Talouden ja rahoituksen vastuualue, johtaja Jukka Laiho ja laskentapäällikkö Seija Liinoja 17.9.2015:

Tulosennuste

Toisen talousennusteen mukaan tilikauden alijäämäksi muodostuu 34,0 milj. euroa. Tulosennuste heikkenee kahdella miljoonalla eurolla ensimmäisestä ennusteesta.

Kaupunginvaltuusto päätti 23.3.2015 § 48 talouden tasapainotukseen liittyvistä muutoksista vuoden 2015 talousarvioon. Lisäksi kaupunginvaltuusto päätti 11.5.2015 § 78 talousarviomuutoksista sosiaali- ja terveyslautakunnan sekä kasvatus- ja opetuslautakunnan talousarvioon. Samassa yhteydessä korotettiin tuloslaskelman valtionosuuskohtaa 2,2 milj. eurolla. Muutetun talousarvion mukaan alijäämä saa olla enintään 18,7 milj. euroa. Muutettuun talousarvioon verrattuna alijäämä olisi siten 15,3 milj. euroa suurempi. Alkuperäiseen talousarvioon verrattuna alijäämä tulee olemaan 10,1 milj. euroa milj. euroa suurempi.

Toisen talousennusteen toimintatuotot (sisäisiä eriä ei eliminoitu) ovat yhteensä 498,4 milj. euroa (1. talousennuste 496,4 milj. euroa). Muutettuun talousarvioon verrattuna alitus olisi 0,5 milj. euroa.

Toimintakulut (sisäisiä eriä ei eliminoitu) nousevat 1.500,2 milj. euroon (1. talousennuste1497,1 milj. euroa). Ylitystä muutetun talousarvion toimintamenoihin verrattuna tulee olemaan 15,0 milj. euroa ennusteen toteutuessa. Toimintakuluihin sisältyvät omaan investointirakentamiseen liittyvät valmistusmenot (oma työ ja materiaali). Em. menot on oikaistu tuloslaskelman Valmistus omaan käyttöön – rivillä ja aktivoitu taseen omaisuuden lisäykseksi. Kaupungin toimintakulut oikaistuna valmistus omaan käyttöön – erällä ylittyvät 15,1 milj. eurolla.

Tilikauden nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate on ennusteen mukaan 994,8 milj. euroa (1. talousennuste 994,0 milj. euroa). Nettomenot toteutuvat ennusteen mukaan 15,6 milj. euroa (1,6 prosenttia) muutettua talousarviota suurempana.

Suurimmat nettokäyttömenojen poikkeamat (muutettu talousarvio/ennuste 2/2015):

Selvitys olennaisimmista talousarviopoikkeamista sisältyy kohtaan Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen.

Mikäli talous toteutuu ennusteen mukaan, olisivat kaupungin toimintakulut 3,1 prosenttia suuremmat kuin tilinpäätöksessä 2014. Suurimmat yksittäiset kasvut ovat mm. työmarkkinatuen kuntaosuuksien kasvu (ennuste + 8,7 milj. euroa, 57,6 %) sekä sairaanhoitopiirin maksuosuuden kasvu (ennuste + 5,1 milj. euroa, + 2,7 %). Sairaanhoitopiirin maksuosuudet muodostavat sosiaali- ja terveyslautakunnan nettomenojen 13,2 milj. euron kasvusta lähes 40 prosenttia. Kaupungin toimintatuotot kasvaisivat vain 0,4 prosenttia. Kiinteistöliikelaitoksen toimintatuotot laskevat edellisestä vuodesta 7,5 milj. euroa ja se osaltaan vaikuttaa kaupungin toimintatuottojen alhaiseen kasvuun. Nettomenojen kasvuksi tulisi 3,7 prosenttia ennusteen toteutuessa. Kaupunginvaltuusto on 23.3.2015 päättäessään vuoden 2015 talousarvion muutoksista lähtenyt siitä, että nettokäyttömenot saavat kasvaa enintään 2 prosenttia.

Verorahoituksen poikkeamat (muutettu talousarvio 2015/ennuste 2/2015):

Verotuloennuste on nyt tehdyssä ennusteessa 719,0 milj. euroa. Verotulot jäisivät siten 4,6 milj. alle budjetoidun. Valtionosuustuloja toteutuu alkuvuoden tietojen perusteella 3,9 milj. euroa budjetoitua enemmän. Nyt tehdyn ennusteen mukaan valtionosuustuloja toteutuisi 264,9 milj. euroa. Verorahoitus (verotulot + valtionosuudet) jäävät yhteensä 0,7 milj. euroa alle tavoitteen. Ennusteen laatimisen jälkeen on saatu Kuntaliitolta päivitetty verotuloennuste, jonka mukaan Turun verotulot toteutuisivat 10 milj. euroa nyt raportoitua ennustetta suurempina.

