusprosessin aikana, kun asiaa selvitetään ja tieto lisääntyy. Kaavaselostuksessa tulee esittää mm. kaavan tavoitteet. Kaavaselostuksen sivulla 21 on todettu kaavan tavoitteena olevan elinkeinotonttitarjonnan lisääminen yleiskaavan pohjalta. Asemakaavamuutoksessa tutkitaan uuden työpaikkarakentamisen korttelialueen sijoittumista huolto-aseman kortteliin ja sen laajentamista. Entisten Lausteen poikakodin rakennusten kulttuurihistorialliset arvot kartoitetaan. Tavoitteena on myös muuttaa Itäkaaren toteutumattomat maantiealueeksi osoitetut alueet kaduiksi osana kaupungin eteläistä kehäväylää. Kaavassa osoitetaan elinympäristöt liito-oraville ja riittävät hulevesijärjestelmät tulvaherkille alueille. Esillä olleet alustavat vaihtoehdot on kuvattu kaavaselostuksen sivulla 22.

Viranomaisten kesken 8.5.2014 pidetyssä aloituskokouksessa todettiin yleiskaavan, alustavasti suunnitellun pientaloasumisen lisäämisen ja olemassa olevan teollisuuden välinen ristiriita. Omakotitonttien lisääminen kaava-alueen keskelle olisi ollut hankalaa eri käyttötarkoitusten yhteen sovittamisen kannalta ja heikentäisi niiden käyttöarvoa. Kaavaselostuksen sivulla 28 muistutukseen annetussa vastineessa on perusteltu, miksei pientalotonttien osoittaminen alueelle ole ollut perusteltua. Uuden asumisen sijoittaminen teollisuus- ja toimitilakortteleiden väliin ei ole suotavaa. Kaupunginvaltuuston 18.6.2001 hyväksymässä oikeusvaikutteisessa Turun yleiskaavassa 2020 suunnittelualue on osoitettu tuotanto- ja varastotoiminnan alueeksi (T), josta osa on osoitettu virkistykseen tarkoitetuksi alueen osaksi. Pientaloasumisen lisääminen alueelle ei ole ollut edellä mainituista syistä perusteltua.

Meluselvitykseen liittyvä valitusperuste

Valituskirjelmän mukaan meluselvitys kattaisi vain päiväaikaisen melun ja esitetty alue on liian pieni. Lisäksi valituskirjelmän mukaan meluselvityksessä ei huomioida riittävästi vuonna 2015 alkanutta TT-kaava-alueen raskaan liikenteen terminaalitoiminnan vaikutusta. 

MRL:n 9 §:n mukaan kaavan tulee perustua kaavan merkittävät vaikutukset arvioivaan suunnitteluun ja sen edellyttämiin tutkimuksiin ja selvityksiin. Kaavan vaikutuksia selvitettäessä otetaan huomioon kaavan tehtävä ja tarkoitus, aikaisemmin tehdyt selvitykset sekä muut selvitysten tarpeellisuuteen vaikuttavat seikat. Selvitysten on annettava riittävät tiedot, jotta voidaan arvioida suunnitelman toteuttamisen merkittävät välilliset ja välittömät vaikutukset. Selvitykset on tehtävä siltä alueelta, jolla kaavalla voidaan arvioida olevan olennaisia vaikutuksia.

Liikenteeseen ja meluselvitykseen liittyviä asioita on käsitelty kaavaselostuksen sivuilla 12–14 sekä muistutukseen annetussa vastauksessa (s.28). Itäkaarella on läpikulkuliikennettä, kuten kaavaselostuksessa on todettu. Liikennemääriä on arvioitu kaavaselostuksen sivulla 14. Kaavaselostuksen sivulla 13 on esitetty kuva alueen melutilanteesta. Kuva on kaupunginlaajuisesta meluselvityksestä (Ympäristömeludirektiivin mukainen ympäristömeluselvitys Turussa vuodelta 2012), joka perustuu vuoden 2011 liikennetilanteeseen. Liikenteen tavanomainen vuorokausijakauma (90 % klo 7–22 ja 10 % klo 22–7) kaupungin kaduilla on sellainen, että päiväajan ohjearvon (55 dBA) ylittävä melualue on laajempi kuin yöajan ohjearvon (45 dBA rakennetussa ympäristössä) ylittävä melualue. Päiväajan melualue on siksi useimmiten lähtökohtana uuden maankäytön suunnittelussa. Kaupunginlaajuisessa meluselvityksessä on laskettu myös yöajan melu ja tämä tieto on ollut kaavaa valmisteltaessa käytössä. Kaupungin suunnitteluyksikön liikennesuunnittelijat ovat osallistuneet kaavan valmisteluun.

