Liite 2            27.8.2013

Turun seudun kuntien esitys kuntarakennelain mukaisen erityisen kuntajakoselvityksen tekemisestä seudulla

Selvitysvelvollisuus ja selvitysperusteet

Uudessa, 1.7.2013 voimaan tulleessa kuntarakennelaissa säädetään kuntauudistuksen kriteereistä. Määritettyjen kriteerien perusteella kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos se täyttää yhdenkin kuntarakennelain mukaisen selvitysperusteen. Lisäksi kunnalla on selvitysvelvollisuus, jos alueella ei muuten ole saavutettavissa toiminnallista kokonaisuutta. Jos yhdistymisselvitysten ulkopuolelle on jäämässä kunta, joka muodostaisi toiminnallisen kokonaisuuden siihen rajoittuvan kunnan kanssa, on näiden kuntien selvitettävä yhdessä kuntien yhdistymistä tai ensiksi mainittu kunta on otettava mukaan selvitykseen, johon jälkimmäinen kunta osallistuu.

Kuntien selvitysvelvollisuus alkoi heti lain tultua voimaan. Kuntien tulee ilmoittaa valtiovarainministeriölle 30.11.2013 mennessä, minkä kunnan tai kuntien kanssa ne selvittävät laissa edellytetysti kuntien yhdistymistä. Selvitysten ja yhdistymisesitysten määräaika päättyy kuusi kuukautta sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämistä koskeva laki on hyväksytty eduskunnassa. Sote-järjestämislaki on tarkoitus tuoda eduskunnan käsiteltäväksi keväällä 2014, jolloin se astuisi voimaan 1.1.2015.

Lisäksi maan hallitus linjasi kehyspäätöksen yhteydessä 21.3.2013, että 12 suurimmalle kaupunkiseudulle varaudutaan asettamaan erityiset kuntajakoselvittäjät vuoden 2013 aikana.

Kuntauudistus ja erityisen kuntajakoselvityksen toimittaminen

Turun seudun kunnat esittävät valtiovarainministeriölle, että valtakunnallisesti merkittävän suuren kaupunkiseudun selvitysalueella tehdään kuntarakennelain (29.12.2009 /1698) 15 §:n mukainen erityinen kuntajakoselvitys.

Selvitys tulee tehdä koko kaupunkiseudulla. Selvityksen perusteella alueelle voi syntyä useamman kuin yhden kunnan kokonaisratkaisu, mikäli sen katsotaan tukevan kuntauudistuksen tavoitteita. Selvityksen tulee kytkeytyä tarpeellisin osin sote-uudistuksen valmisteluprosessiin ja toteuttamiseen. Lisäksi selvitetään muitakin kuntien välisiä yhteistyömalleja, joiden katsotaan tehostavan kuntien yhteistoimintaa ja lisäävän seudun elinvoimaa ja kilpailukykyä.

Ensisijaisena lähtökohtana tulee olla kuntien itsehallintoperiaatteen mukaisesti se, että alueen kunnat esittävät mahdollisia kuntien yhdistymistä yhteisin päätöksin ja että kuntajaon muutokset perustuvat kuntien valtuustojen päätöksiin.

Selvitysalueeseen kuuluvat Turun seudun kunnat: Kaarina, Lieto, Masku, Mynämäki, Naantali, Nousiainen, Paimio, Raisio, Rusko, Sauvo ja Turku sekä Paras-puitelain aluemäärityksen mukaan kaupunkiseutuun kuuluva Aura. Mikäli muut kunnat haluavat osallistua selvitykseen, voivat nämä kunnat ilmoittaa halukkuudestaan muille seudun kunnille ja valtiovarainministeriölle.

Selvityksessä huomioitavia teemoja ja näkökulmia

Selvityksen kannalta on tärkeää tunnistaa kaikki olennaiset näkökulmat ja teemat kaupunkiseuduilla olevista ilmiöistä, jotka vaikuttavat seudun elinvoimaan ja kilpailukykyyn. Tässä vaiheessa on tunnistettu jo muun muassa seuraavan tyyppisiä aiheita, joita tulee tutkia tarkemmin selvityksen yhteydessä.

Kilpailukyvyn ja vetovoiman näkökulmasta kunnilla ja koko kaupunkiseudulla tulee olla resurssit panostaa elinkeino-, innovaatio- ja koulutuspolitiikkaan sekä alueen vetovoimaa lisääviin kulttuuri-, liikunta- ja matkailuinvestointeihin.

Tärkeäksi selvityksen kohteeksi tulee nostaa myös alueen sosiaalinen eheys. Segregaation ja terveyserojen lisääntyminen, asuinalueiden erisuuntainen kehittyminen, monikulttuurisuus ja erityispalveluiden keskittynyt tarve ovat nykytilanteessa alueellamme kasvavassa määrin haaste, joka vaikuttaa merkittävästi palvelujen tarpeeseen sekä kilpailukykyyn.

Myös muuttoliikkeen sosioekonomisia vaikutuksia sekä muuttoliikkeen määrää, rakennetta ja vaikutuksia tulee analysoida selvityksessä.

Uudistuksen tulee tukea kestävän kehityksen tavoitteita kaikilla osa-alueilla sekä maankäytön, asumisen ja liikenteen yhteensovittamista.

Lisäksi tulee tarkastella, millä tavalla demokratiaa ja kuntalaisten osallisuutta vahvistetaan kuntauudistuksen yhteydessä.

Erityistä huomiota on kiinnitettävä mahdollisuuksiin lisätä kuntien toiminnan tuottavuutta ja vaikuttavuutta, sekä palveluverkon rakenteeseen. Miten keskitetyt erityispalvelut, aluepalvelut ja lähipalvelut tulisi järjestää kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti?

Selvityksen toteutus

Valtion tehtävänä on valjastaa selvityksen laatimiseen eri sektoritutkimuslaitosten ja yliopistojen paras osaaminen. Näin työn tulos on yleisesti hyväksytty, objektiivinen ja näkökulmiltaan kattava näkemys tulevien päätösten pohjaksi.

Selvityshenkilön ja taloudellisen tuen lisäksi eri sektoriministeriöiden osaaminen tulee kytkeä kiinteäksi osaksi kuntajakoselvitystä parhaan lopputuloksen saattamiseksi.

Valtion taloudellinen tuki laadukkaan selvitystyön laatimisessa on tärkeä kannustin. Valtion tulee osallistua myös työstä aiheutuviin prosessikustannuksiin. Muutostukien kohdentaminen palvelurakenteen ja

toimintatapojen uudistamisessa tulee olemaan tärkeässä roolissa haastavissa mahdollisissa kuntaliitoksissa.

Koko uudistuksen kannalta on tärkeää, että selvitys laaditaan sellaisessa aikataulussa, että tuloksista ehditään käymään kattava kansalais- ja poliittinen keskustelu. Keskustelua tulee käydä sekä kuntien sisällä että kuntien välillä. Selvityksen ja keskustelun edellyttämän riittävän ajan varmistamiseksi tulee Turun seudun kuntien ja valtion käynnistää osaavan ja arvostetun selvityshenkilön valintaprosessi mahdollisimman nopeasti.

Mukana olevat kunnat esittävät, että selvityshenkilö tai selvityshenkilöt valitaan yhteistyössä valtiovarainministeriön ja seudun kuntien kanssa, ja että muista selvitykseen sisällytettävistä asioista neuvotellaan erikseen.

Selvitystyön rahoitus

Selvitys tulee rahoittaa valtiovarainministeriön talousarvion momentilta 28.90.31.4.