Tuloslaskelmaennusteen mukaan vuosikate on 16,4 milj. euroa, mikä olisi 15,8 milj. euroa budjetoitua heikompi. Vuosikate ei kata suunnitelman mukaisia poistoja, jotka ennusteen mukaan ovat 57,4 milj. euroa. Tulorahoitus heikkenee merkittävästi tilinpäätöksen 2014 tulorahoituksesta. Vuosikate/poistot -prosentti putoaa tilinpäätöksen 86,4 prosentista 28,7 prosenttiin. Talousarvion tavoite on 56 prosenttia (alkuperäinen talousarvio 46,8 %).

Tilikauden tulos ennen varausten ja rahastojen muutoksia on ennusteen mukaan 35,7 milj. euroa alijäämäinen.

Poistoeron, varausten ja rahastojen muutosten jälkeen tilikaudelta kertyy alijäämää 34,0 milj. euroa.

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulot

Ennusteen mukaan kaupungin investointimenot vuonna 2015 tulevat olemaan yhteensä 74.0 milj. euroa (77,2 milj. euroa ensimmäisessä talousennusteessa). Nyt tehdyn ennusteen mukaan vuoden 2015 investointimenot ovat 5,5 milj. euroa talousarviossa hyväksyttyä pienemmät. Omaisuuden luovutustuloja toteutuu ennusteen mukaan noin 32,1 milj. euroa. Omaisuuden luovutustulojen arvioidaan alittuvan 8,0 milj. euroa. Nettoinvestoinnit tulevat olemaan 39,0 milj. euroa, jolloin talousarvion nettoinvestoinnit ylittyisivät 1,5 milj. eurolla.

Peruskaupungin (palvelut ja hallinto) investoinnit ovat ennusteessa yhteensä 13,7 milj. euroa, josta 4,6 milj. euroa on kaupungin yhteisiä it-hankkeita. Seudullisen joukkoliikenteen laajentamisen edellyttämiin rahastus- ja informaatiojärjelmäinvestointeihin ennustetaan käytettävän budjetin mukaiset 1,5 milj. euroa.

Kiinteistöliikelaitoksen investointeihin arvioidaan käytettävän 48,6 milj. euroa (TA 52,6 milj. euroa). Investointihankkeiden aikataulutuksista johtuen on mahdollista, että valmistumiset ja siten osa kustannuksista siirtyy seuraavan vuoden puolelle. Vuoden 2015 kiinteän omaisuuden myyntitavoite on 40,0 milj. euroa (tontit 15,0 milj. euroa ja rakennukset/osakkeet 25,0 milj. euroa). Toteutumaksi arvioidaan 32,0 milj. euroa (tontit 13,0 milj. euroa ja rakennukset/osakkeet 19,0 milj. euroa).

Suurimmat tilainvestoinnit vuonna 2015 ovat Mäntymäen sairaalarakennuksen peruskorjaus sekä Katedralskolanin, Pallivahan koulun, Luostarivuoren koulun, Puropellon koulun ja Nummenpakan koulun peruskorjaukset.

Infrainvestoinnoista merkittävimmät ennusteeseen sisältyvät katualuekohteet ovat Peippola, Länsikeskuksen AKK, Vr-konepaja-alun, Kakskerrantie (Syvälahden alue) ja Virusmäentie (Toijalanrata).

Vesiliikelaitos investoi ennusteen mukaan 11,7 milj. eurolla. Investointimenojen ennuste on 1,2 milj. euroa suunniteltua pienempi, mikä vaikuttaa positiivisesti liikelaitoksen rahoitukseen.

Rahoitus

Varsinaisen toiminnan tulorahoituksesta ja rahoituseristä kertyy ennusteen mukaan noin 16,4 milj. euroa ja satunnaisista eristä ennustetaan kertyvän 5,0 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserissä ovat vuosikatteeseen (toimintatuottoihin) sisältyvät tonttien arvioidut myyntivoitot 18,0 milj. euroa. Tulorahoituksen korjauserillä oikaistuna toiminnan rahavirta toteutuu 2,3 milj. euroa positiivisena. Tavoitteesta jäädään lähes 12,5 milj. euroa.

Investointien rahavirta tulee ennusteen mukaan olemaan 39,0 milj. euroa negatiivinen. Omaisuuden luovutustulotavoitteen alittuminen 8,0 milj. eurolla heikentää investointien rahavirtaa suunnitellusta. Toisaalta investointimenoja toteutuisi suunniteltua vähemmän. Investointien omahankintamenosta (investointimenot - rahoitusosuudet) katetaan vain 25,0 prosenttia tulorahoituksella (talousarviotavoite 39,1 %). Loput jää rahoitettavaksi omaisuuden myyntituloilla, lainalla tai kassavaroja vähentämällä.

