Yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskeva menettelytapaohje Turun kaupungissa

 

1 §    Johdanto

Turun kaupungissa noudatetaan yhteistoiminta-asioissa lakia työnantajan ja henkilöstön välisestä yhteistoiminnasta kunnissa (449/2007) (jäljempänä yhteistoimintalaki) sekä tätä menettelytapaohjetta, jossa on säännökset Turun kaupungin yhteistoiminnan organisoinnista ja tehtävistä.

 

Työnantajan ja henkilöstön välisestä työsuojelun yhteistoiminnasta säädetään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta (44/2006). Työsuojeluasioissa Turun kaupungissa noudatetaan Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimusta, työturvallisuuslakia, muita työsuojeluasioista annettuja lakeja ja asetuksia sekä tätä menettelytapaohjetta työsuojelun organisoinnista ja tehtävistä.

 

Yhteistoiminnan tarkoituksena on edistää avointa vuorovaikutusta ja tiedonkulkua sekä antaa henkilöstölle vaikutusmahdollisuus omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun. Tavoitteena on kehittää yhteistoimintaa kaikilla organisaatiotasoilla siten, että yhteistoiminta ja viestintä ovat luonteva osa asioiden valmisteluun vaikuttamista.

 

1 LUKU KAUPUNKITASO

 

2 §    Kaupungin yhteistoiminta ja työsuojeluyhteistyö

 

Koko kaupungin osalta henkilöstön ja ylimmän johdon yhteistoimintaeliminä toimivat yhteistyötoimikunta ja johtava työsuojelutoimikunta.

 

3 §    Yhteistyötoimikunnan jäsenet ja kokoontuminen

 

Yhteistyötoimikunnassa työnantajan edustajia ovat kaupunginjohtaja, apulaiskaupunginjohtaja, henkilöstöjohtaja, työhyvinvointipäällikkö, hallintoryhmän johtaja sekä kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja. Toimialajohtajat osallistuvat työnantajan edustajina kokouksiin, mikäli kokouksessa käsitellään toimialaa koskevia asioita.

 

Yhteistyötoimikunnan henkilöstön edustajia ovat pääsopijajärjestöjen pääluottamusmiehet.

 

Pääluottamusmiehen ollessa estynyt järjestö nimeää tarvittaessa varaedustajansa. Työnantajaedustajien varajäseninä toimivat heidän varamiehensä tai varajäsenensä. 

 

Yhteistyötoimikunnan puheenjohtajana toimii kaupunginjohtaja ja varapuheenjohtajana apulaiskaupunginjohtaja. Työnantaja nimeää yhteistyötoimikuntaan sihteerin.

 

Yhteistyötoimikunta kokoontuu puheenjohtajan kutsusta vähintään kerran neljännesvuodessa.

 

Yhteistyötoimikunnan toimikausi on neljä vuotta.

 

4 §    Yhteistyötoimikunnan tehtävät

      

Kaupungin ylimmän johdon ja henkilöstön edustajien yhteistoiminnan tarkoituksena on kaupungin toiminnan kehittäminen, johdon ja henkilöstön yhteistoiminnan tehostaminen sekä henkilöstön vaikutusmahdollisuuksien turvaaminen.

 

Yhteistyötoimikunnassa käsitellään yhteistoimintalaissa määritellyt asiat sekä muissa laeissa todetut asiat, jotka edellyttävät yhteistoimintamenettelyä. Lisäksi yhteistyötoimikunnassa käsitellään näihin asioihin liittyvät koko kaupunkia koskevat yleiset periaatteet, linjaukset sekä mahdolliset toimenpideohjeet.

 

Yhteistyötoimikunnan erityisenä tehtävänä on käsitellä yhteistoimintalaissa säädettyjen asioiden lisäksi seuraavat asiat:

 

1. yhteistoiminnan kehittäminen ja seuranta

 

2. toimialojen yhteistoimintajärjestelmien hyväksyminen

 

3. kaupungin taloudellisen tilan seuranta, kaupungin taloussuunnitelma, talousarvio ja henkilöstön asemaan vaikuttavat strategiat sekä niitä koskevat ehdotukset

 

4. antaa lausuntoja johtosäännöistä ja johtosääntöihin kuuluvista yleissäännöistä.

 

2 LUKU TOIMIALATASO

 

5 §    Toimialan yhteistoiminta

 

Toimialan yhteistoiminnalla turvataan säännöllinen vuorovaikutus henkilöstön ja toimialan johdon välillä. Yhteistoiminnan tavoitteena on antaa henkilöstölle mahdollisuus osallistua toimialan toiminnan kehittämiseen ja vaikuttaa omaa työtään ja työyhteisöään koskevien päätösten valmisteluun sekä samalla edistää toimialan palvelutuotannon tuloksellisuutta ja henkilöstön työelämän laatua.

