EVIVA – Ennaltaehkäisevä virikkeellinen vapaa-aika

Puolivuotisraportti 1 / 12

Sisällys

Puolivuotisraportin tiivistelmä   1

Asukkaiden osallisuuden edistäminen   2

Viestinnän kehittäminen   4

Uusien palvelujen kehittäminen   5

Alueellisen vapaa-aikaohjaajan pilotointi   7

Osaamisen ja verkostoitumisen tukeminen   7

Talouden käyttötarkoitusselvitys   8

Puolivuotisraportin yhteenveto   9

Puolivuotisraportin tiivistelmä

Tässä puolivuotisraportissa luodaan katsaus toimintaohjelman toimenpiteisiin, niiden tuloksiin sekä tulosten arviointiin.

EVIVA, ennaltaehkäisevän ja virikkeellisen vapaa-ajan toimintaohjelma, on Turun kaupungin kulttuuri-, nuoriso- ja liikuntatoimen yhteinen asukkaiden hyvinvoinnin tukemiseen ja vapaa-ajanpalvelujen kehit-tämiseen tähtäävä toimintaohjelma vuosille 2011–2015.

Toimintaohjelman tavoitteena on ennaltaehkäisevää vapaa-ajanpalvelutoimintaa kehittämällä innostaa nykyistä suurempi osa kaupunkilaisista vapaa-ajanharrastusten pariin, lisätä asukkaiden osallisuutta ja näin vähentää merkittävästi sosiaalisia ja terveydellisiä ongelmia.

Kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.11.2011 EVIVA-toimintaohjelman vuoden 2012 rahoitukseksi 500 000 euroa. Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla EVIVA on yhteistyössä kaupungin hallintokuntien kanssa kehittänyt toimenpiteitä vastaamaan palvelukysynnän haasteisiin ja hillitsemään hyvinvointierojen kasvua. Tässä yhteistyössä on vapaa-ajanhallintokuntien lisäksi ollut mukana kasvatus- ja opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimet sekä kolmannen sektorin toimijat.

Toimenpiteet ovat keskittyneet Runosmäki-Raunistulan pilottialueella tiedon kartoittamiseen alueesta, uusien palvelumallien kehittämiseen alueella kartoitettujen tarpeiden pohjalta, palveluiden viestinnän kehittämiseen, toimijoiden osaamisen tukemiseen sekä toimijoiden poikkihallinnollisen yhteistyön vahvistamiseen ja yhteistyön vahvistamiseen kolmannen sektorin toimijoiden kanssa.

Näiden toimenpiteiden lisäksi kevään aikana on aloitettu tarvekartoitukset Nummi-Halisten sekä Pansio-Jyrkkälän alueella. Jo aloitetut ja loppuvuodelle suunnitellut sekä päätetyt toimenpiteet toteutetaan rahoituksen puitteissa. Osa toimenpiteistä Nummi-Halisissa ja kokonaisuudessaan toimenpiteet Pansio-Jyrkkälässä voidaan aloittaa vasta vuoden 2013 alussa EVIVAn rahoituksen noustessa 2013 vuositasolle, 652 000 euroon.

Asukkaiden osallisuus uusien palveluiden kehittämisessä on aloitettu Runosmäki-Raunistulassa, Nummi-Halisissa ja Pansio-Jyrkkälässä. Asukkaiden tarpeita vapaa-ajan palveluiden suhteen on kerätty tietyille kohderyhmille suunnatuilla kyselyillä ja tarpeiden kartoitusta varten kehitetyllä jalkautumispisteellä, joka tiedonkeruun lisäksi lisää tietoisuutta alueen omista harrastusmahdollisuuksista.

Jalkautumispisteessä, joka kiersi näiden kolmen suuralueen lähikaupoissa, kirjastoissa, terveysasemilla sekä nuorisotalolla, työskenteli vapaa-aika räätäleitä eli haastattelijoita, jotka koulutettiin tehtävään kartoittamaan kaupunkilaisten tarpeita vapaa-ajan palveluiden suhteen ja jakamaan tietoa harrastusmahdollisuuksista kullakin alueella. Vapaa-aikaräätälit jatkavat työtään jalkautumispisteessä syksyn aikana Pansio-Jyrkkälässä.

Jalkautumispiste on tavoittanut yhteensä n. 450 kaupunkilaista viidellätoista jalkautumiskerralla. Sen edut aiemmin käytettyihin osallistamisen menetelmiin ovat selkeät. Osallistettavien määrää voi pitää hyvänä otoksena, ja jalkautumispisteen osallistamisilla tuotettiin arvokasta tietoa, millä kehitetään alueiden tarpeisiin sopivia palveluja ja vähän tai ei lainkaan harrastavien aktivoimiseksi sopivaa hyvinvointiviestintää. Jalkautumispisteen rinnalla tullaan kehittämään jatkossa monipuolisia osallistamisen työtapoja tavoittaaksemme myös erityisesti valitut kohderyhmät, joilta tiedonsaanti on jäänyt vähemmälle.

Jatkotoimenpiteenä osallisuuden lisäämiseksi tullaan resurssien puitteissa toteuttamaan myöhemmin vapaa-ajan palveluiden suunnittelutyöpajoja, joissa asukkaiden on mahdollisuus osallistua oman alueensa vapaa-ajan palveluiden suunnitteluun ja mahdollisesti myös toteutukseen.

Jalkautumispiste on ollut osa alueellisen poikkihallinnollisen viestinnän kehittämistä. Yhteisen alueellisen vapaa-ajan viestinnän kehittäminen on tiivistänyt poikkihallinnollista yhteistyötä liikunnan, kulttuurin ja nuorison välillä. On syntynyt yhteinen tavoite hyvinvointiviestinnästä alueittain.