Antolainoja arvioidaan myönnettävän 7,0 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Nyt tehdyn ennusteen mukaan antolainauksen muutokset vähentävät rahavaroja 23,3 milj. euroa (talousarviossa 30,3 milj. euroa). Lainarahoitustarve pienenee vastaavalla määrällä.

Talousennusteessa kaupungin lainakannan kasvuksi on merkitty 42,0 milj. euroa. Uutta pitkäaikaista korollista lainaa saataisiin kaupunginvaltuuston päätöksen mukaan nostaa 122,0 milj. euroa. Tässä vaiheessa lainarahoitusta suunnitellaan nostettavan 20,0 milj. euroa budjetoitua vähemmän ja toiminnan ja investointien nettokassavirtaa katettaisiin rahavaroja vähentäen. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään talousarvion mukaisesti. Samoin korollisia lyhytaikaisia lainoja käytetään maksuvalmiuden tukemiseen suunnitellun mukaisesti. Lainakanta vuoden lopussa on 583,7 milj. euroa, jos toiminnan ja investointien sekä rahoituksen kassavirrat toteutuvat ennusteen mukaan. Lainat asukasta kohden olisivat 3.151 euroa (2.944 euroa/TP 2014).

Ennusteen mukaan maksuvalmius heikkenee noin 18,7 milj. euroa. Vuoden 2014 lopussa rahavarat olivat merkittävästi normaalitasoa korkeammalla. Rahavarat olisivat vuoden lopussa noin 90 milj. euroa (ilman omien rahastojen varoja), joten kaupungin maksuvalmius säilyy kuitenkin hyvällä tasolla.

Turun kaupunginteatterirakennus on päätetty siirtää kaupunginhallituksen 3.3.2014 § 91 päätöksen mukaisesti kaupungin 100 % omistaman Kiinteistö Oy Turun Kaupunginteatterin omistukseen, joka myös toteuttaa kohteen peruskorjauksen ja laajennuksen.  Kaupunginvaltuusto päätti 15.6.2015 § 125 apporttisopimuksen hyväksymisestä ja että apporttisopimus voidaan panna täytäntöön edellyttäen, että opetus- ja kulttuuriministeriön päätös investointiavustuksen siirrosta kiinteistöyhtiölle on myönteinen. OKM:n myönteinen päätös on saatu elokuussa 2015. Teatterirakennusten siirto yhtiölle ei sisälly nyt tehtyyn ennusteeseen. Siirrosta aiheutuvat toimet eivät tule vaikuttamaan kaupungin tulokseen ja rahoitusasemaan.

Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen

Taloudelliset tavoitteet

Kaupunginhallituksen nettomenojen ennustetaan ylittyvän 0,8 milj. euroa. Työmarkkinatuen kuntaosuus sisältyy 1.1.2015 alkaen kaupunginhallituksen talousarvioon. Työmarkkinatuen kuntaosuuden ylitykseksi on toisessa talousennusteessa arvioitu 1,3 milj. euroa. Hankinta- ja logistiikkakeskus ennustaa nettomenojen ylittyvän 0,8 milj. euroa. Kaupunginhallituksen ryhmien ja palvelukeskusten muista menoista odotetaan kuitenkin säästyvän, mikä osaltaan kattaa em. ylityksiä.

Sosiaali- ja terveyslautakunnan toimintamenot ovat ylittämässä talousarvion 16,8 milj. euroa ja toimintatulot noin 6,4 milj. euroa. Nettomenot ylittyvät ennusteen mukaan 10,3 milj. euroa (1. ennusteessa 12,3 milj. euroa). Suurin poikkeama ennustetaan maksuosuuksiin Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille. Maksuosuudet Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirille ylittyisivät nyt tehdyn arvion mukaan noin 6,0 milj. euroa (ero talousarvioiden välillä 4 milj. euroa + 2 milj. euroa siirtoviive- ja sakkomaksuja). Hyvinvointitoimialan selvityksen mukaan siirtoviivepäiviin arvioidaan kuluvan talousarvioylityksestä n. 2,8 milj. euroa. Tammi-kesäkuussa turkulaisten poliklinikkakäynnit ovat lisääntyneet edellisestä vuodesta 4,9 % ja hoitojaksot vastaavasti vähentyneet 2,3 %. Siirtoviivepäivien kokonaismäärä väheni 1 200 päivällä verrattuna tammi-kesäkuuhun 2014.