 

Toimialan johtoryhmät kutsuvat tarvittaessa käsiteltävästä asiasta riippuen henkilöstön edustajia kokouksiinsa puhe- ja läsnäolo-oikeudella.

 

Se, mitä tässä menettelytapaohjeessa on todettu toimialasta, koskee myös konsernihallintoa, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitosta, Turun ammattikorkeakoulua ja Turun Vesiliikelaitosta sekä näiden johtajia.

 

6 §    Toimialan yhteistoimintajärjestelmä

 

Kullakin toimialalla sovitaan työsuojeluyhteistyön ja muun työnantajan ja henkilöstön välisen yhteistyön toteuttamisesta ja yhteistoimintajärjestelmästä.

 

Toimialan yhteistoimintajärjestelmää sovittaessa ja sitä muutettaessa toimialajohtaja neuvottelee asiasta toimialan henkilöstöä edustavien pääluottamusmiesten kanssa. Henkilöstöjohtaja osallistuu neuvotteluihin.

 

Toimialan yhteistoimintajärjestelmän hyväksyy kaupungin yhteistyötoimikunta, ja mikäli toimialalla on yhdistetty työsuojelu ja yhteistoimintaelin, kaupungin yhteistyötoimikunta kuulee johtavaa työsuojelutoimikuntaa ennen toimialan yhteistoimintajärjestelmän hyväksymistä.

 

7 §    Toimialan yhteistoimintaelimet ja kokoontuminen

 

Toimialoilla on vähintään yksi edustuksellinen yhteistoimintaelin, jossa kaikilla niillä pääsopijajärjestöillä, joilla on jäseniä toimialalla, on edustajansa.

 

Toimialalla voi olla myös tulosaluekohtaisia yhteistoimintaelimiä, joiden puheenjohtajana toimii tulosaluejohtaja.

 

Edustuksellinen yhteistoiminta voidaan toteuttaa seuraavasti:

erillinen yhteistoimintaelin ja työsuojelutoimikunta

yhteistoimintaelin, jossa työsuojeluvaltuutetut ovat jäseninä

työsuojelutoimikunta siten laajennettuna, että edellisessä kappaleessa mainittu edustuksellisuus toteutuu

muu yhteisesti sovittu rakenne

 

Toimialan yhteistoimintaelimen kokoukset tulee järjestää tarpeen mukaan, kuitenkin vähintään kerran neljännesvuodessa. Yhteistoimintaelimen puheenjohtajana toimii toimialajohtaja tai tämän ollessa estyneenä hänen varahenkilönsä. Yhteistoimintaelimen kokouksen sihteerin määrää toimialajohtaja.

 

Koollekutsumisesta sovitaan yhteistoimintaelimessä. Kokouksesta laaditaan pöytäkirja, joka tulee saattaa tiedoksi sekä henkilöstölle että henkilöstöjohtajalle.

 

Yhteistyöelimen toimikausi on enintään neljä vuotta.

 

8 §    Toimialan yhteistoimintaelimen tehtävät

 

Toimialan yhteistoimintaelimissä käsitellään toimialan osalta yhteistoimintalaissa määriteltyjä sekä muissa laeissa todettuja, yhteistoimintamenettelyä edellyttäviä, asioita kaupungissa hyväksyttyjen periaatteiden ja toimintaohjeiden mukaisesti.

 

Toimialan yhteistoimintaelimissä tulee erityisesti käsitellä:

 

1. työpaikkatason yhteistoiminnan kehittäminen ja seuranta

 

2. toimialan talousarviot, toiminta- ja taloussuunnitelmat, organisaatiomuutokset, johtosäännöt sekä muut henkilöstön kannalta merkittävät hankkeet

 

3. toimialan henkilöstösuunnitelmat ja – raportit, sekä työhyvinvointi- ja työterveyshuoltosuunnitelmat sekä näiden toteuttamisessa noudatettavat periaatteet

 

4. henkilöstöhallinnossa ja - palveluissa noudatettavat periaatteet toimialan osalta mm. seuraavissa asioissa: työhönotto, perehdyttäminen ja henkilöstökoulutus

 

5. sisäinen tiedotus ja sen kehittäminen

 

Mikäli toimialalla on yhdistetty työsuojelu ja yhteistoimintaelin, tässä yhteistoimintaelimessä on lisäksi käsiteltävä lakisääteiset sekä valtakunnallisesti ja paikallisesti sovitut työsuojelutehtävät.

