LIIKUNTALAUTAKUNNAN STRATEGINEN SOPIMUS

 

1.SOPIMUKSEN JA TOIMINNAN KUVAUS

 

Sopijatahot

Tämän sopimuksen osapuolet ovat kaupunginhallitus ja liikuntalautakunta.

Sopimuksen tarkoitus

Tässä sopimuksessa sovitaan kaupunkistrategian sekä siihen kuuluvien hyvinvointiohjelman ja kilpailukykyohjelman mukaisista taloudellisista ja toiminnallisista tavoitteista ja mittareista liikuntalautakunnan alaisissa liikuntapalveluissa.

Lyhyt kuvaus toiminnasta ja tavoitteista

Liikuntalaissa, kaupunkistrategiassa ja ohjelmissa, hallintosäännössä sekä vapaa-aikatoimialan johtosäännössä säädetyllä tavalla liikuntalautakunta edistää asukkaiden ja muiden asiakkaiden liikunta-aktiivisuutta sekä hyvinvointia ja kaupungin kilpailukykyä.

Liikuntalautakunnan tehtäväalueena on liikuntalaissa (1054/98) säädetyllä tavalla edistää kaupungissa harjoitettavaa liikuntatoimintaa

Liikuntalautakunnan missio: Liikkuminen elämäntavaksi!

Liikuntalautakunnan visio: Turku liikuttaa – kaikkia!

Liikuntalautakunnan päämäärät:

·Liikkuminen ja hyvinvointi

·Liikunta ja vetovoima

 

Liikuntalautakunnan painopisteet:

·Liikunnallinen ja yhteisöllinen elämä : kaikenikäisten aktivointi, yksinäisten mukaan saaminen, sosioekonomisten terveyserojen kaventaminen, ylipainoisuuden vähentäminen

·Liikkuvat lapset ja nuoret: Dropoutin ja Dropoffin vähentäminen, syrjäytymisen ehkäisy, nuorten liikuntatakuu, kasvatuksellinen vastuu

·Houkuttelevat liikkumisedellytykset: hyvä liikkumisen arki, läheltä liikkeelle, esteettömyys ja saavutettavuus

·Vireä seuratoiminta: seurojen toimintaedellytysten edistäminen, seurayhteistyön tiivistäminen, yhteiskuntavastuuseen kannustaminen

·Urheilupääkaupunki: kilpailukykyiset liikuntapaikat, monipuoliset kilpaurheilutapahtumat, Sportti – Turku ja urheiluakatemiayhteistyö

 

Keskeisiä periaatteita painopisteiden saavuttamiseksi ovat

·Vaikuttava viestintä

·Yhdessä tekeminen

 

Liikuntapalvelut luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja ja järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

 

 

 

Toimintaympäristön muutostekijät

Opetus- ja kulttuuriministeriön toimialalla on vireillä liikuntalain uudistaminen tämän hallituskauden aikana.

 

Valtioneuvosto korostaa liikunnan ja fyysisen aktiivisuuden tarkastelemista osana kansalaisten elin – ja elämäntapojen kokonaisuutta sekä liikuntapolitiikan ymmärtämistä osana eri hallinnonaloja yhdistävää hyvinvointipolitiikkaa. Liikunnan edistämisen painospisteitä ovat olosuhteiden ja toimijoiden osaamisen kehittäminen sekä kansalaistoiminnan edellytysten parantaminen. Valtioneuvoston periaatepäätöksessä Liikunnan edistämisen linjoista asetettiin tavoitteeksi suomalaisen liikuntakulttuurin edistäminen niin, että mm.

oLapset ja nuoret oppivat tarpeelliset liikuntataidot ja omaksuvat liikunnallisen elämäntavan.

oNuoret aikuiset ylläpitävät liikunnallista elämäntapaa itsenäistymisen ja opiskeluvaiheen aikana.

oTyöikäiset liikkuvat terveytensä kannalta riittävästi ja lisäävät omavastuuta liikunnastaan.

oIkääntyvät pitävät omatoimisuutta, toimintakykyä, henkistä vireyttä ja sosiaalisia suhteita päivittäisen liikunnan avulla.

oTerveytensä kannalta riittävästi liikkuvien määrä kasvaa ja liikunnasta syrjäytyneiden määrä vähenee.

oErityistoimia vaativien väestöryhmien liikunta lisääntyy.