Perhe- ja sosiaalipalvelujen palvelualueen talousarvion ylitysuhka on n. 4,1 milj. euroa. Palvelualueen tulot ovat jäämässä 0,3 milj. euroa alle budjetoidun. Menoissa ylitysuhka on suurin lastensuojelun asiakaspalvelujen ostoissa. Hyvinvointitoimialan selvityksen mukaan huostaan otettujen ostopalveluissa kustannuksia sitovat erityisesti muutamien vuosien aikana tapahtuneet poikkeuksellisen suuret nuorten huostaanottomäärät. Kuluvan vuoden aikana perhehoidon osuus on kääntynyt kasvuun ja huostassa olevien kokonaismäärä kääntynyt laskuun. Sijaishuollon rakennemuutos perhehoitoon painottuvaksi on edennyt tavoitteita hitaammin, jolloin myöskään tavoiteltuja kustannusvaikutuksia ei ole saavutettu.

Vanhus- ja vammaispalvelujen nettomenojen ylitysennuste on 3,6 miljoonaa euroa. Menoylityksestä noin 5,1 miljoonaa syntyy vammaispalveluissa, jossa suurin poikkeama on asiakaspalvelujen ostoissa (4,1 miljoonaa) ja henkilöstökuluihin kirjattavissa henkilökohtaisten avustajien menoissa (1 miljoona). Vanhuspalveluissa ennustetaan syntyvän 1,5 miljoonaa euroa säästöä, mikä perustuu enimmäkseen ennakoitua suurempaan poistumaan laitoshoidon ostopalveluissa. Palvelualueen tulot ylittyvät 0,3 milj. eurolla.

Terveyspalveluiden palvelualueella nettomenojen 0,8 milj. euron ylitykseen ovat olleet vaikuttamassa erityisesti suun terveydenhuollon suuri tarve, mikä näkyy ostopalveluiden merkittävänä ylittymisenä sekä somaattisen ja psykiatrisen erikoissairaanhoidon ostopalveluiden tarve (vaativan laitoshoidon ostot), joilla on tavoitteellisesti osaltaan vähennetty sairaanhoitopiirin siirtoviiveitä mutta myös korvattu vaativaa hoitoa tarvitsevien potilaiden riittävän hoidon tarvetta.

Hyvinvointitoimialan toimialajohtajan yksityiskohtaisemmat palvelualuekohtaiset arviot olennaisista poikkeamista vuoden 2015 talousarvioon sekä selvitys mahdollisista toimenpiteistä, mihin on ryhdytty tai ryhdytään talousarviossa pysymiseksi, sisältyy osavuosikatsausraportin kohtaan Toiminnalliset ja taloudelliset tavoitteet.

Sosiaali- ja terveyslautakunta on 2.9.2015 § 155 käsitellyt lautakunnan talousennusteen ja päättänyt toimenpiteistä talousarviopoikkeaman vähentämiseksi.

Kasvatus- ja opetuslautakunta ennustaa toimintatulojen ylittyvän 2,5 milj. euroa, josta valtionosuutena saatavat erityisavustusrahoituspäätökset ovat 2,9 milj. euroa. Toimintamenoissa ylitystä on arvioitu yhteensä 2,8 milj. euroa, josta 1,8 milj. euroa olisi henkilöstömenojen ylitystä ja 1,7 milj. euroa palveluiden ostojen ylitystä. Menojen ylityksestä 2,7 milj. euroa katetaan edellä mainituilla erityisrahoituspäätöksillä. Nettoylitys ennusteessa on 0,3 milj. €. Ylitysennuste on pienentynyt 1,4 milj. euroa ensimmäisestä talousennusteesta. Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenot kasvavat 0,6 prosenttia tilinpäätökseen 2014 verrattuna.

Kiinteistöliikelaitoksen liikeylijäämä + poistot – tavoite alittuisi ensimmäisen ennusteen mukaan 3,7 milj. euroa. Kiinteistöliikelaitos ennustaa omaisuuden myyntivoittojen alittuvan 4,4 milj. eurolla budjetoidusta.

Vesiliikelaitos ennustaa liikeylijäämä + poistot – tavoitteen alittuvan 0,4 milj. euroa. Vesiliikelaitos arvion mukaan sitovaa tulostavoitetta ei saavuteta, koska vesitaksat ovat liian alhaiset suhteessa kustannuksiin ja myös myynti on suunniteltua vähäisempää. Tilanteen korjaaminen kesken vuotta edellyttäisi merkittäviä taksankorotuksia. Taksankorotukset on tarkoituksenmukaista toteuttaa vuoden vaihteessa.

Strategiset tavoitteet

Toimielimille talousarviossa asetetut strategiset tavoitteet näyttävät ennusteen mukaan pääosin toteutuvan.

Hyvinvointitoimiala on arvioinut, että sosiaali- ja terveyslautakunnan strategista tavoitteista toteutumatta jäisivät vaikuttavien ja tehokkaiden hoito- ja palveluketjujen kehittämiseen liittyvä tavoite kiireettömän lääkärivastaanoton jonotusajan lyheneminen terveyskeskuksessa (tavoite max 4 viikkoa). Myös kotona asuvien + 75 vuotiaiden määrän kasvu ja ympärivuorokautiseen hoitoon siirtyvien keski-iän myöhentäminen jäisi toteutumatta. Viimeksi mainitut tavoitteet liittyvät ikäihmisten toimintakyvyn tukemiseen ja hoidon palvelurakenteen kehittämiseen avopalvelupainotteisemmaksi.

