Turun kaupunki § Kokouspvm Asia 1
Kaupunkisuunnittelu- ja
ympäristölautakunta 207 13.08.2013 6
10166-2010 (613, 627)
Vastine muistutuksiin "Metsäkummun" asemakaavamuutoksesta (3/2011) (Ks)
Tiivistelmä:
Asemakaavanmuutosta, joka mahdollistaa mm. muistisairaiden palveluyksikön laajentamisen ja asumisen monimuotoisuutta edistävän asuntorakentamisen, vastaan jätettiin kaksi lähes samansisältöistä muistutusta. Muistutukset eivät anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.
Ksylk § 207
Kaupunkisuunnittelu, kaavoitus, kaavasuunnittelija Marja Westerlund 2.8.2013:
Runosmäen 85 kaupunginosan korttelin 81 tontille 4 ja Nallinpuiston sekä Runosmäen virkistysalueen ja Varusmestarintien katualueen osille laadittu 8.2.2013 päivätty ja 17.4.2013 lausuntojen johdosta muutettu asemakaavanmuutosehdotus on ollut julkisesti nähtävänä 20.5.-18.6.2013.
Nähtävilläoloaikana sitä vastaan jätettiin kaksi muistutusta.
Kuntalainen (pvm 3.6.2013) vastustaa hanketta seuraavin perustein:
1) Runosmäen alueella on suhteessa asukaslukuun vähän virkistysaluetta. Kaupunki omistaa paljon muuhun kuin virkistyskäyttöön tarkoitettua maata, joten virkistyskäyttöön kaavoitettua aluetta ei pitäisi uhrata rakentamiseen.
2) Alueen kauneimpaan metsikköön on tarkoitus rakentaa massiiviset 6-, 7- ja 8 -kerroksiset kerrostalot. Rakennukset eivät sovellu maastoon, koska niiden korkeus ylittää huomattavasti metsän korkeuden.
3) Hyvinvointitoimialan antama hyvä lausunto siitä, että pelkästään ikäihmisille suunniteltua rakentamista tulisi välttää, on käännetty päälaelleen.
4) Liikuntavammaisten tai/ja muistihäiriöisten Metsäkummun asukkaiden olisi ylitettävä vilkkaasti liikennöity kokoojatieluokkaa oleva Varusmestarintie, sillä kaikki palvelut sijaitsevat sen toisella puolella. Onnettomuuksien riski on huomattava siitä huolimatta, että Varusmestarintielle on rakennettu hidasteita. Lisävaaraa aiheuttaa alueen vieressä oleva bussien kääntöpaikka.
5) Emmi-Koti rakennettiin aikoinaan virkistysalueelle. Silloin vakuutettiin, että alueelle ei rakenneta muuta. Metsäkummun kohdalla on taas vakuuteltu, että tämän jälkeen alueelle ei rakenneta lisää. Näyttää siltä, että aikojen saatossa lupaukset unohtuvat.
6) Tätäkään hanketta suunniteltaessa ei ole kuultu lähialueen asukkaita. Sen sijaan metsikköä muutama kerta vuodessa käyttävät Turun Suunnistajat ovat saaneet antaa lausuntonsa. Turussakin olisi päästävä kulttuuriin, että suunnitteluvaiheessa otetaan huomioon alueen asukkaiden mielipide.
24 allekirjoittajaa As. Oy Asemestarin asukkaiden puolesta (pvm 17.6.2013)
Allekirjoittajat vastustavat hanketta samoin perustein kuin edellä olevassa muistutuksessa on esitetty. Ainoastaan kohdassa 3 on lisäys: ”Tämä on hyvä lausunto laajemminkin; kaupungin rakentamisessa on pyrittävä siihen, että asuinalueita ei rakenneta rikkaille, köyhille, nuorille, vanhoille tai etnisen taustan perusteella. Asuinalueilla, myös lähiöissä, on pyrittävä tasavertaisuuteen perustuvaan asukaspohjaan.”
Kaavoitusyksikkö:
1) Runosmäen kaupunginosan kokonaispinta-ala on n. 367 ha. Siitä virkistysalueeksi on kaavoitettu n. 103 ha eli n. 28 %. Kaavaehdotuksessa virkistysalueen pinta-ala pienenee 2,0216 ha mikä merkitsee 1,96 % vähennystä kokonaistilanteeseen nähden.