Hyvinvointia liikkeellä on yksi toiminnassa olevista osahankkeista, jossa kehitetään yhteisiä viestinnän tapoja liikunnan, nuorison ja kulttuurin kanssa. Runosmäki-Raunistulassa on saatu onnistuneita kokemuksia yhteisten viestintätempausten puitteissa. Näissä pienissä tapahtumissa on ollut aina liikunnallista tai kulttuuriin liittyvää toimintaa, jonka ohessa on kerrottu alueen harrastus- ja vapaa-ajan toiminnasta. Tilaisuuksissa on tavoitettu EVIVAn näkökulmasta oikeaa kohderyhmää ja tiedotetuista harrastustoiminnoista omalla alueella ollaan oltu kiinnostuneita.

Käynnissä on 12 kehittämishanketta ja 9 pienempää palvelumallikokeilua pääasiassa Runosmäki-Raunistulassa, joissa testataan uusia asukkaiden toiveiden pohjalta räätälöityjä vapaa-ajan palveluita. Osa toiminnoista keskittyy myös Nummi-Halisiin ja Pansio-Jyrkkälään. EVIVAn rahoittamiin vapaa-ajan palveluihin on osallistunut vuoden 2012 aikana 15.8.2012 mennessä yhteensä 7020.

Suurin osa näistä kehittämishankkeista ja palvelumallikokeiluista ovat käynnistyneet kevään ja kesän aikana 2012. Yksi palvelumallikokeiluista PopUp-fillari oli käynnissä kesäkuun ajan. PopUp- fillari on kaupunginkirjaston ja liikuntapalvelukeskuksen uusi palvelumalli, jossa jalkauduttiin ihmisten pariin. Se tavoitti arviolta 530 asukasta kesäkuun aikana. PopUp-fillarin parivaljakko koostui liikuntapalvelukeskuksen edustajasta ja vaihtuvasta kulttuurin sekä vapaan taidekentän edustajasta. Hyvien kokemusten ja jatkokehitysideoiden pohjalta tätä yhteistä poikkihallinnollista palvelua pyritään jatkamaan kesällä 2013.

Kehittämishankkeiden lisäksi Runosmäki-Raunistulassa aloitti pilottina toukokuussa 2012 alueellinen vapaa-aika ohjaaja, jonka tehtävänkuvaa tullaan tarkastelemaan vuoden 2012 loppuun. Tavoitteena on testata tällaisen alueella poikkihallinnollisissa tehtävissä toimivan vapaa-aikaohjaajan työnkuvaa, joka keskittyy vähän tai ei lainkaan harrastavien asukkaiden saavuttamiseen ja asiakasohjaukseen vapaa-ajan harrastusten pariin sekä poikkihallinnollisen yhteistyön tiivistämiseen alueen vapaa-aika tarjonnan näkökulmasta. Vuoden 2012 lopussa pystymme arvioimaan työnkuvaa reilun puolen vuoden ajalta ja päättämään jatkotoimenpiteistä.

Palvelumallien kehittämisen tueksi EVIVA on kevään 2012 aikana järjestänyt alueellisia työpajoja, seminaarin ja ensimmäisen palvelumuotoilukoulutuksen. Nämä tilaisuudet ovat lisänneet verkostoitumista niin poikkihallinnollisesti kuin kolmannen sektorinkin välillä ja synnyttäneet uusia palvelumalli-ideoita. Ensimmäisessä palvelumuotoilun koulutuksessa otettiin ensiaskeleet kohti asukkaita osallistavaa palvelumuotoilua. Koulutus, seminaarit ja aluetapaamiset jatkuvat syksyllä.

Suurin osa hankkeelle vuodelle 2012 varatusta rahoituksesta on mennyt henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä kehittämishankkeiden ja palvelumallikokeilujen rahoitukseen. Edelleen loppuvuoden 2012 500 000€ rahoitus on jo sidottu uusien palvelumallien kehittämiseen ja näihin liittyvien toimenpiteiden rahoitukseen. Tämä 500 000 euron vuositaso on ollut riittävä, kun on toimittu pääasiassa yhdellä suuralueella.

Vuoden 2013 haasteena ovat toimenpiteet kolmella suuralueella, jossa Runosmäki-Raunistulaan tullaan resursseja tarvitsemaan toimintojen juurruttamiseen ja uusien palvelumallien integroimiseen osaksi hallintokuntien arkea, Nummi-Halisissa resurssien tarve kohdistuu palvelumallikokeilujen käynnistämiseen ja Pansio-Jyrkkälässä tiedon keräämiseen sekä palvelumallisuunnitteluun ja toimintojen käynnistämiseen. Näin ollen on tarpeen nostaa vuoden 2013 EVIVA toimintaohjelman rahoitus kaupunginhallituksen hyväksymän suunnitelman vuositasolle 652 000€.

EVIVA on poikkihallinnollisessa yhteistyössä vapaa-ajanhallintokuntien, kasvatus- ja opetus- sekä sosi-aali- ja terveystoimen kanssa konkreettisesti pyrkinyt edistämään toimintaohjelman tavoitteiden mukai-sesti kaupunkilaisten vapaa-ajan aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämistä vapaa-ajantoimintaa kehittä-mällä. EVIVAn toimenpiteet ovat saavuttaneet yhteensä 10 410 turkulaista 1.1-15.8.2012 välisenä aikana. Vuosille 2013–2015 tullaan tarvitsemaan projektisuunnitelman mukaista rahoitusta, jotta EVIVAn tavoitteet voidaan saavuttaa.