Rakennuslautakunnan tavoitteista arvioidaan toteutumatta jäävän rakennusviranomaisen päätöksistä tehdyt valitukset (tavoite 0,0 %, toteutumisennuste 1,2 %), joista menestyneitä valitusviranomaisten käsittelyssä (tavoite 0,0 %, toteutumisennuste 10 %).

Toimialajohtajien selvitykset toiminnan painopisteistä ja olennaisista talousarvion poikkeamista

Toimialajohtajat ja liikelaitosjohtajat ovat laatineet lyhyet selvitykset toiminnan painopisteistä ja keskeisistä muutostekijöistä talousarvion laatimisen jälkeen sekä selvitykset olennaisista poikkeamista vuoden 2015 talousarvioon. Selvityksiin sisältyy myös tiivistelmä uudistamisohjelman 2014 – 2016 etenemisestä toimialoilla. Selvitykset toiminnan painopisteistä ja olennaisista talousarvion poikkeamista sisältyvät osavuosikatsauksen kohtaan Toiminnallisten ja taloudellisten tavoitteiden toteutuminen.

Uudistamisohjelman toimenpiteiden seuranta

Käynnissä olevalle taloussuunnitelmakaudelle hyväksyttyjen uudistamisohjelman toimenpiteiden toteutumista seurataan osavuosikatsausten yhteydessä. Vuoden toisessa osavuosikatsauksessa on päivitetty jokaisen toimenpiteen osalta riskit sekä nettovaikutusennuste.

Alun perin vuodelle 2015 kohdistuva kaupungin taloudellista asemaa parantava tavoite oli 28,1 miljoonaa euroa. Päivitetty nettovaikutusennuste kuluvalle vuodelle on 24,0 miljoonaa. Edelliseen arviointiin verraten ennuste on parantunut kuluvan vuoden osalta 0,7 miljoonaa. Arvio koko seurantajakson nettovaikutuksesta on parantunut edellisestä arvioinnista 1,3 miljoonaa.

Toimenpiteistä 74 % etenee aikataulussa, mutta vain noin kolmasosassa ei ole toiminnallista ja/tai taloudellista riskiä. Arviot eivät ole muuttuneet merkittävästi sitten edellisen osavuosikatsauksen. Valitettavan monen toimenpiteen osalta riskejä ei ole vielä kyetty arvioimaan.

Yhteenvetona käynnissä olevien toimenpiteiden osalta voi todeta, että toimenpiteiden käynnistäminen on viivästynyt ja osa toimenpiteistä on siirtynyt toteutettavaksi suunniteltua myöhemmin. Tästä syystä myös niistä saatavat hyödyt ovat siirtyneet. Arvio saatavista hyödyistä on heikentynyt merkittävästi, minkä lisäksi puolet toimenpiteistä sisältää toiminnallista ja/tai taloudellista riskiä.

Toimenpidekohtainen raportti on koottu oheismateriaaliin 1 Uudistamisohjelman toimenpiteiden seuranta.

Yhteenveto:

Toisen talousennusteen mukaan kaupungin rahoitusasema heikkenee olennaisesti talousarviotavoitteeseen verrattuna. Syynä ovat nettokäyttömenojen ylittyminen 15,6 milj. eurolla ja verorahoituksen alittuminen yhteensä 0,7 milj. eurolla. Vuosikate jää 15,8 milj. euroa tavoitteesta. Investointeja toteutetaan ennusteen mukaan 5,5 milj. euroa budjetoitua vähemmän. Silti investointien rahavirta uhkaa ylittyä 1,5 milj. eurolla, koska omaisuuden myyntien ei uskota toteutuvan talousarviossa suunnitellusti. Ennusteeseen sisältyvän 5,0 milj. euron satunnaisen tuoton toteutumiseen liittyy epävarmuutta. Toteutumatta jääminen kasvattaa alijäämäennustetta ja heikentää kaupungin rahoitusasemaa vastaavasti. Loppuvuoden aikana tulee erilaisin sopeuttamistoimin pyrkiä vaikuttaman siihen, että kaupungin rahoitusasema ei olennaisesti heikkene talousarviossa suunnitellusta.

