Liite 3               

NUORISOTOIMEN STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS(SPS) 2013

1.Sopijatahot

Kaupunginhallitus on 17.10.2005 § 752 päättänyt siirtymisestä sopimusohjaukseen. Poliittiset ryhmät ovat solmineet Ryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012 (Kv 16.2.2009 § 55). Ko. sopimuksen kohdassa 5. Hyvä hallinto on kirjattu seuraavasti: ”Palvelutoimen ja osaamistoimen sektoreilla toimitaan sopimusohjausjärjestelmän mukaisesti ja valmistaudutaan aitoon tilaaja-tuottajamalliin.” Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt lisäksi Turku –sopimuksen ohjelmat, joista Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009-2013:n (kv 28.9.2009 § 206) osa Lasten ja nuorten ohjelma sisältää eniten nuorisotoimea koskevia kohtia.

Nuorisotyön strategisen palvelusopimuksen solmivat kaupunginhallitus ja nuorisolautakunta. Vapaa-aikatoimialan nuorisopalvelujen puolesta sopimuksen allekirjoittavat nuorisolautakunnan puheenjohtaja, varapuheenjohtaja, vapaa-aikatoimialan toimialajohtaja ja nuorisopalvelujohtaja.

2.Sopimuksen tarkoitus

Nuorisotoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla Turun kaupungin nuorisotyötä yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon nuorisolautakunnan vision, toiminta-ajatuksen, toimintaa ohjaavat lait ja valtakunnan tason linjaukset, ryhmien välisen sopimuksen sekä kaupungille hyväksytyt ohjelmat.

3.Yleiskuvaus nuorisotyön tavoitteista ja sen sisällöstä

Nuorisotyö ja -politiikka kuuluvat nuorisolain (72/2006, muutos 693/2010) 7 §:n mukaan kunnan tehtäviin. Toteuttamisesta vastaavat kunnat, nuorisoyhdistykset ja muut nuorisotyötä tekevät järjestöt. Laissa nuorisotyön tavoitteiksi määritellään nuoren oman ajan käyttöön kohdistuva aktiivinen kansalaisuus, sosiaalinen vahvistaminen sekä nuoren itsenäistymisen tukeminen. Kunnan nuorisotyöhön ja –politiikkaan sisältyvät nuorten kasvatuksellinen ohjaus, toimintatilat ja harrastusmahdollisuudet, tieto- ja neuvontapalvelut, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisoryhmien tuki, liikunnallinen, kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta, nuorten ympäristökasvatus sekä tarvittaessa nuorten työpajapalvelut ja etsivä nuorisotyö.

Nuorisotyötä ja –politiikkaa toteutetaan monialaisena yhteistyönä sekä yhteistyönä nuorten, nuorisoyhdistyksien ja muiden nuorisotyötä tekevien yhdistysten kanssa.

Lain 8 §:n mukaan nuorille tulee järjestää mahdollisuus paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria tulee kuulla heitä koskevissa asioissa.

Lain 4 §:n mukaan nuorisopolitiikan kehittämisohjelma sisältää valtakunnalliset nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat kuntien nuorisopoliittiselle ohjelmatyölle.

Lastensuojelulain (417/2007) mukaan ehkäisevää lastensuojelua on myös kunnan muiden palvelujen piirissä esim. nuorisotyössä annettava erityinen tuki silloin, kun lapsi tai perhe ei ole lastensuojelun asiakkaana.

Laki perusopetuslain muuttamisesta (1136/2003) mukaisessa Aamu- ja iltapäivätoiminnassa tavoitteena on tukea kodin ja koulun kasvatustyötä sekä lapsen tunne-elämän kehitystä ja eettistä kasvua. Toiminnan tulee edistää lapsen hyvinvointia ja tasa-arvoisuutta yhteiskunnassa sekä ennaltaehkäistä syrjäytymistä ja lisätä osallisuutta.

4.Nuorisolautakunnan palvelujen visio, toiminta-ajatus ja tavoitteet

Toiminta-ajatus:   Lasten ja nuorten myönteisen kasvun tukeminen

Visio:      Turku on lapselle paras paikka kasvaa ja toteuttaa unelmia

Nuorisotyön toimintaympäristön muutokset

Muutokset lasten ja nuorten elinoloissa ( mm. köyhyyden lisääntyminen, palvelujen ulkopuolelle jääminen, koulutus- tai työpaikan puuttuminen)

•Lapsiköyhyys lähes kolminkertaistui vv. 1990–2009; vuonna 1990 eli 9 % 0-17-vuotiaista pienituloisessa perheessä, vuonna 2009 oli osuus 13,2 % (pienituloisuus= tulot alle 60 % mediaanituloista) (Lähde: Politiikkaohjelmien loppuraportti. Vaalikausi 2007–2011. Valtioneuvoston kanslian julkaisusarja 6 / 2011).