Asukkaiden osallisuuden edistäminen

Toimenpiteet

EVIVAn toiminta perustuu vankkaan tarvekartoitukseen ja asukkaiden osallistamiseen. Asukkaiden osallisuutta on lisätty ja edistetty erityisesti palvelutarpeiden kartoitusten yhteydessä. Palvelutarvetiedot kuuluvat olennaisesti osana Turun suuralueiden välisten hyvinvointierojen, alueellisten palvelujen kehittämiseksi ja palvelutuotannon haasteiden ja mahdollisuuksien ymmärtämiseksi laadittuihin suuralueprofiileihin, jotka on kehitetty vuoden 2011 lopulla yhteistyössä Turun kaupungin Tutkimus- ja kehittämisyksikön kanssa.

Asukkaiden tarpeiden tunnistamiseen käytettävät osallistavat toimintamenetelmät tarkoittavat alueelle jalkautumista, asukkaiden kanssa keskustelua ja osallistavan suunnittelun toteuttamista eli uudenlaiseen osallistamiseen pohjautuvaa palvelumuotoilua. Tammi-helmikuussa 2012 Kestävän kehityksen opiskelijat kartoittivat Runosmäki-Raunistulan alueen asukkaiden toiveita ja odotuksia alueen vapaa-ajan suhteen erilaisilla ryhmä- ja yksilöhaastatteluilla sekä kyselyillä. Alueella osallistettiin työikäisiä, eläkkeelle siirtyneitä ja kotihoidon piirissä olevia ikäihmisiä, sillä näiden ikäryhmien osallistaminen oli jäänyt osin puutteelliseksi vuoden 2011 tarvekartoituksissa.

Nummi-Halisten ja Pansio-Jyrkkälän alueen asukkaiden tarvekartoitukset toteutettiin tarkoitukseen kehitetyllä EVIVAn jalkautumispisteellä huhti-toukokuussa. Jalkautumispisteessä Taideakatemiasta rekrytoidut haastattelijat, ”vapaa-aikaräätälit”, kartoittivat kaupunkilaisten ideoita ja toiveita vapaa-ajan toimintaan liittyen. Piste jalkautui ihmisten pariin alueen lähikauppoihin, kirjastoon, terveysasemalle sekä nuorisotalolle. Osallistamistoiminnan pääpaino oli EVIVAn seuraavalla suuralueella, Nummi-Halisissa, jossa alueen asukkaita osallistettiin kahdeksana päivänä. Osallistamispiste vieraili myös Pansio-Jyrkkälän alueella kuutena päivänä, jotta sen toimivuutta voitiin testata, ja jotta saatiin alustavaa tietoa alueen asukkaiden palvelutarpeista, mutta varsinainen osallistaminen alueella toteutetaan syksyllä. Jalkautumispisteen tarvekartoituksia on lisäksi täydennetty jaettavalla kortilla, jossa ohjataan internetissä olevaan webropol-kyselyyn.

Tulokset

Kestävän kehityksen opiskelijat osallistivat Runosmäki-Raunistulan alueella erilaisilla työtavoilla 39 alueen asukasta. Nummi-Halisten ja Pansio-Jyrkkälän alueella jalkautumispisteessä osallistettiin yhteensä 445 turkulaista, minkä lisäksi webropol-kyselyyn on vastannut 34 kaupunkilaista.

Nummi-Halisissa, jossa suurin osa jalkautumisesta suoritettiin, kaikenikäisten palvelutarpeissa ja -toiveissa korostui erityisesti se, että ohjattua toimintaa kaivataan lähelle. Vastaajan iästä riippumatta toiveet kohdistuivat erilaisten liikuntaharrastusmahdollisuuksien, käsillä tekemisen sekä retkeilytoiminnan lisäämiseen ja kehittämiseen. Kulttuurin puolella Nummi-Halisten alueen asukkaiden toiveet liittyivät erityisesti teatteriharrastusmahdollisuuksien parantamiseen. Yhtäläisesti tarvekartoituksissa korostuivat erityisesti toiveet erilaisista alueellisista liikunta- ja kulttuuritapahtumista sekä tiedotuksen parantaminen.

Arviointi

Jalkautumispisteen edut aiemmin käytettyihin osallistamisen menetelmiin ovat selkeät, kun vertaa jo yksistään tavoitettujen määrää. Osallistettavien määrää voi pitää hyvänä otoksena, ja jalkautumispisteen osallistamisilla tuotettiin arvokasta tietoa, millä kehitetään alueiden tarpeisiin sopivia palveluja sekä tuotetaan hyvinvointipalveluja käyttäjien vähän tai ei lainkaan harrastavien väestönryhmien aktivoimiseksi sopivia tiedotuksen ja viestinnän keinoja. Jalkautumispistettä kehitetään kuitenkin vielä jatkossa, jotta sillä tavoitetaan entistä enemmän kaupunkilaisia ja saadaan entistä laajemmin kaupunkilaisten tarpeet esiin. Jalkautumispisteen rinnalla tullaan kuitenkin myös kehittämään jatkossa monipuolisia osallistamisen työtapoja, koska näissä jalkautumispisteen kartoituksissa ei onnistuttu tavoittamaan kaikkia kohderyhmiä.

Asukkaiden osallistaminen on EVIVAn näkökulmasta oleellinen väline, jonka tietoa soveltamalla voidaan kehittää alueellisia vapaa-ajanpalveluja ja kaventaa alueiden välisiä hyvinvointieroja. Asukkaiden osallistamisen sekä sen sisältämän tiedon soveltamisen perimmäisenä tavoitteena on luoda malli, jolla ajantasainen palvelutarvetieto integroituu osaksi hallintokuntien normaalia palvelutuotantoa.

ks. Liite 1. Osallistaminen / EVIVAn toimenpiteiden arviointi- ja seurantataulukko / elokuu 2012

Viestinnän kehittäminen

Toimenpiteet

EVIVAn tavoitteena on viestintä- ja markkinointikeinoin edistää kaupunkilaisten harrastuneisuutta ja osallisuutta liikuntaan, kulttuurin ja muihin harrastuksiin lisäämällä hyvinvoinnin ajattelua ja parantaen palveluiden ja tarjonnan tietoutta. EVIVAn viestinnällä, nk. hyvinvointiviestinnällä, halutaan tuoda esiin hyvinvoinnin hyöty ja osoittaa, että aktiivisella vapaa-ajalla voi omaan arkeensa tuoda valtavasti lisäarvoa. Viestintäsuunnitelmassa on painotettu hallintokuntien välisen yhteistyön lisäämistä, minkä lisäksi on aloitettu alueellisen viestinnän kehittäminen, koska tarvekartoituksissa on noussut selkeä tarve lähipalveluiden tiedonsaannin parantamisesta.