Kuntaliitolta on saatu 1.9.2015 päivitetty verotuloennuste, jonka mukaan Turun tilikauden 2016 verotulot toteutuisivat 10 milj. euroa Kuntaliiton keväällä antamaa ennustetta suurempina. Verotulojen kasvu on seurausta vuoden 2014 verotuksen valmistumisesta ja siten vanhan vuoden verotuksen kertaluontoista oikaisua. Toinen talousennuste on laadittu kevään tietojen perusteella. Kuntaliiton kunnallisveroveroennusten perustana on ollut Verohallinnon julkaisu verotilastoista eli ns. maksuunpanotilasto. Lisäksi on tukeuduttu Verohallinnon tilityserittelyihin sekä Verohallinnon ennakkotietoihin. Yhteisöveroa koskevat tiedot Kuntaliitto on saanut em. maksuunpanotilastosta ja tilityserittelyistä. Kiinteistöveroennusteessa Kuntaliitto on tukeutunut Verohallinnon kiinteistötietoihin.

Jos verotulot toteutuvat Kuntaliiton 1.9.2015 antaman ennusteen mukaan, jää vuosikate 5,8 milj. euroa alle talousarviotavoitteen. Rahoitusaseman heikkenemistä suunnitellusta voidaan estää hakemalla vuosikatteen poikkeaman suuruiset säästöt käyttömenoissa loppuvuoden aikana. Myös ennusteen mukaisen nettomenojen kasvun taittaminen edellyttää käyttömenojen supistamista loppuvuonna. Käyttömenojen vähentäminen voitaisiin antaa toimielinten yhteiseksi tehtäväksi siten, että säästötavoite 5,8 milj. euroa jaettaisiin toimielimille toteutettavaksi yhteisvastuullisesti. Suurimmat ylitykset ovat tulossa sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle. Säästötavoite voitaisiin jakaa vuoden 2015 talousarviomenojen suhteessa toimielimille kuitenkin niin, että sosiaali- ja terveyslautakunnalle asetettaisiin ensin 1,0 milj. euron säästötavoite sairaanhoitopiirin maksuosuuksiin. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan tulee loppuvuoden aikana etsiä myyntikohteita niin, että ennustettu myyntivoittojen alitus vähintään puolittuu. Alitukseksi on ennustettu 4,4 milj. euroa ja siitä kiinteistötoimialan on katettava vähintään puolet eli 2,2 milj. euron omilla toimenpiteillä joko lisäämällä myyntiä tai sopeuttamalla investointeja. Loput säästötavoitteesta voitaisiin jakaa toimielimille toimintamenojen suhteessa. Säästötavoite jakautuisi toimielimittäin alla olevan taulukon mukaisesti:

Toimialojen tehtäväksi tulisi antaa tehdä selvitykset ja toimenpide-ehdotukset, millä säästötavoitteet voitaisiin loppuvuoden aikana toteuttaa. Tavoite voidaan toteuttaa joko menoja vähentäen tai tuloja lisäten. Säästötavoitteiden jälkeen kaupungin menojen kasvuksi tulisi noin 3 prosenttia.

Talouden ja rahoituksen vastuualue lähettää vuoden 2015 toisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell 17.9.2015:

Tilikaudelta ennustetaan 34,0 milj. euron alijäämää. Ensimmäisestä ennusteesta alijäämäennuste on kasvanut kahdella miljoonalla eurolla. Paineet toiminnan tehostamiselle ja säästöjen löytymiselle jatkuvat. Toisen talousennusteen laatimisen jälkeen on saatu Kuntaliitolta päivitetty verotuloennuste, joka toteutuessaan parantaisin ennustetta 10 milj. eurolla. Alijäämäennuste olisi 24,0 milj. euroa, mikä on lähes 6,0 milj. euroa yli budjetin salliman.

Ennusteeseen sisältyy satunnaisena tuottona 5,0 milj. euron myyntivoittoa omaisuuden luovutuksesta. Luovutusten toteutumiseen sisältyy epävarmuutta ja toteutumatta jääminen kasvattaa alijäämäennustetta ja heikentää kaupungin rahoitusasemaa vastaavasti.

Kaupunginvaltuusto päätti 23.3.2015 kaupungin vuoden 2015 talousarvion ja vuosien 2016 – 2018 taloussuunnitelman valmisteluraamin tarkistamisesta. Talousarvion tarkistuksen jälkeen kaupunkitason nettomenojen kasvuksi tilinpäätökseen 2014 verrattuna jäi vielä 2,0 prosenttia kuluvalle vuodelle. Toimialojen ja liikelaitosten nyt antamien ennusteiden mukaan nettokäyttömenojen kasvuksi edelliseen vuoteen tulisi 35,8 milj. euroa eli 3,7 prosenttia. Nettomenojen kasvuprosentti vaikuttaa suurelta, mutta selittyy pitkälti alenevilla kiinteistökehityksen tuotoilla vuodesta 2014. Kuntien työmarkkinatuen maksuvelvollisuuden laajentuminen vuoden 2015 alusta näyttää kasvattavan kaupungin menoja noin 8,7 milj. euroa (5,6 %). Hyvinvointitoimialan nettomenojen kasvuksi on tulossa 13,2 milj. euroa, josta Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin käyttöön perustuvan maksuosuuden kasvuksi ennustetaan 5,1 milj. euroa (+ 2,7 %). Sekä työmarkkinatuen kuntaosuuksien että sairaanhoitopiirille maksettavien maksuosuuksien ennusteisiin sisältyy vielä epävarmuutta.