Runosmäki-nimisen virkistysalueen saavutettavuus ja käyttöolosuhteet säilyvät kuitenkin lähes ennallaan sillä ulkoilureittiyhteys Piiparinpolun suunnalta edellytetään säilytettävän. Huomionarvoista on myös se, että korttelialueen eteläosaan on merkitty n. 0,75 ha:n suuruinen luonnontilaisena hoidettavaksi määrätty rakentamiselta rauhoitettu alueen osa.
2) Korttelialueen kerrostaloryhmän rakennusalat on sijoitettu tiiviiksi ryhmäksi Varusmestarintien varrella olevaan kuusivaltaiseen metsikköön mm. siksi, että ympäristönsuojelutoimiston v. 2012 maaliskuussa laatimassa Luonnonympäristöarviossa ko. kuusikkoalueesta todetaan mm., että niiden ulkonäkö ei maisemapuina ole kovin hyvä, koska runkojen kaksi alinta kolmannesta on karsiutunut neulasoksista. Lisäksi metsikkö on kärsinyt myrskytuhoista vuoden 2011 lopulla. Myös suunnittelutoimiston hortonomin v. 2011 lopulla antaman arvion mukaan ko. alue sopii puuston puolesta parhaiten rakentamiseen.
Korttelialueen korkeimman 8-kerroksisen rakennusmassan rakennusala sijaitsee korkeuskäyrien +46 ja +48 välisellä alueella. Nykyisen standardin (3 m / kerros) mukaan arvioituna rakennuksen korkeus tulee siis olemaan 24 m.
Koulutontilla ko. rakennusalan pohjoispuolella maaston korkeustaso on noin +50 m ja rakennusalan takana olevan palvelukodin päätyjen tuntumassa vastaavasti n. +51 m. Koulutontilla ja palvelukodin sivuilla kasvavan metsän valtapuuna on mänty. Täysikasvuisen männyn korkeus on yli 30 m. Näin ollen vaikka rakennus rakennettaisiin tasolta +48 m ylöspäin, tulee se silti jäämään metrejä metsän korkeuden alapuolelle.
Rakenteellisesti Runosmäen Kiikun alueen asuinrakennusten korkeus nousee eteläosan Signalistinkadun varren 3-kerroksisista lamellitaloista pohjoisosan Nostoväenkadulle tultaessa 6-9 -kerroksisiksi lamelli- ja pistetaloiksi. Asuinkorttelit on myös selkeästi jaettu eri toimintojen kesken siten, että asuinrakennukset on pienkorttelimaisesti sijoitettu yhteisen ”puistomaisen” pihan ympärille ja laajat pysäköintialueet liikenneväylien varsille.
Piiparinpolun varrella oleva asuinkerrostalojen korttelivyöhyke kuuluu pohjoisosan 6-9 -kerroksisten kerrostalojen rakennemaailmaan. Nyt suunnitellut talot tulevat muodostamaan tälle akselille selkeän päätöspisteen sillä kaavanmuutosalueeseen rajautuvalla Friskinpolun ja -kadun, Varusmestarintien sekä Veteraanikadun ja -polun rajaamalla alueella on neljä 9-kerroksista pistetaloa.
Varusmestarintien itäpuolelle rakennetut rakennukset ovat monimuotoisempia kuin 1970-luvulla varsin ruutukaavamaisesti rakennettu muu Runosmäki. Tästä syystä tämän rakenteellisen koordinaattijärjestelmän rikkominen ja rakennusten vapaampi sijoittelu maastoon nyt suunnitteilla olevien rakennusten osalta on myös perusteltua.
3) Viimeaikaisissa tutkimuksissa on todettu tarve monipuolistaa asuntokantaa mm. siksi, että asumistarpeet moninaistuvat perhemallien tai muiden elinolosuhteiden muuttuessa. Ihmisten on myös havaittu mieluiten muuttavan lähelle edellistä kotiaan. Asuntokannaltaan monipuolisilla asuinalueilla tämä olisi mahdollista. Samalla asuinalueet myös vahvistuisivat sosiaalisen kestävyyden osalta.
Edellä esitettyjä näkökohtia silmällä pitäen korttelialueen kaavamerkinnäksi valittiin AK-1: Asuinkerrostalojen korttelialue, jolle saa sijoittaa palveluasumista. Merkintä pitää sisällään sen, että asunnot voivat olla tavanomaisia kerrostaloasuntoja, mutta myös hoiva-, palvelu- ja erityisasumisen tarpeet täyttäviä. Kaava ei siis rajaa eikä estä iän tai muidenkaan kriteereiden suhteen monipuolisen asukaspohjan muotoutumista.