Hyvinvointiviestinnän ilmeeksi valittiin Markku Mäkelän piirtämät sympaattiset ja karikatyyriset ”vapaa-aika Virtaset”, jotka kannustavat kaupunkilaisia vaihtamaan vapaalle liikunnan, kulttuurin ja muiden harrasteiden pariin. Hahmoilla viestitään matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksista. Varsinaisina uudenlaisina viestinnän keinoina, joilla pyritään tavoittamaan erityisesti vähän tai ei-lainkaan vapaa-ajallaan harrastavat on käytetty erilaisia keinoja, sillä perinteiset viestintäkeinot eivät yksinään riitä. Jalkautumispisteen yhteydessä on jaettu palvelutietoa, Runosmäessä on järjestetty erilaisia Hyvinvointia liikkeellä! – tempauksia, kuten Pihakeinutreffit, Lapsi- ja vanhempi leikkiliikuntatuokiot sekä isompi tapahtuma Runosmäkipäivän yhteydessä. Tempauksissa on ohjelman yhteydessä jaettu tietoa matalankynnyksen harrastusmahdollisuuksista. Hyvinvointia liikkeellä! on lisäksi valittu EVIVAn viestinnälliseksi hankkeeksi. Kesäkuun aikana keskustan, Nummen, Runosmäen ja Pansion alueilla vieraillut PopUp-fillari, jossa pyöräilevä Liikuntapalvelukeskuksen sekä vaihtuvasti kulttuurin tai vapaan taidekentän edustaja, on kirja- ja liikuntavälinelainauksen ja muun ohjelman ohessa tiedottanut kaupungin harrastusmahdollisuuksista. Kesäkuun aikana PopUp-fillarista pyöri radiomainos Radio Sadassa ja Iskelmäradio Turussa. Joka kotiin jaettavassa Turku liikkeelle –lehdessä ilmestyi myös EVIVA-liite, jossa esiteltiin erilaisia vapaa-ajan harrastusmahdollisuuksia.

Yhtenä merkittävänä keinona alueellisten kohderyhmien tavoittamisessa on ollut yhteistyön aloittaminen alueellisen isännöitsijäyhdistyksen, Runosmäen Lämmön, kanssa. Runosmäen Lämpö on osaltaan lähtenyt mukaan alueelliseen hyvinvointityöhön jakamalla huoltamiensa talojen porraskäytäviin mainoksia EVIVAn alueellisista vapaa-ajanpalveluista ja kannustamalla alueen asukkaita aktiivisempaan vapaa-ajanviettoon. Runosmäen Lämmön kautta luotiin myös kontakti alueen taloyhtiöihin, joiden kautta tieto vapaa-ajanpalveluista tavoittaa entistä paremmin alueen asukkaat.

Sisäisellä viestinnällä levitetään EVIVAn yhteistyökumppaneille ja kaupungin työntekijöille tietoa toimintaohjelman ajankohtaisista asioista. Tähän tarkoitukseen on luotu sähköinen kuukausikirje, jossa kaikille EVIVAn kanssa läheisessä tekemisessä oleville tahoille kerrataan hankkeen kuulumiset, ajankohtaiset asiat sekä hankkeen eteneminen. Sisäistä tiedotusta on tehostettu esittelemälle EVIVA eri tahoille; hallintokunnille, Hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmälle sekä johtoryhmän alaisille ikäkaaren mukaisille työryhmille. Lisäksi tiedon kulkua ovat vahvistaneet poikkihallinnollinen viestinnän työryhmä ja poikkihallinnollinen vapaa-ajan palveluiden työryhmä, jotka kokoontuvat säännöllisesti.

Kuva 2: Vapaa-aika Virtaset

Seminaareissa on verkostoiduttu sekä vaihdettu kokemuksia muiden kaupungin ja maiden asiantuntijoiden kanssa. EVIVAa on käyty esittelemässä Pohjois-Pohjanmaan hyvinvointifoorumissa 23.–24.4. Oulussa, TERVE-SOS -tapahtumassa 8.-9.5. Tampereella, Tervekunta verkostotapaamisessa 5.–6.6. Turussa sekä WHO:n Healthy Cities konferenssissa Pietarissa 14.–16.6.

Tulokset

Hyvinvointiviestinnän avulla on tavoitettu hyvin turkulaisia. Jalkautumispisteen osallistamiset ovat tavoittaneet noin 450 asukasta. Tässä on huomioitu vain haastateltujen määrä, joka on saatu lomakkeet laskemalla. Luvussa ei ole huomioitu sitä määrää, joka on käynyt pisteessä vain saamassa palvelutietoutta tai saanut mukaan kortin, joka kannustaa ottamaan selvää vapaa-ajanpalveluista sekä vastaamaan internetkyselyyn. Ensimmäinen Hyvinvointia liikkeellä! –tapahtuma Runosmäkipäivän yhteydessä 24.5. tavoitti 800 alueen asukasta, ja kesän muut Hyvinvointia liikkeellä –tempaukset ovat tavoittaneet 136 kaupunkilaista ja PopUp-fillari tavoitti kesäkuun aikana 530 kaupunkilaista, minkä lisäksi PopUp-fillarin radiomainoskampanja ja joka kotiin jaettava Turku Liikkeelle –lehden liite ovat tavoittaneet käytännössä lähes jokaisen radionkuuntelijan ja turkulaisen. Asiakastyytyväisyyskyselyissä on tullut ilmi, että Runosmäen Lämmön porraskäytäviin jakamat mainokset sekä kädestä käteen jaetut esitteet ovat tavoittaneet haluttuja kohderyhmiä.

