Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 19.9.2012:

”Rakennetyöttömyyden hoito Turussa 2012” on Turun työvoiman palvelukeskuksen laatima työttömyyttä ja työllisyystoimenpiteitä koskeva yhteenveto. Yhteenvetoon on koottu työttömyyden laatua ja määrää koskevia tunnuslukuja ja kuvattu työttömyyden purkamiseksi tehtyjä toimenpiteitä. Työllisyyden hoidon alueellista näkökulmaa koskevassa osiossa on esitelty Turussa toteutettuja työllisyyden edistämiseen pyrkiviä kokeiluja ja hankkeita. Työllisyyspolitiikan valtakunnallisia linjauksia ovat pääministeri Kataisen hallitusohjelmassa mainitut nuorten yhteiskuntatakuun toteuttaminen, työvoimapalveluiden laadun parantaminen ja pitkäaikaistyöttömyyden vähentäminen kuntakokeilulla.

Nuorten yhteiskuntatakuu jakautuu hallinnollisen vastuun näkökulmasta työpolitiikkaan, koulutuspolitiikkaan ja nuorisopolitiikkaan. Turussa keskeiset toimijat nuorten työllistymisen ja työelämävalmiuksien lisäämiseksi ja syrjäytymisen ehkäisemiseksi ovat nuorisotoimessa Fendari, Ohjaamo ja etsivä nuorisotyö, kasvatus- ja opetustoimessa /MAST – toiminta sekä työelämäkuntoutuksessa KOHO – toiminta. Sosiaali- ja terveystoimessa keskeisesti ovat mukana sosiaalityö ja perusterveydenhuolto sekä erikoissairaanhoito. Hankkeista mainittakoon Ungdomsverkstaden Troja. Kansallisen sosiaali- ja terveysalan kehittämisohjelman (KASTE II) kautta kuntien palvelujärjestelmän kehittämiseen ohjataan erillismäärärahaa vuosina 2012 - 2014. Ohjelmassa tullaan käynnistämään alueellisia hankkeita lasten ja nuorten psykososiaalisten avopalveluiden kehittämiseksi lasten ja nuorten omassa kehitysympäristössä. Hallitusohjelman mukaisesti käynnistetään syrjäytymistä, köyhyyttä ja terveysongelmia vähentävä poikkihallinnollinen toimenpideohjelma, johon sisältyy toimenpiteitä nuorten yhteiskuntatakuun toteutumisen tukemiseksi.

Työvoimapalveluiden laadun valtakunnalliseen parantamiseen sisältyy hallitusohjelman mukaan mm. pitkäaikaistyöttömien osallistumisen lisääminen palkkatukityöhön, koulutukseen ja muihin palveluihin. Turussa työllistämistoimenpiteet ovat yhteenvedon mukaan vuonna 2012 keskittyneet juuri palkkatukityöllistämiseen sekä kuntouttavan työtoiminnan ostopalveluihin.

Alueellinen työllisyydenhoito nousee esiin Varissuolla juuri alkaneessa pitkäaikaistyöttömyyden vähentämistä tavoittelevassa työ- ja elinkeinoministeriön käynnistämässä kuntakokeiluhankkeessa.

Turun hankkeen keskeisin tavoite on luoda uudentyyppinen, asiakaslähtöinen viranomaisyhteistyö yhteisessä toimipisteessä Varissuolla.

Hallitusohjelmassa todetaan, että työ- ja elinkeinotoimistojen, Kelan ja kuntien yhteinen työvoiman palvelukeskusten toimintamalli ulotetaan koko maahan, niiden toimintamallista säädetään lailla ja niiden rahoitus turvataan. Turussa TYP-työ  ja työelämäkuntoutus –tulosyksikön toiminta on vakiintunutta paikallisin yhteistyösopimuksin määriteltyä toimintaa Kelan, Turun kaupungin ja TE- hallinnon kesken. Turun työvoiman palvelukeskustoiminnan nykyinen strategiakausi ja toiminnan yhteistyösopimus päättyvät vuoden 2012 lopussa. Uuden strategian sekä mahdollisen yhteistyösopimuksen laadinta on vireillä.

Edellä mainitun kuntakokeilun kokemuksia tullaan hallitusohjelman mukaan hyödyntämään työvoiman palvelukeskustoiminnan valtakunnallistamisessa.

Työhallinnon toimistoverkkouudistus ja palvelumallin muutos mainitaan yhteenvedossa kunnan toiminnassa huomioitavana tekijänä, koska uudistus tähtää keskitettyyn palvelurakenteeseen ja seudulliseen yhteistyöhön. Samalla todetaan palvelumallin muutoksen myötä kunnan vastuun työllisyyden hoitajana kasvavan, kun uudessa mallissa jo vuoden työttöminä olleet nähdään kunnan asiakkaina ja käytännössä etuusasiakkaat ovat pääsääntöisesti kunnan vastuulla. Hallitusohjelmassa puolestaan todetaan, että työttömien eläke-edellytyksiä koskeva selvittely siirretään työvoiman palvelukeskusten vastuulle.

Työmarkkinatuen ja toimeentulotuen rahoitusta koskeva lainsäädäntö uudistui vuoden 2006 alussa. Siitä alkaen kunnat ovat osallistuneet työmarkkinatuen rahoitukseen rahoittaen puolet siitä työmarkkinatuesta, jota myönnetään yli 500 päivää tukea saaneille, aktiivitoimiin osallistumattomille (passiivituen saajat). Lain valmisteluasiakirjoissa todetaan mm. että ”Uudistuksesta aiheutuvat lisäkustannukset kompensoidaan kunnille siten, että uudistus on kuntien kannalta kustannusneutraali” ja että ”Korvaaminen toteutettaisiin lisäämällä sosiaali- ja terveydenhuollon laskennallisia valtionosuuksia ja korottamalla verotuloihin perustuvan valtionosuuksien tasauksen tasausrajaa.” Toimeentulotuen rahoitusta uudistettiin samanaikaisesti siten, että valtio on siitä alkaen osallistunut perustoimeentulotuen kustannuksiin.

Työmarkkinatukea alle 500 päivän työttömyyden perusteella saaneita oli vuonna 2011 koko maassa 67 415 ja Turussa 3 060 henkilöä. Työmarkkinatukea yli 500 päivän työttömyyden perusteella maksettiin koko maassa 52 446 henkilölle ja Turussa 2 792 henkilölle. Kuuden suurimman kaupungin välisessä vertailussa Turussa oli vuonna 2011 kolmanneksi eniten yli 500 päivän työttömyyden perusteella työmarkkinatukea saaneita henkilöitä. (Lähde: Kela 31.8.2012)

Liite 1Rakennetyöttömyyden hoito Turussa

Liite 2Työvoimapoliittiset toimenpiteet (kasvatus- ja opetustoimi)

Liite 3Nuorten yhteiskuntatakuu (nuorisotoimi)

EhdotusKaupunginhallitus päättää

- merkitä edellä esitetyn ja liitteenä olevat työttömyyden hoitoa, työllisyystoimenpiteitä ja nuorten yhteiskuntatakuuta koskevat selvitykset tiedoksi ja

- että kaupungin ja työhallinnon välistä yhteistyötä sekä pitkäaikaistyöttömyyden hoitoa ja nuorten yhteiskunta- ja koulutustakuuta koskevat strategiset linjaukset tuodaan erikseen kaupunginhallituksen käsiteltäviksi.

PäätösAsia pantiin pöydälle Arven Lepän kannattamana tekemästä ehdotuksesta yksimielisesti.