4) Kaavanmuutoksen toteutumisen myötä myös Varusmestarintien itäpuolella olevan alueen palvelutason on mahdollista kohentua sillä kaava-alueelle (yht -rakennusala) saa sijoittaa asumista tukevia palvelutiloja.
Kaavanmuutosta laadittaessa Varusmestarintien vilkkaasta liikenteestä kadunylittäjille aiheutuvat vaaratekijät on kyllä tiedostettu. Siksi kaavassa sallitaan korttelialueelle vain yksi ajoneuvoliittymä ja Piiparinpolun kevyen liikenteen raitin sekä Veteraanikadun kohdille merkittiin katualueiden osat, jotka on rakennettava siten, että kadun poikki johtavan kevyen liikenteen yhteyden jatkuvuus ja turvallisuus erityisesti korostuu.
Jalankulkijoiden turvaksi korttelialueelle osoitettiin lisäksi bussien kääntöpaikalta koulutontin rajalle ulottuva yleiselle jalankululle varattu alueen osa. Tosiasiassa kuitenkin vasta katusuunnitelmien yhteydessä ratkaistaan esim. nopeusrajoituksia, liikennemerkkejä ja -valoja koskevat asiat.
5) Kaavoitusyksikkö ei tiettävästi ole muistuttajien esittämiä vakuutteluita tai lupauksia antanut. Muistuttajat eivät myöskään yksilöi tahoa, joka niitä on antanut, joten kaavoitusyksikön on mahdotonta antaa vastinetta tähän asiakohtaan.
Viimeksi on maankäytön suunnittelua hahmoteltu kokonaisvaltaisesti Turun kaupunkiseudun rakennemalli 2035:ssä. Siinä linjattiin kestävään kehitykseen sekä ilmastonmuutokseen perustuen kaupunkirakennetta eheyttäviä periaatteita. Mm. Runosmäkeen esitettiin lähiön täydennysrakentamista. Yhtenä tavoitteena täydennysrakentamiselle on myös pyrkiä turvaamaan olevien palvelujen kuten joukkoliikenteen kannattavuus ja säilyminen.
6) Kaavanmuutoksen vireilläolosta on tiedotettu 29.10.2011 Turun Sanomissa, Åbo Underrättelserissä, Internetissä ja kunnan virallisella ilmoitustaululla, os. Linnankatu 23, julkaistulla kuulutuksella.
Lisäksi kaavanmuutoksen vireilläolosta on tiedotettu kaavoituskatsauksessa, joka oli liitteenä Turun joka talouteen jaetussa Turkuposti Åboposten n:ossa 2/2012. Kaavoituskatsauksessa oli myös ohjeet siitä miten ottaa yhteyttä kaavoittajiin ja ohjeet siitä miten Turun kaupungin internet-sivuilla olevassa kaavahaussa voi tutustua mm. vireillä oleviin kaavahankkeisiin.
Asemakaavatoimiston (v. 2013 alusta lähtien kaavoitusyksikön) normaalin käytännön mukaan kaavoituksen vireilläolosta tiedotetaan kirjeitse mm. kaava-alueeseen rajoittuville naapureille ja niille yhdistyksille, joiden toimialaan alueen tiedetään liittyvän. Ko. tapauksessa yhdistyksiä ovat olleet mm. Runosmäkiseura ry, Turun luonnonsuojeluyhdistys ry, Turun lintutieteellinen yhdistys ry ja Turun Suunnistajat ry. Näistä vain Turun Suunnistajat ry jätti mielipiteensä.
Edellä esitetyin perustein kaavoitusyksikkö katsoo, että muistutuksissa ei tuoda esiin sellaista perustetta, jonka vuoksi asemakaavanmuutosehdotusta pitäisi muuttaa.
Oheismateriaali 1 Martti Markulan muistutus, 3.6.2013
Oheismateriaali 2 As. Oy Asemestarin asukkaiden puolesta 24 allekirjoittajan muistutus, 17.6.2013, 1. allekirjoittaja Martti Markula
Toimialajohtaja Markku Toivonen:
Ehdotus Kaupunkisuunnittelu- ja ympäristölautakunta päättää, että 8.2.2013 päivättyä ja 17.4.2013 lausuntojen johdosta muutettua asemakaavanmuutosehdotusta ”Metsäkumpu” vastaan tehdyt muistutukset eivät anna aihetta ehdotuksen muuttamiseen ja että se esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.
Päätös Ehdotus hyväksyttiin.
Jakelu
tied Kaupunginhallitus