Kuva 3: PopUp-fillari liikenteessä. Kuva Linda Granbacka.

Arviointi

Vähän tai ei-lainkaan harrastavien tavoittamisessa perinteiset viestintäkeinot eivät yksistään riitä, vaan rinnalle on saatava uudenlaisia ideoita. EVIVA onkin kehittänyt uusia tapoja, joilla on onnistuttua tavoittamaan kaupunkilaisia melko hyvin, erityisesti Nummi-Halisten ja Runosmäen alueella. Erityisesti Pihakeinutreffit ja PopUp-fillari ovat olleet erityisen onnistuneita niin asukkaiden kuin EVIVAn näkökulmasta, joten näitä viestinnän keinoja toteutetaan myös jatkossa. Viestinnän ja tavoittamisen haasteita varten pitää kuitenkin kehittää jatkuvasti lisää keinoja, jotta toimintaohjelman tavoitteet uusista aktiivisista kaupunkilaisista toteutuvat. Olennaista on kehittää em. keinoja yhdessä asukkaiden kanssa.

Kuva

Viestinnän varsinaisten tavoitteiden, hyvinvointisanoman ja harrastamisen aloittamiseen kannustamisen, täyttymisestä tavoitettujen määrä ei kuitenkaan kerro. Viestinnän tavoittamalla ihmismäärällä ei vielä voida osoittaa suoraa yhteyttä vapaa-ajanpalveluiden käyttäjämääriin. Hyvinvointiviestintä on toisaalta voinut innostaa suuremman osan kaupunkilaisia harrastusten pariin, kuin mitä EVIVAn kautta tarkasteltavat kävijämäärät antavat olettaa. Toisaalta taas viestinnän toimenpiteiden ja kävijämäärien välinen yhteys voi olla oletettua heikompikin. Hyvinvointiviestinnän vaikutuksia voidaankin arvioida vasta riittävän pitkän aikavälin kuluttua, jolloin ATH- ja Luuppituloksia voidaan käyttää tähän tarkoitukseen. Yksittäisten palvelujen kävijämääriin viestinnän toimenpiteiden vaikutusta voidaan seurata tapauskohtaisesti vertailemalla aikaisempia ja nykyisiä kävijämääriä. Tämä vertailu on osa alahankkeiden omaa raportointia.

Ks. Liite 2. Viestintä / EVIVAn toimenpiteiden arviointi- ja seurantataulukko / elokuu 2012.

Uusien palvelujen kehittäminen

Toimenpiteet

Uusien palvelumallien kehittämisessä ovat jo suunnitteluvaiheessa olleet keskiössä asukkaiden osallisuus, yhteistyö poikkihallinnollisesti ja mahdollisesti kolmannen sektorin kanssa sekä toiminnan jatkuvuuden mahdollistaminen ja juurruttaminen hallintokunnan vapaa-ajan palveluiden tuotantoon. Uusien palvelujen kehittämiseen on luotu erilaisia toimenpiteitä, joissa toiminnan laajuutta ja rahoituksen suuruutta on käytetty toimenpiteitä erottavana tekijänä.

Palvelumallien kehittäminen aloitettiin alkuvuonna ottamalla vastaan kehittämishankkeita niin kaupungin omilta hallintokunnilta kuin kolmannen sektorin toimijoilta. Kaikki kehittämishankkeet ovat kaupungin omien hallintokuntien vastuulla, jotta myös kolmannen sektorin tuottama toiminta sitoutuu kaupungin tuotantorakenteeseen alusta asti. Kevään aikana hallintokuntien työntekijöiden näkökulmasta nousi tarve reagoida nopeammin alueella esiin nouseviin tarpeisiin. Tarvekartoituksissa nousi esille palvelutarpeita, joihin on jo olemassa tarpeisiin vastaavia palvelutuotteita, mutta kyseistä tuotetta ei ole tarjolla kaikilla suuralueilla. Näistä palvelutuotteiden laajentamistarpeesta syntyi EVIVA-leimatuote ja uusia pienimuotoisempia palvelutuotekokeiluja varten kehitetty minipilotti. Näiden kahden rahoitustavan avulla EVIVA pystyy pienemmällä rahallisella panoksella (alle 5000€) vastaamaan nopeammin alueella esiin nousseisiin tarpeisiin.

Sekä kehittämishankkeiden, minipilottien kuin EVIVA-leimojenkin päätöksissä on toteuttamisen edellytyksenä ollut asukkaiden osallisuuden vahvistaminen, kehitettävän vapaa-ajan palvelun jatkuvuuden takaaminen ja poikkihallinnollinen yhteistyö sekä mahdollinen yhteistyö kolmannen sektorin kanssa.

Kevään 2012 aikana on työstetty lisäksi muita aktivointitoimenpiteitä vastaamaan uusien palvelujen kehittämisen sekä inaktiivisten harrastamiseen kannustamisen haasteisiin. Viriketuki ja Virikeseteli ovat molemmat rahoituksia, jotka ovat suunnattu suoraan asukkaille. Viriketuki on taloyhtiöille ja asukasyhdistyksille suunnattu ”Vapaa-ajan- palveluseteli”, jonka avulla halutaan lisätä alueen omaehtoista vapaa-ajanpalveluiden harrastustoimintaa. Virikeseteli on puolestaan vähävaraisten perheiden lasten ja nuorten harrastamisen tukemiseen.