•Nuoret työmarkkinoiden ja opiskelun ulkopuolella – tilastotutkimuksen (TEM 12/2011) mukaan peruskoulun jälkeinen koulutus vähentää ulkopuoliseksi tai työttömäksi joutumisen riskejä selvästi. Työpajatoiminta ja etsivä nuorisotyö ovat tavoittaneet syrjäytyneitä nuoria hyvin.

•Elinkeinoelämän valtuuskunnan tutkimuksen (julk. helmikuussa 2012) mukaan 15 - 29 –vuotiaista nuorista syrjäytyy noin 5 %.

•Toukokuussa 2012 Turussa alle 25 –vuotiaita työttömiä 1696 (lähes kaksinkertainen määrä verrattuna vuoteen 2008)

•Lapsi- ja nuorisopolitiikan kehittämisohjelma (hyv. 8.12.2011) sisältää hallituskauden valtakunnalliset lapsi- ja nuorisopoliittiset tavoitteet sekä suuntaviivat alueelliselle ja paikalliselle ohjelmatyölle. Ministeri Arhinmäen mukaan kehittämisohjelman toimeenpanolla lisätään yhdenvertaisuutta sekä vähennetään eriarvoisuutta ja syrjäytymistä.

•Kataisen hallituksen yhdeksi kärkihankkeeksi on kirjattu yhteiskuntatakuu. Valtakunnallinen Yhteiskuntatakuu –työryhmä on maaliskuussa -2012 julkaisemassaan väliraportissa listannut ensisijaisia toimia, joilla varmistetaan nuorten pääsy koulutukseen ja työhön mm. seuraavat:

-säädetään kunnille vastuu perusopetuksen päättävien nuorten ohjauksesta,

-vahvistetaan nuorten työpajatoimintaa,

-laajennetaan etsivä nuorisotyö koko maahan,

-tehostetaan nuorisolain muutoksen toimeenpanoa nuorten ohjaus- ja palveluverkostossa.

Jatkotyössään työryhmä keskittyy nuorten palvelujärjestelmän toimivuutta koskeviin kysymyksiin. Uusia toimintamalleja haetaan työnantajien, työmarkkinajärjestöjen, muiden toimijoiden ja nuorten kanssa.

•Nuorisolain 8 §: ” Nuorille tulee järjestää mahdollisuus osallistua paikallista nuorisotyötä ja –politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Lisäksi nuoria on kuultava heitä koskevissa asioissa.”

•Opetus- ja kulttuuriministeriön toimeksiannosta on kehitetty lasten ja nuorten hyvinvoinnin kansalliset indikaattorit, joiden avulla tulevina vuosina arvioidaan lapsi- ja nuorisopoliittisen ohjelman toteutuminen. Myös kuntia ohjeistetaan julkistamaan tietoja kunnan lapsi- ja nuorisoväestön hyvinvoinnin tilasta ja kehityksestä sekä niihin liittyvistä strategisista suunnitelmista.

Kohderyhmä

Nuorisotoimen pääkohderyhmän, 7-18-vuotiaiden, määrä pysyy asukastilastojen mukaan nykyisellä tasolla n. 19.000:ssa. Nuorisolain määrittelemän kohderyhmän, 0 - 28-vuotiaiden, määrä Turussa v.2011 oli 63.576.

Ryhmien välisen sopimuksen keskeisiä haasteita nuorisotoimelle

Kaupunkitason ohjelmat tavoitteista ja/toimenpiteistä nuorisotoimelle asettavat haasteita mm. seuraavat kohdat:

Asukkaiden hyvinvointiohjelma 2009–2013:

•Lasten ja nuorten osallisuuteen ja kuulemiseen liittyvät toimenpiteet ,

•Turku tukee lasten ja nuorten kasvua ja vanhempien kasvatustehtävää, j

•Lasten ja nuorten palvelut mahdollistavat tasaveroiset kasvuedellytykset.

- Lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma

•Kaupungin järjestämillä palveluilla on suuri vaikutus lasten, nuorten ja perheiden hyvinvointiin. 1990-luvun alun jälkeen tehdyt julkisten palvelujen leikkaukset ovat heikentäneet lasten ja lapsiperheiden palveluja tuntuvasti. Erityisesti on vähentynyt ennaltaehkäisevä työ. Erityistä tukea tarvitsevien lasten tukitoimenpiteistä on selkeästi ollut pulaa.