 

3 LUKU TYÖPAIKKATASO

 

9 §    Työpaikan yhteistoiminta

 

Työpaikan yhteistoiminnan tehtävänä on työpaikan toiminnan kehittäminen ja parantaminen työnjohdon ja henkilöstön yhteistyönä.

 

Esimiehen tehtävänä on yhteistoiminnan toteuttaminen ja sen sisällön kehittäminen. Kunkin toimialan yhteistoimintaelimellä on vastuu välittömän yhteistoiminnan edistämisestä ja seurannasta.

 

10 §    Työpaikkakokous

 

Työpaikkakokous on esimiehen ja hänen alaistensa yhteinen kokous.

 

Toimialan yhteistoimintaelin vahvistaa vuosittain ne henkilöstömäärältään suuret ja alueellisesti laajat työpaikat, jotka on työpaikkakokousten pitämistä varten tarkoituksenmukaista jakaa pienempiin työyksiköihin.

 

Työpaikkakokousten puheenjohtajana toimii työpaikan esimies tai poikkeuksellisesti hänen määräämänsä henkilö. Kokousten sihteerinä toimii esimiehen määräämä henkilö.

 

Työpaikkakokoukseen osallistuu työpaikan henkilöstö, jollei työtehtävien välttämätön hoito ja töiden järjestely muuta edellytä.

 

11 §    Työpaikkakokousten koollekutsuminen

 

Työpaikkakokouksen kutsuu koolle esimies. Myös 10 henkilöä tai 1/3 henkilöstöstä tai toimialan yhteistoimintaelin voivat esittää työpaikkakokouksen koollekutsuttavaksi. Tällöin kokous on kutsuttava koolle kahden viikon kuluessa siitä, kun kirjallinen kokouspyyntö on jätetty työpaikan esimiehelle.

 

Ilmoitus kokouksesta ja siellä käsiteltävistä asioista on toimitettava henkilöstön nähtäväksi viimeistään viisi päivää ennen kokousta työpaikan ilmoitustaululle tai muulla yhteisesti sovitulla tavalla.

 

12 §    Työpaikkakokouksessa käsiteltävät asiat

 

Työpaikkakokouksessa käsitellään työpaikan osalta yhteistoimintalaissa ja muissa laeissa määriteltyjä sekä kaikkia työpaikkaa koskevia asioita esimiehen ja/tai henkilöstön aloitteesta.

 

Työpaikkakokouksessa tulee yhteistoimintalaissa määriteltyjen asioiden lisäksi erityisesti käsitellä:

 

1. toimintayksikön taloudellista tilaa, toiminta- ja taloussuunnitelmaa koskevat asiat

 

2. henkilöstön osaamiskartoitukset, koulutustarpeet ja koulutussuunnitelmat sekä perehdyttäminen

 

3. työaikojen, työ- ja lomavuorojen järjestelyperiaatteet

 

4. työhyvinvointi- ja työolosuhdeasiat sekä niitä koskevat muutokset.

 

Työpaikkakokouksessa käsitellyistä asioista ja sovituista toimenpiteistä laaditaan pöytäkirja, jonka tulee olla työpaikkakokouksen päättämällä tavalla henkilöstön sekä henkilöstön edustajien nähtävänä.

 

4 LUKU MUU YHTEISTOIMINTA

 

13 §    Muu yhteistoiminta toimialalla

 

Toimialalla ja työpaikoilla tulee lisäksi järjestää muuta yhteistoimintaa tuloksellisuuden ja työelämän laadun kehittämiseksi. Yhteistoiminnan välineitä ja muotoja ovat tiedotustilaisuudet, henkilöstön osallistuminen kehittämisprojekteihin, laatu- ja tuloksellisuusryhmät, kehityskeskustelut sekä työnohjaus.

 

5 LUKU TYÖSUOJELUORGANISAATIO TURUN KAUPUNGISSA

 

14 §    Paikallisia työsuojelu- ja työympäristösopimuksen asioita käsittelevä
   neuvottelukunta

 

Paikallisia työsuojelu- ja työympäristösopimuksen asioita käsittelevän neuvottelukunnan (jatkossa neuvottelukunta) tarkoituksena on neuvotella ja sopia työsuojeluorganisaation muodostamisesta ja muuttamisesta sekä työsuojeluvaaleihin liittyvistä periaatteellisista kysymyksistä.

 

Neuvottelukunnan puheenjohtaja on työnantajaa edustava työhyvinvointipäällikkö ja ryhmän jäseniä ovat henkilöstöjohtaja sekä kaksi edustajaa kustakin pääsopijajärjestöstä. Neuvottelukunta valitsee itselleen sihteerin.