Tulokset

Käynnissä on nyt 12 kehittämishanketta, joista 4 keskittyy vuoden 2012 aikana ainoastaan Runosmäki-Raunistulan alueelle. Hankkeista 6 keskittyy vuoden 2012 aikana Runosmäki-Raunistulan lisäksi Nummi-Halisiin ja osittain Pansio-Jyrkkälään. Yksi hankkeista sijoittuu Runosmäki-Raunistulan lisäksi Pansio-Jyrkkälään ja yksi Runosmäki-Raunistulan lisäksi Nummi-Halisiin. Neljässä hankkeessa kohderyhmänä ovat kaikki ikäluokat, yksi kehittämishanke keskittyy ikäihmisiin, kolme nuoriin ja yksi lapsiin. Kolmessa kehittämishankkeessa kohderyhmänä ovat työikäiset.

Kehittämishankkeiden palvelut ovat 15.8.2012 mennessä osallistaneet yhteensä 5127 asukasta. Hankkeista yksi on ollut toiminnassa joulukuusta 2011. Muut hankkeet ovat alkaneet maalis-, huhti- ja toukokuun aikana vuonna 2012 ja osalla hankkeista varsinaiset toiminnot asukkaiden kanssa alkavat kuluvana vuonna syksyn 2012 aikana.

Käynnissä tai käynnistymässä on nyt 9 erilaista palvelumallikokeilua EVIVA-leima- ja minipilottirahoituksella. Näistä yksi sijoittuu Runosmäki-Raunistulan lisäksi Nummi-Halisiin. Muut toiminnot tapahtuvat Runosmäki-Raunistulan suuralueella. Yksi palvelumallikokeilu keskittyy ikäihmisiin, yksi kaikkiin ikäryhmiin ja kolme lapsiin ja nuoriin. Kahdella palvelumallikokeilulla on kohderyhmänään työikäiset ja lapset.

Minipilotit ja EVIVA-leimatuotteet ovat 15.8.2012 mennessä osallistaneet yhteensä 1893 asukasta. Näistä palvelumallikokeiluista yksi on toteutettu toukokuun lopulla, kaksi tuotteista toteutettiin kesäkuun aikana ja loput kuusi toteutuvat tai alkavat kesä-syyskuun aikana.

Viriketukitoiminnan käynnistämisen aloittaminen suunniteltiin alkavaksi syksyllä 2012, mutta sen toteuttaminen siirtyy rahoitussyistä myöhemmäksi. EVIVA aloitti neuvottelut Kaupunginosaviikko ry:n kanssa, sillä toiminta pyritään jo alkuvaiheessa integroimaan osaksi jonkun toimijan normaalia toimintaa, jotta sen jatko EVIVA-toimintaohjelman jälkeen voidaan varmistaa. Viriketukitoiminta käynnistyy rahoituksesta riippuen vuoden 2013 aikana.

Virikeseteli-mallista eli vähävaraisten perheiden lasten harrastuskokeilujen ja harrastuksen aloittamisen tuesta on keskusteltu johtavien sosiaalityöntekijöiden kanssa. Sosiaalitoimiston asiakasperheiden lapset saavat riittävän rahallisen tuen harrastusten aloittamiseen toimeentulotuen kautta, mutta tieto perheiden asuinalueella tarjolla olevista vapaa-ajan toiminnoista sekä erilaisista harrastusmahdollisuuksista ei aina heitä tavoita. Keskustelua jatketaan syksyllä pyrkimyksenä löytää toimiva yhteistyön muoto, jolla EVIVA saa kerättyä tietoa vähävaraisten perheiden vapaa-ajan toiveista ja tarpeista sekä toisaalta sosiaalitoimistojen työntekijät saavat ajantasaiset tiedot alueellisista matalan kynnyksen harrastustoiminnoista.

Arviointi

Kehittämishankkeiden, minipilottien sekä EVIVA-leimojen ensimmäinen toimintakausi päättyy pääsääntöisesti vuoden lopussa 2012, jolloin saadaan kävijämäärien lisäksi tuloksia siitä, miten asukkaiden osallisuus toiminnoissa on onnistunut ja onko kehittämishankkeissa kokeilluilla palveluilla jatkomahdollisuuksia ja ovatko ne mahdollista juurruttaa osaksi vastuutahona toimivan hallintokunnan tai muun toimijan pysyvään palvelutarjontaan. Tätä arviointia tekee hankkeeseen osallistuneiden lisäksi vapaa-ajan poikkihallinnollinen työryhmä, jossa on edustettuna nuorison, liikunnan ja kulttuurin operatiivista johtoa, työvaliokunta ja hyvinvoinnin edistämisen johtoryhmä ikäkaaren mukaisine alatyöryhmineen.

Ks. Liite 3.1 Uusien palvelumallien kehittäminen / EVIVAn toimenpiteiden arviointi- ja seurantataulukko / elokuu 2012; 3.2. Kehittämishankkeet ja 3.3. Minipilotit ja EVIVA-leimatuotteet.

Alueellisen vapaa-aikaohjaajan pilotointi

Toimenpiteet

EVIVAn suurena haasteena on vähän tai ei lainkaan vapaa-ajallaan harrastavien tavoittaminen ja innostaminen vapaa-ajanpalveluiden käyttäjiksi. Edellä mainittujen tavoitteiden saavuttamiseksi yksi pilotoitu erityistoimenpide on ollut alueellisen vapaa-aikaohjaajan palkkaaminen Runosmäki-Raunistulan alueelle toukokuussa 2012. Työsuhde jatkuu vuoden loppuun asti.