 

Haasteita/kehittämisalueita

·Liikunnan harrastaminen vähenee murrosiässä

olähes puolet 12 – 14 –vuotiaista liikkuu terveytensä kannalta riittävästi, mutta 16 – 18 –vuotiaista enää kolmannes.

oterveytensä kannalta selvästi liian vähän liikkuvia on 12 – 14 –vuotiaista reilu 10 % - vanhemmissa ikäluokissa kolmasosa.

·Liikunnan harrastaminen vapaa-ajalla on viime vuosikymmenien aikana lisääntynyt, mutta fyysinen aktiivisuus työssä ja arjessa on vähentynyt.

·2000 –luvulla työikäisten viikoittaiset liikuntakerrat ovat hieman lisääntyneet ja liikunnan luonne on tullut intensiivisemmäksi.

·Eniten suosiotaan ovat viime vuosina lisänneet juoksulenkkeily ja kuntosaliharjoittelu.

·Entistä suurempi osa työmatkoista kuljetaan henkilöautolla. Etenkin naisten työmatkaliikunta on vähentynyt.

·Ainoastaan runsas kymmenesosa 15 – 64 –vuotiaista täyttää terveysliikunnan suosituksen kokonaisuudessaan. Parhaiten suositukseen yltävät nuoret miehet, heikoimmin eläkeikää lähestyvät.

·Noin puolet työikäisistä liikkuu kestävyyskunnon kannalta riittävästi. Vähemmän kuin viidennes harjoittaa lihaskuntoaan tarpeeksi.

·25 – 64 -vuotiaat istuvat keskimäärin seitsemän tuntia päivässä, mikä on uusimpien tutkimusten mukaan terveydelle haitallista. Eniten istuvat nuoret miehet.

·Nuorten miesten kestävyys- ja lihaskunto ovat merkittävästi heikentyneet viimeisten kolmenkymmenen vuoden aikana. Heikentyminen on tasoittunut ja osin pysähtynytkin viime vuoden aikana, joskin edelleen huonokuntoisten osuus kasvaa.

Toiminnan kehittämislinjaukset ja kehittämissuunnitelma

Vapaa-aikatoimialan liikunnan palvelualue luo edellytyksiä kuntalaisten liikunnalle kehittämällä paikallista ja alueellista yhteistyötä sekä terveyttä edistävää liikuntaa, tukemalla kansalaistoimintaa, tarjoamalla liikuntapaikkoja sekä järjestämällä liikuntaa ottaen huomioon myös erityisryhmät.

 

Turussa liikunta kuuluu kaikille: Toimintaa, palveluita ja olosuhteita tarjotaan turkulaisille tasapuolisesti sosioekonomisista lähtökohdista riippumatta.

 

Vapaa-ajan aktiivisuus ja harrastaminen lisäävät sosiaalista vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyden tunnetta, jotka ovat merkittäviä hyvinvoinnin tekijöitä. Yhteisöllisyyden ja identiteetin tunteet vahvistavat aktiivisen harrastamisen pysyvyyttä. Myös järjestöt ja yhdistykset ovat ovat merkittäviä yhteisöllisyyden lisääjiä sekä paikallisen identiteetin kohottajia. Turussa on 300 liikuntaseuraa ja niissä lähes 60 000 aktiivijäsentä.

 

Liikunnallisen elämätavan tuottama lisäarvo on kaupungin talouden ja toiminnan kannalta merkittävä. Se hillitsee korjaavien palvelujen kasvua. Eniten lisäarvoa saadaan panostamalla passiivisten väestöryhmien, erityisesti nuorten, liikkumaan aktivointiin.

 

2.TOIMINNAN KEHITTÄMISEEN/MUUTOKSEEN LIITTYVÄT TAVOITTEET

 

Kaupunkistrategia ja strategiset hyvinvointi- ja kilpailukykyohjelmat valmistuvat kevään 2014 aikana. Vapaa-aikatoimiala ja sen palvelut edistävät merkittävästi asukkaiden hyvinvointia ja ovat tärkeitä kaupungin kilpailukykytekijöitä. Liikuntalautakunnan päämääriä ovat liikkuminen ja hyvinvointi sekä liikunta ja vetovoima.

 

Kilpailukykyohjelmaan sisältyvät teemat ovat

·Yrittävä ja osaava kaupunki

·Vaikuttava ja uudistuva kaupunki

·Rakentuva kaupunki ja ympäristö

 

Hyvinvointiohjelmaan sisältyvät teemat ovat

·Terve ja hyvinvoiva kaupunkilainen

·Osaava ja oppiva kaupunkilainen

·Aktiivinen kaupunkilainen

 

Vapaa-aikatoimiala osallistuu aktiivisesti strategisten ohjelmien työstämiseen. Ohjelmien valmistumisen myötä niistä tulee tavoitteita ja kehittämistoimenpiteitä liikuntalautakunnalle.