 

Neuvottelukunnan tehtävänä on sopia ja todeta:

 

1)työpaikkakäsite

2)toimialan työsuojelutoimikunnan jäsenmäärä ja eri osapuolten edustus

3)henkilöstön jakautuminen eri ryhmiin (työntekijät, toimihenkilöt ja työnantajan edustajat)

4)työsuojeluvaltuutettujen ajankäyttö

5)työsuojeluvaaleihin liittyvät periaatteelliset kysymykset

 

Toimialan työsuojeluorganisaatioon liittyvistä kysymyksistä neuvottelukunta neuvottelee toimialajohtajan kanssa.

 

Mikäli neuvottelukunta ei pääse yhteiseen näkemykseen, asia käsitellään Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa, työturvallisuuslaissa ja laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annettujen säännösten perusteella.

 

15 §    Johtavan työsuojelutoimikunnan tehtävät

 

Johtavan työsuojelutoimikunnan tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön yhteisin toimenpitein työn turvallisuutta, terveellisyyttä ja työviihtyvyyttä.

 

Johtava työsuojelutoimikunta valvoo työsuojelua koskevien lakien, asetusten ja valtakunnallisten sopimusten noudattamista sekä paikallisten ohjeiden noudattamista toimialoilla. Lisäksi johtavan työsuojelutoimikunnan tulee toimia yhteistyössä yhteistyötoimikunnan sekä työterveyshuollon kanssa.

 

Johtavassa työsuojelutoimikunnassa käsitellään laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sekä Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa määritellyt asiat. Lisäksi johtavassa työsuojelutoimikunnassa käsitellään näihin asioihin liittyvät koko kaupunkia koskevat yleiset periaatteet, linjaukset sekä mahdolliset toimenpideohjeet ja lausunnot.

 

Johtavan työsuojelutoimikunnan erityisenä tehtävänä on edellä mainittujen asioiden lisäksi:

 

1.ohjata ja valvoa kaupungin työsuojelutoimintaa

 

2.antaa lausunto kaupungin työterveyshuollon toimintasuunnitelmasta, seurata työterveyshuollon toimeenpanoa ja toimialan työterveyshuoltosuunnitelmia

 

3.antaa lausunto työterveyshuollon aiheuttamien kustannusten korvaushakemuksesta ja seurata henkilöstön terveystilannetta sekä tapaturmien ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämistä sekä

 

4.seurata toimialan työsuojelutoimintaohjelmia, ylitöiden enimmäismääriä ja päihdeohjelman soveltamista.

 

16 §    Johtavan työsuojelutoimikunnan toimikausi, kokoonpano ja kokoukset

 

Johtavan työsuojelutoimikunnan toimikausi on neljä vuotta.

 

Johtavassa työsuojelutoimikunnassa on kolme työnantajan, kolme toimihenkilöiden ja kuusi työntekijöiden edustajaa eli yhteensä 12 jäsentä ja yhtä monta varajäsentä.

 

Työterveyshuollon edustaja osallistuu asiantuntijana johtavan työsuojelutoimikunnan kokouksiin.

 

Johtava työsuojelutoimikunta kokoontuu vähintään kerran neljännesvuodessa ja se valitsee keskuudestaan puheenjohtajan, varapuheenjohtajan sekä nimeää sihteerin.

 

17 §    Johtavan työsuojelutoimikunnan valintatapa

 

Työnantajan edustajat ja heidän varajäsenensä valitsee kaupunginhallitus.

 

Toimihenkilö- ja työntekijäasemassa olevat jäsenet ja heidän varajäsenensä valitaan vaaleilla, joissa ovat äänioikeutettuja toimialojen työsuojelutoimikuntien varsinaiset jäsenet.

 

Vaalien järjestämisessä noudatetaan paikallisesti sovittavia työsuojelu- ja työympäristöasioita käsittelevän neuvottelukunnan 9.1.2004 hyväksymiä ohjeita johtavan työsuojelutoimikunnan valinnasta.

 

18 §   Keskusvaalitoimikunnan kokoonpano ja tehtävät

 

Keskusvaalitoimikunnan muodostavat työhyvinvointipäällikkö ja kunkin pääsopijajärjestön edustaja. Keskusvaalitoimikunta nimeää itselleen sihteerin.