•Nuorten matalan kynnyksen tuen kehittäminen.

Talousohjelma:

Avustusjärjestelmää kehitetään, tavoitteena tuotantotapojen yhtenäistäminen ja päällekkäisten töiden purkaminen, henkilöstötarpeen vähentäminen ja avustusmäärärahojen tarkempi seuranta. Kehittämiseen liittyy olennaisesti prosessien tarkastelun ohella myös tietojärjestelmän kehittäminen

Henkilöstöohjelma 2010–2013: Vapaa-aikatoimialan tulevassa organisaatiossa haetaan toimintarakennetta, joka toteuttaa henkilöstöohjelmaan kirjattuja päätavoitteita ”Henkilöstön osaamisen varmistaminen ja tukeminen” sekä ”Työssään viihtyvä, motivoitunut henkilöstö ja hyvinvoiva työyhteisö”. Ohjelmassa todetaan: ”Muuttuva työelämä edellyttää työilmapiiriin ja työhyvinvointiin vaikuttavien asioiden kehittämistä yhdessä henkilöstön kanssa … Organisaation rakenne, oikeudenmukainen toiminta, arvostuksen osoittaminen ja työn mielekkyys ovat tärkeimpiä hyvinvoinnin edellytyksiä työssä.”

Turun kaupungin tilaohjelma 2011–2013: Suunniteltu luopuminen kahdesta nuorisoleirialueesta toteutetaan ohjelman asiakaslähtöisen palveluiden järjestämisen sekä tilojen vajaakäytön minimoimisen periaatteita. Alueiden kiinteiden ja juoksevien kustannusten sekä henkilötyövoimaan sidotut resurssit kohdennetaan sinne, missä kysyntä on suurempaa ja asiakaslähtöisen palvelun järjestäminen voidaan saattaa aiempaa paremmalle tasolle.

Keskeiset kehittämistoimenpiteet

•Kehitetään monipuolisia ja virikkeellisiä palveluita, joiden tavoitteina ovat luovuus, elämyksellisyys, lapsi- ja perhelähtöisyys, yhteisöllisyys, avoimuus sekä monikulttuurisuus ja ekologisuus .

•Virikkeellisten maksuttomien ja/tai edullisten vapaa-ajanviettomahdollisuuksien turvaaminen

•Erityistä tukea tarvitsevien nuorten ohjaaminen oikeaan palveluun

•Nuorten osallistumisen ja kuulemisen varmistaminen

•Uusi organisaatio huomioi aiempaa paremmin asiakastarpeet sekä parantaa toiminnan tehokkuutta ja resurssien kohdentamista

5.Nuorisopalvelujen ydinprosessit ja palvelukokonaisuudet

Nuorisopalvelujen kaksi ydinprosessia ovat

-Lasten ja nuorten kasvun tukeminen, sekä

-Nuorten aikuisuuden vahvistaminen.

Nuorisopalvelujen sisällöntuotannon tavoitteena on esim., että monipuolisia nuorten vapaa-ajanpalveluja suunnitellaan ottaen huomioon nuorten omaehtoinen toiminta, nuorten kasvatuksellinen ohjaus sekä kulttuurinen, monikulttuurinen, kansainvälinen ja liikunnallinen nuorisotyö.

Nuorisotyön palvelutuotannon tavoitteena on mm., että eri puolilla Turkua on helposti saavutettavia nuorten vapaa-ajan palveluja, jotka voidaan toteuttaa nuorisotaloilla, kouluissa, yhteistoimintatiloissa ja nuorten kokoontumispaikoilla,

Palvelukokonaisuudet ovat :

•Aamu- ja iltapäivätoiminta

•Nuorten lähipalvelutoiminta

•Kulttuurinen, kansainvälinen ja monikulttuurinen nuorisotoiminta

sekä luova toiminta

•Nuorten koulutus- ja työelämävalmiuksien parantaminen.

6.Organisaatio

Nuorten palvelut liitetään osaksi vapaa-ajan toimialaa 1.1.2013.

7. Talousarvio 2013

Käyttötalousosa

Menot    11 697 000   

Tulot     1 500 000   

Netto    – 10 197 000   

Käyttöomaisuushankinnat

Menot     120 000   

Tulot    48 000   

Netto     78 000      

8. Tavoitetasot

Turussa . .

Kaupunginhallituksen puolesta

______________________________ _______________________________

______________________________ _______________________________

Nuorisolautakunnan puolesta

______________________________ _____________________________

______________________________   _____________________________