 

 

2.1Liikuntalautakunnan kaupunginvaltuustoon nähden sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimiala määrittelee 2013-2014 aikana toimialan yhteiset mittarit sekä toimintaan että tuottavuuteen. Tavoitteet, mittarit ja toimenpiteet tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

2.1.1 Liikunta-aktiivisuus

Mittari

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Lapset ja nuoret 8. ja 9.lk (KTK) Vapaa-ajallaan korkeintaan tunnin viikossa hengästyttävää ja hikoiluttavaa liikuntaa harrastavien osuus, % kyselyyn vastanneista ko, ikäluokassa

 

 

32 %/

2011

 

 

 

 

 

-0,75 %

 

 

- 1 %

 

 

-1,25 %

 

 

 

 

 

Terveytensä kannalta riittävästi liikkuvien osuus kyselyyn vastanneista ko. ikäluokassa

19 – 54 - vuotiaat (ATH)

55 – 75- vuotiaat (ATH)

yli 75 - vuotiaat (ATH)

 

 

 

 

 

Uudistettu mittari 2013

 

 

 

+0,25 %

 

 

 

+ 0,5 %

 

 

 

+0,75 %

 

 

 

 

 

 

2.2Liikuntalautakunnan kaupunginhallitukseen nähden sitovat tavoitteet

Vapaa-aikatoimiala laatii kehittämistoimintaa seuraavia mittareita, jotka tarkennetaan vuoden 2015 talousarvion vahvistamisen yhteydessä.

2.2.1Asukastyytyväisyys

Mittari

 

Lähtötaso/ vuosi

 

Toteutunut 2012

 

Enn. 2013

 

TAE 2014

TS 2015

TS2016

 

Tyytyväisyys liikuntapaikkoihin ja liikuntatiedottamiseen (Kaupunkipalvelututkimus, FCG, keskiarvo)

 

 

3,9

 

 

 

3,95

 

 

4,0

 

 

 

 

 

3.UUDISTAMISOHJELMAN MUKAISTEN TOIMENPITEIDEN SITOVAT KOKONAISVAIKUTUKSET

 

 

 

Toimielin

TAE 2014

TS 2015

TS 2016

TS 2017

TS 2018

TS 2019

Liikuntalautakunta

0,25 Milj €

0,25 Milj €

0,26 Milj €

0,0 Milj €

0,0 Milj €

0,0 Milj €

 

 

4.LIIKUNTALAUTAKUNNAN MÄÄRÄRAHAT 1 000 €

 

4.1Liikuntalautakunta

 

Sidotut määrärahat

TP 2012

TA 2013

ENN 2013

SL 2014

HKE 2014

TA 2014

TS 2015

TS 2016

TOIMINTAKATE

-17310

-17736

-17741

-18247

-18424

18 085

-18 238

-18 556

Toimintatulot

3432

3776

3529

4364

4064

4 364

4 664

5 064

Valmistus omaan käyttöön

 

 

 

 

 

 

 

-

Toimintamenot

20742

21512

21271

22610

22488

22 449

22 902

23 620

INVESTOINNIT NETTO

 

-100

-131

-300

-300

-150

-300

-300

Investointimenot

 

100

131

300

300

150

300

300

Rah.osuudet investointeihin

 

 

 

 

 

 

 

 

Pys.vast.hyöd.luovutustulot

 

 

 

 

 

 

 

 

MUUT RESURSSIT

 

 

 

 

 

 

 

 

Henkilötyövuodet

 

104

104

 

97

97

98

100

Tilojen käyttö (m2)

73978

74174

74174

 

72386

72386

74174

79174

·ENN = Ennuste / SL = Suunnitteluluku / HKE = Hallintokuntien ehdotus

 

Määrärahat tulos-/palvelualueittain 1 000 €

TUOTOT

KULUT

KATE

Tulos-/palvelualueet yhteensä

4 364

22 449

-18 085

LI/Yhteiset kustannukset

-

11 695

-11 695

LI/Järjestöliikunta

 

1 737

-1 737

LI/Liikkumaan aktivointi

186

981

-795

LI/Liikuntapaikat

4 178

8 035

-3857

 

 

 

8104

-808