 

      Keskusvaalitoimikunnan tehtävänä on:

 

1)huolehtia johtavan työsuojelutoimikunnan vaalien käytännön järjestelyistä

2)valvoa johtavan työsuojelutoimikunnan vaalia ja laskea vaalin tulokset

3)ilmoittaa johtavan työsuojelutoimikunnan vaalin tulos

4)seurata toimialojen työsuojeluvaalitoimikuntien työskentelyä

 

19 §    Toimialan työsuojeluorganisaatio ja sen tehtävät

 

Toimialan työsuojelutoimikunnan jäseniä ovat vaaleilla valitut työntekijä- ja toimihenkilöasemassa olevat työsuojeluvaltuutetut ja jäsenet sekä työnantajan nimeämät työnantajan edustajat.

 

Toimialan työsuojelutoimikunnassa käsitellään toimialan osalta ne asiat, jotka on määritelty laissa työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta sekä Kunnallisen alan työsuojelun yhteistoimintasopimuksessa.

 

Toimialan työsuojelutoimikunnan tulee erityisesti:

 

1. ohjata ja valvoa toimialan työsuojelutoimintaa

2. seurata toimialan työterveyshuoltosuunnitelmaa

3. seurata toimialan henkilöstön terveystilannetta ja työstä johtuvien sairauksien syiden selvittämistä sekä selvittää työtapaturmien tutkintaa ja ehkäisemistä

4. seurata toimialan työsuojeluohjelmia, ylitöiden enimmäismääriä ja päihdeohjelman soveltamista.

 

Toimialan työsuojelutoimikunnan toimikausi on neljä vuotta, ellei toisin sovita.

 

 

 

 

 

 

6 LUKU ERÄITÄ MÄÄRÄYKSIÄ

 

20 §    Vapautus virka- ja työtehtävistä

 

Henkilöstön edustajille annetaan vapautus säännönmukaisista virka- ja työtehtävistä yhteistoimintalain 20 §:n mukaisesti ajaksi, joka tarvitaan yhteistoimintalaissa ja tässä menettelytapaohjeessa tarkoitettujen tehtävien hoitamiseen, perehtymiseen sekä yhteistoimintakoulutukseen. Osallistumisesta ja siihen liittyvistä työ- ja sijaisjärjestelyistä sekä ajankäytöstä on sovittava esimiehen kanssa etukäteen.

 

Henkilöstön edustajien osallistumisesta yhteistoimintaelinten kokouksiin aiheutuneet kustannukset katetaan kalenterivuosittain toimialan yleisistä menoista. Päätöksen asiasta tekee kunkin toimialan johtaja.

 

21 §   Ansionmenetyksen ja matkakustannusten korvaaminen

 

Kaupungin palveluksessa olevalla viranhaltijalla ja työntekijällä, joka osallistuu yhteistoimintaelimen kokoukseen jäsenenä, sihteerinä tai asiantuntijana, on oikeus saada yhteistoimintalain 20 §:n mukainen korvaus.

 

Työsuojeluvaltuutetun ja työsuojelutoimikunnan jäsenen ansion menetyksen korvaaminen määräytyy työsuojelun valvonnasta ja työpaikan työsuojeluyhteistoiminnasta annetun lain 35 §:n sekä työsuojeluvaltuutetuille annettavasta vapautuksesta ja ansionmenetyksen korvaamisesta tehdyn sopimuksen perusteella.

 

Mikäli edellä mainitut henkilöt osallistuvat yhteistoimintaelimen tai työsuojelutoimikunnan kokoukseen muulloin kuin varsinaisena työaikanaan, heille suoritetaan matkakustannusten korvaus samojen perusteiden mukaisena kuin mitä kunnan viranhaltijalle ja työntekijälle muutoin suoritetaan.

 

22 §    Erimielisyyksien ratkaiseminen

 

Tämän menettelytapaohjeen soveltamisesta aiheutuvat erimielisyydet ratkaistaan kaupungin yhteistyötoimikunnassa.

 

24 §   Siirtymäsäännös

 

Työsuojeluorganisaatio ja työsuojelutoimikuntien määrä määritellään uuden organisaatiomallin mukaiseksi ennen seuraavia työsuojeluvaaleja. Toimialan tulee varmistaa, että vuonna 2013 työsuojeluorganisaatio kattaa koko toimialan.

 

Mitä tämän yhteistoiminta- ja työsuojeluasioita koskevan menettelytapaohjeen 3 §:ssä, 6 §:n 2 momentissa, 7 §:n 1 momentissa, 14 §:n 2 momentissa ja 18 §:n 1 momentissa on todettu pääsopijajärjestöistä ja pääluottamusmiehistä, koskee 24.11.2011 hyväksytyn Tehy ry:n ja Kunnallisen työmarkkinalaitoksen välisen sovintoehdotuksen voimassaoloaikana myös Tehy ry:tä ja sen pääluottamusmiestä.