Alueellisen vapaa-aikaohjaajan palkkaamisen taustalla on ollut vapaa-ajanhallintokuntien tarve määräaikaisesta alueellisesta vastaavasta, jonka tehtäviin kuuluu asiakasohjaus, vapaa-ajallaan vähän tai ei lainkaan harrastavien asukkaiden tavoittaminen, motivoiminen olemassa olevien vapaa-aikapalveluiden pariin sekä uusien palvelumallien kehittäminen alueella yhteistyössä hallintokuntien kanssa. Yhtäläisesti vapaa-aikaohjaajan tehtäviksi on määritelty alueella järjestettävän vapaa-aikatoiminnan koonti ja ajan tasalla pitäminen, alueellisten toimijoiden verkoston luominen, alueellisten toimijoiden yhteistyömahdollisuuksien kehittäminen sekä alueellisten vapaa-aikapalveluiden viestinnän suunnittelu.

Tulokset

Alueellisen vapaa-aikaohjaajan työnkuva alkoi vasta toukokuussa, joten tuloksia ei vielä ole kaikilta työnkuvan eri osa-alueilta. Toistaiseksi alueellisen vapaa-aikaohjaajan työnkuva on keskittynyt inaktiivisten tavoittamiseen koordinoimalla kesän Hyvinvointia liikkeellä! -tempauksia sekä PopUp-fillaria.

Arviointi

Kulttuuri- ja nuorisoasiainkeskuksen sekä liikuntapalvelukeskuksen edustajista koottu poikkihallinnollinen vapaa-aikatyöryhmä seuraa ja arvioi Runosmäki-Raunistulassa vapaa-aikaohjaajapilotista saatuja kokemuksia. Kokemusten pohjalta päätetään jatkotoimenpiteistä ja vastaavan työnkuvan tarpeesta eri alueilla.

Ks. Liite 3. Uusien palvelumallien kehittäminen / EVIVAn toimenpiteiden arviointi- ja seurantataulukko / elokuu 2012.

Osaamisen ja verkostoitumisen tukeminen

Toimenpiteet

EVIVAn avulla pyritään myös vastaamaan uusien palvelumallien luomisen tuomiin haasteisiin. EVIVA tavoitteena on tarjota esille nousseista tarpeista räätälöityjä koulutuksia kaupungin hallintokuntien henkilökunnalle sekä niille kolmannen sektorin edustajille, jotka ovat yhteistyökumppaneina EVIVAn rahoittamissa osahankkeissa. Ensimmäisenä koulutuksena EVIVA järjesti palvelumuotoilukoulutuksen 4.6. Koulutus oli suunnattu erityisesti palvelujen suunnittelussa ja tuotannossa työskenteleville sekä esimies- ja asiantuntijatehtävissä toimiville. Koulutuksen tavoitteena oli palvelumuotoilun ja sen menetelmien esittely.

Koulutuksen lisäksi EVIVA on järjestänyt aluetapaamisia ja seminaarin, joiden tavoitteena on ollut eri toimijoiden verkostoitumisen edistäminen. EVIVA järjesti kaksi alueellista työpajaa kaupungin ja kolmannen sektorin toimijoille 12.1. sekä 11.5., joissa toimijoille on esitelty toimintaohjelma sekä alueen suuralueprofiili. Kolmannen sektorin toimijoille EVIVA järjesti Runosmäki-Raunistulassa aluetapaamisen, jossa toimintaohjelmaa, sen tavoitteita, yhteistyömahdollisuuksia sekä käynnistyviä osahankkeita esiteltiin. Kaikissa aluetapaamisissa on niin ikään käyty keskustelua toimintaohjelman tavoitteista, haasteista sekä toiminnan arvioinnista.

EVIVA järjesti 15.5. vapaa-ajan lautakuntien sekä hallintokuntien seminaarin, jonka tavoitteena oli antaa tilannekatsaus toimintaohjelman konkreettisista toimista pilottialueella sekä antaa vastauksia vapaa-aika lautakuntien jäsenten EVIVAan liittyviin kysymyksiin.

Tulokset

Ensimmäiseen palvelumuotoilukoulutuspäivään osallistui 32 toimijaa, joista enemmistö oli kaupungin hallintokuntien edustajia.

Aluetapaamiset ovat koonneet yhteen alueen toimijoita niin kaupungin kuin kolmannen sektorin puolelta. EVIVAn ensimmäiseen Runosmäki-Raunistulan aluetapaamiseen 12.1. osallistui 43 osallistujaa, joista pääosa oli kaupungin hallintokuntien edustajia. Kolmannen sektorin toimijoille järjestettyyn Runosmäki-Raunistulan aluetapaamiseen 15.2. osallistui 63 kolmannen sektorin toimijaa ja vastaavasti Nummi-Halisissa 11.5. järjestettyyn kaupungin sekä kolmannen sektorin toimijoiden aluetapaamiseen osallistui 22 henkilöä.

Vapaa-ajan lautakuntien sekä hallintokuntien seminaariin osallistui 35 lautakuntien jäsentä sekä hallintokuntien työntekijää.

Arviointi

Palvelumuotoilukoulutuksen tuloksia arvioitiin tyytyväisyyskyselyllä. Kyselyiden perusteella osallistujat olivat pääosin tyytyväisiä koulutuksen sisältöön ja ylipäätään koulutusta pidettiin tarpeellisena. Sitä vastoin jatkossa koulutukselta toivotaan vielä konkreettisempaa apua palvelujen muotoilutyöhön sekä selkeämpää koulutussisältöä.

Aluetapaamisten yhtenä tärkeimpänä tuloksena on ollut alueen toimijoiden tapaaminen, verkostoituminen sekä hallintokuntien sekä kolmannen sektorin toimijoiden keskinäisen keskustelun käyminen. Tapaamiset ovat virittäneet kumppanuuksia, vapaa-ajantoiminnan kehittämisideoita sekä selkeitä palvelumallikonsepteja.