Loppuvuoden aikana on haettava kaikki mahdolliset keinot menojen sopeuttamiseksi ja talousarviotavoitteiden saavuttamiseksi. Ennusteen mukainen toteutuminen vaikeuttaisi merkittävästi kaupunginvaltuuston lauta- ja johtokunnille hyväksymien taloussuunnittelulukujen toteuttamista. Valtuusto hyväksyi kaupungin nettokäyttömenojen enimmäismääräksi talousarviovuodelle 2016 yhteensä 980,7 milj. euroa ja nyt tehdyn ennusteen mukaan tilikauden 2015 nettokäyttömenot ovat 994,8 milj. euroa. Kun tilikaudelle ennustetut nettokäyttömenot ovat noin 14 milj. euroa vuodelle taloussuunnittelulukua suuremmat, ei lähtökohta voi olla hyvä. Heikko talouskasvu on heikentänyt kuntien taloustilannetta. Kasvava työttömyys heikentää verotulojen kehitystä. Yleisen taloustilanteen arvioidaan jatkuvan vaikeana. Samalla palvelutarpeet kasvavat väestön kasvun ja ikärakenteen muutoksen myötä. Erityisen tärkeää on nyt vaikuttaa palvelujen tuottamistapaan, tuottavuuden kasvuun ja palvelujen kustannuskehitykseen pitkällä aikavälillä. Tiivistä yhteistyötä Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin kanssa palveluiden ja investointien ohjauksessa sekä laskutuksen läpinäkyvyyden parantamisessa on jatkettava edelleen. Tammi-kesäkuun tietojen perusteella Turun kaupungin maksuosuus sairaanhoitopiirille on kasvanut selvästi enemmän kuin turkulaisten käyttämien poliklinikkakäyntien ja hoitojaksojen määrät. Työtä lastensuojelun sijaishuollon rakennemuutos perhehoitoon painottuvaksi on vauhditettava tavoiteltujen kustannusvaikutusten saavuttamiseksi. Työmarkkinatuen kuntaosuuden kasvun pysäyttäminen edellyttää onnistumista työllisyystoiminnan kehittämisessä.

Taloussuunnitelmakaudelle 2014 – 2016 hyväksyttyjen uudistamisohjelman toimenpiteillä tavoiteltiin vuodelle 2015 yhteensä 28,1 milj. euron säästöjä rahavirtaan. Seurantaraportin mukaan toimenpiteitä ei ole pystytty toteuttamaan aikataulussa ja nettovaikutus jäisi 24, 0 milj. euroon. Uudistamisohjelman toimenpiteiden toteuttaminen tavoitteiden mukaisesti ovat nyt erittäin tärkeitä, jotta talousvaikutukset saavutetaan. Toimialojen on talousarvioprosessin yhteydessä esitettävä toimenpiteet, joilla uudistamisohjelman tavoitteet voidaan toteuttaa.

Ennusteen laatimisen jälkeen on valmisteltu sosiaali- ja terveystoimen käytössä olevien kiinteistöjen luovuttamista kaupungin kokonaan omistamalle tytäryhteisölle vuoden 2015 aikana. Järjestelystä syntyy kaupungille vuonna 2015 omaisuuden luovutustuloa noin 135 milj. euroa. Suunnitelmien mukaan kaupunki sijoittaa tytäryhtiöön osakesijoituksena 2.500 euroa.

Sosiaali- ja terveystoimen kiinteistöjen luovutuksesta aiheutuvat muutokset vuoden 2015 talousarvioon esitetään kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä. Samoin kolmannen osavuosikatsauksen yhteydessä esitetään talousarviomuutokset liittyen teatterirakennusten luovutukseen Kiinteistö Oy Turun Kaupunginteatterille.

Ennusteen johdosta tehtävät toimenpiteet:

Kaupungin talouden tasapaino sekä rahoitusaseman heikkeneminen vaativat säästötoimia loppuvuoden aikana. Nettomenot kasvavat reilusti yli kaupunginvaltuuston asettaman 2 prosenttia, jos mitään ei tehdä ja talousennuste toteutuu. Rahoitusasema heikkenee suunnitellusta, koska nettomenot ylittyvät ja verorahoitus alittuu. Omaisuuden myyntien ei uskota toteutuvan ja investointien nettokassavirta ylittyy huolimatta siitä, että investointimenojen ennuste on suunniteltua pienempi. Talousarviopoikkeamia voidaan minimoida yhteisvastuullisesti ja selvittää vuosikatteen poikkeaman suuruiset säästöt toteutettavaksi loppuvuoden aikana. Vuosikatepoikkeama on yhteensä 15,8 milj. euroa. Jos otetaan huomioon kuntaliiton päivitetty tieto Turun verotulojen toteutumisesta, pienenisi poikkeama 5,8 milj. euroon. Toisen ennusteen vuosikatepoikkeama tulee kattaa loppuvuoden aikana erilaisin sopeuttamistoimin. Poikkeama tulee kattaa käyttömenoja vähentämällä. Myös nettomenojen kasvun laskeminen merkittävästi alle nyt ennustetun 3,7 prosenttia vaatii selkeitä säästötoimia loppuvuonna. Suurimmat ylitykset ovat tulossa sosiaali- ja terveyslautakunnalle sekä kiinteistöliikelaitoksen johtokunnalle. Näille toimielimille tulee antaa myös suurempi vastuu menojen sopeuttamisessa. Hyvinvointitoimialan tulee yhteistyössä sairaanhoitopiirin kanssa hakea keinot vähintään 1,0 milj. euron vähennykseen kaupungin maksuosuuksiin sairaanhoitopiirille. Kiinteistöliikelaitoksen johtokunnan tulee loppuvuoden aikana etsiä myyntikohteita niin, että ennustettu myyntivoittojen alitus vähintään puolittuu. Alitukseksi on ennustettu 4,4 milj. euroa ja siitä kiinteistötoimialan on katettava vähintään puolet eli 2,2 milj. euron omilla toimenpiteillä joko lisäämällä myyntiä tai sopeuttamalla investointeja. Loput säästötavoitteesta ehdotetaan jaettavaksi toimielimille toimintamenojen suhteessa.

Säästötavoitteessa on huomioitu toisen ennusteen laatimisen jälkeen saatu Kuntaliiton uusi ennuste tilikauden 2015 verotulojen toteutumisessa. Ennuste oli 10 milj. euroa suurempi kuin Kuntaliiton keväällä antama ennuste. Verotulojen lisäys johtuu vuoden 2014 verotilitysten oikaisusta, eikä kasvata veroennusteita vuodelle 2016.

Toimialojen tulee tehdä selvitykset ja toimenpide-ehdotukset, joilla toimialoille yhteisesti katettavaksi laskettu säästötavoite voitaisiin loppuvuoden aikana toteuttaa. Tavoite voidaan toteuttaa joko menoja vähentäen tai tuloja lisäten. Toimialojen tulee käyttää tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa. Loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin. Toimialojen tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia. Käyttöomaisuusinvestoinneista toteutetaan vain jo käynnissä olevia tai joihin on sitouduttu sopimuksilla.

Kiinteistöliikelaitoksen tulee varautua vuodelle 2015 suunniteltujen investointien lykkäämiseen, mikäli omaisuuden luovutustulot uhkaavat jäädä alle toisessa ennusteessa arvioitujen myyntitulojen. Vuodelle 2016 siirtyneistä kohteista säästyviä varoja voidaan kohdentaa muihin kohteisiin, mikäli kiinteistötoimiala kykenee lisäämään vastaavasti myyntituottoja ja säästämään muista investoinneista päätösesityksen mukaiset 2,2 miljoonaa euroa.

Liite 1                                  Osavuosikatsaus 2/2015

Liite 2                                  Toimielinkohtaiset säästötavoitteet

Liite 3                                  Vuoden 2015 toimielinkohtainen talousarviomuutos

Oheismateriaali 1               Uudistamisohjelman toimenpiteiden seuranta

Ehdotus        Kaupunginhallitus päättää merkitä osavuosikatsauksen 2/2015 ja uudistamisohjelman seurannan tiedoksi

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että

- toimialojen tulee käyttää tiukkaa tarveharkintaa sijaisten ja tilapäisen työvoiman palkkaamisessa

- loppuvuoden palvelu- ja tavarahankinnat rajoitetaan vain päivittäisessä palvelutuotannossa ehdottomasti tarvittaviin

- toimialojen tulee suosia talkoovapaiden antamista, mikäli se on mahdollista ilman sijais- ja ylityökustannuksia

- käyttöomaisuusinvestoinneista toteutetaan vain jo käynnissä olevia tai joihin on sitouduttu sopimuksilla

- että lauta- ja johtokuntien tulee 22.10.2015 mennessä esittää kaupunginhallitukselle toimenpide-ehdotukset liitteen 2 mukaisen säästötavoitteen toteuttamiseksi loppuvuoden 2015 aikana.

Lisäksi kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle,

- että osavuosikatsaus 2/2015 ja uudistamisohjelman seuranta merkitään tiedoksi

- että muutos kaupunginhallituksen ja lauta- ja johtokuntien vuoden 2015 toimintakate vahvistetaan liitteen 3 mukaisesti.