Melun ohjearvoissa tarkastellaan keskimääräistä melutasoa päivä- ja yöajalla. Itäkaaren liikennemääräksi on kaupunginlaajuisessa meluselvityksessä arvioitu 8000 ajon/ vrk, raskaiden ajoneuvojen osuudeksi 8 % ja nopeusrajoitus on ollut 50 km/h. Itäkaarella vuonna 2015 tehdyn liikennelaskennan mukaan todellinen vuorokausiliikennemäärä oli noin 6000 ajon/vrk ja raskaiden ajoneuvojen osuus 3 %. Turun kaupunkiseudun liikenne-ennustemallin mukaan Itäkaaren liikennemäärän arvioidaan kasvavan noin 7600 ajoneuvoon vuorokaudessa vuoteen 2035 mennessä. Ennusteessa on oletettu kaupunkiseudun rakennemallin mukaisen maankäytön toteutuneen. Itäkaaren liikenne kasvaa pääasiassa laajemman alueen maankäytön kasvun vuoksi. Kasvu johtuu siis pääosin kaupunkiseudun kasvavasta maankäytöstä. Nyt laaditun kaavan lisämaankäyttö ei ole voimassaolevaan kaavaan nähden niin suurta, että sillä olisi ratkaiseva merkitys kadun ennusteliikennemäärään ja sitä kautta liikennemeluun. Esimerkiksi liikennemäärän kasvu 1,5-kertaiseksi nostaisi päivän keskimääräistä melutasoa 1,8 desibeliä ja kasvu 1,3-kertaiseksi nostaisi sitä 1,1 desibeliä. Kaupunginlaajuisessa meluselvityksessä käytetty liikennemäärä ja raskaiden ajoneuvojen osuus ovat suurempi kuin nykyliikenne ja ennusteliikenne vuodelle 2035, joten meluselvityksen perusteella on pystytty riittävällä tarkkuudella määrittelemään kaavan meluntorjuntatarve ja vaikutukset.

Porttivahdinkujan omakotitalotonteilla on niitä kaavoitettaessa pyritty suojautumaan Itäkaaren liikennemelulta talousrakennusten sijoittelulla ja niitä koskevalla voimassa olevaan asemakaavaan (10/2007) otetuilla desibelimääräyksillä. Porttivahdinkujan omakotitontit sijaitsevat lähimmillään noin 90 metrin päässä Kuusimäen kaavan KTY-1 korttelialueesta.

Valittajan tontista katsottuna Itäkaaren toisella puolella Kuusimäen asemakaavanmuutosalueen ulkopuolella sijaitsee olemassa olevaa linja-autovarikko ja huoltokorjaamotoimintaa (osoitteessa Fiskarsinkatu 5) jolle on myönnetty ympäristölupa vuonna 2014. Ympäristöluvan käsittelyn yhteydessä on harkittu tarvittavat toimenpiteet pilaantumisen ja ympäristöhaittojen ehkäisemiseksi. Lupamääräyksen mukaan varikkotoiminnasta ei mm. saa aiheutua merkittävää meluhaittaa ympäröiville alueille. Toiminta on järjestettävä siten, että melu ei päiväaikaan ylitä ekvivalenttitasoa LAeq 55 dB(A):n lähimmän asuinkiinteistön tai siihen rinnastettavan kiinteistön kohdalla eikä yöaikana 50 dB(A):n tasoa.   

Yhteenveto

Edellä ja kaava-asiakirjoissa esitetyn perusteella kaupunginhallitus toteaa, että Kuusimäen asemakaavanmuutos on lainmukainen. Kaupunginhallitus katsoo, että valituksessa ei ole esitetty perusteita kaavan hyväksymispäätöksen kumoamiseksi, joten valitus tulee hylätä.

Lisätietoja antaa tarvittaessa kaupunginsihteeri Nina Mattila, puh. 0406741633, sähköposti nina.mattila@turku.fi, PL 355, 20101 Turku.