Vapaa-ajan lautakuntien ja hallintokuntien seminaari puolestaan edisti niin ikään toimijoiden välistä verkostoitumista, mitä pidettiin seminaarissa hyvänä ja kannatettavana asiana. Samalla seminaari vahvisti lautakuntien luottamusta EVIVAn toimenpiteisiin.

Ks. Liite 4. Osaamisen ja verkostoitumisen edistäminen / EVIVAn toimenpiteiden arviointi- ja seurantataulukko / elokuu 2012.

Talouden käyttötarkoitusselvitys

Toimenpiteet

Suurin osa hankkeelle vuodelle 2012 varatusta rahoituksesta on mennyt henkilöstökuluihin, palvelujen ostoihin sekä kehittämishankkeiden, minipilottien ja EVIVA-leimojen rahoitukseen.

15.8.2012 mennessä toteutuneet henkilöstökulut koostuivat kolmen EVIVA-koordinaattorin palkoista ja sivukuluista sekä tarvekartoituksen tuntityöntekijöiden kuluista ja korkeakouluharjoittelijasta sekä toukokuussa aloittaneesta alueellisesta vapaa-aikaohjaajasta ja osahankkeiden henkilöstökuluista.

Merkittävimmät palvelujen ostot kohdistuvat asiantuntijapalveluihin sekä viestinnän kuluihin. Suurimmat viestinnän kulut kohdistuvat asukkaiden osallistamista varten suunniteltuun jalkautumispisteeseen sekä vapaa-aika Virtasten markkinointimateriaalin suunnitteluun ja toteutukseen.

Henkilöstökulut 116 950,15€

Palvelujen ostot 68 930,15€

•Turun yliopiston lapsi- ja nuorisotutkimuskeskuksen ”Nuoret Luupin alla”-tutkimuksen toteutus 20 900€.

•Markkinointi- ja viestintäpalvelut 20 870,12€

•Asiantuntijapalvelut 22 121,77€, jotka sisältävät mm. nuorison, liikunnan ja kulttuurin osahankkeiden palveluostoja sekä Ramboll management consulting oy:lta ostettuja palveluita

•Monikulttuurisen iltapäiväkerhon palvelujen ostot urheiluseuroilta yhteensä 25 696,00€ toukokuun 2012 loppuun mennessä. Toiminnalla on oma talousseuranta. EVIVA-rahoitusta hanke saa 15 000€ vuonna 2012.*

Kehittämishankkeet / Minipilotit / EVIVA-leimat 208 457,10€

•Elokuun puoleen väliin mennessä on käynnistynyt 12 kehittämishanketta. Päätetyt rahoitusosuudet vuodelle 2012 ovat yhteensä 183 017,10€.

•Minipilotteja ja EVIVA-leimatuotteita on käynnissä tai käynnistymässä yhteensä 11, joiden päätetty rahoitus on yhteensä 25 440€ vuodelle 2012.

* Vuoden 2011 loppupuolella on myös käynnistynyt EVIVAn alahankkeena Monikulttuurinen iltapäiväkerho-hanke. Monikulttuurinen iltapäiväkerho – hankkeelle on seurantaa ja raportointia varten perustettu oma projektitili. Tampereen kaupungilta tullaan vuoden 2012 aikana saamaan n. 43 000 € avustussumma, joka on Turun kaupungin avustusosuus vuodelle 2012 OKM:n kotouttamisohjelman rahoittamasta Monikulttuurinen iltapäiväkerhon-hankkeesta. Tampereen kaupunki on hankkeen päävastuutaho sekä vastaa avustuksen tulouttamisesta kumppanitahoille.

Arviointi

Puolen vuoden talousseuranta osoittaa, että 500 000€ vuositasoinen panos ei tule riittämään siirryttäessä toteuttamaan EVIVAn toimintaa useammalle suuralueelle, jos tavoitteena on kehittää muillekin suuralueille Runosmäki-Raunistulaan kehitettyyn vapaa-aikapalveluihin verrattavaa toimintaa. EVIVAn rahoittamana on käynnistynyt 12 kehittämishanketta ja useita pienempiä tuotepilotteja, joista suurin osa keskittyy ainoastaan Runosmäki-Raunistulan suuralueelle. Syksyn aikana toimintoja alkaa myös Nummi-Halisten alueella. Pansio-Jyrkkälän alueella toimintoja ei voida aloittaa vielä tämän vuoden puolella, sillä taloudelliset resurssit eivät tähän riitä.

Puolivuotisraportin yhteenveto

EVIVA on poikkihallinnollisessa yhteistyössä vapaa-ajanhallintokuntien, kasvatus- ja opetus- sekä sosiaali- ja terveystoimen kanssa konkreettisesti pyrkinyt edistämään toimintaohjelman tavoitteiden mukaisesti kaupunkilaisten vapaa-ajan aktiivisuuden ja hyvinvoinnin lisäämistä vapaa-ajantoimintaa kehittämällä.

EVIVAn tavoitteiden mukaisten, paremmin asukkaiden toiveita ja tarpeita vastaavien vapaa-aikapalvelujen kehittäminen, on aloitettu asukkaiden tarvekartoituksilla ja asukkaita osallistamalla. Vuoden 2012 ensimmäisellä puoliskolla vapaa-aikatoiminnan kehittämiseen on osallistettu jo 500 kaupunkilaista, joista suurin osa on tavoitettu jalkautumispisteen vapaa-aikakyselyllä. Uusien palvelumallien kehittäminen on käynnistynyt hallintokuntavetoisesti, mutta kuitenkin hyvässä yhteistyössä kolmannen sektorin kanssa. Yhteistyötä ovat edistäneet toimintaohjelman järjestämät aluetapaamiset, joissa alueen toimijat ovat tutustuneet toisiinsa sekä yhdessä pohtineet alueen tavoitteita ja haasteita.

Uusiin vapaa-ajanpalvelujen kehittämishankkeisiin on osallistunut 5127 kaupunkilaista sekä minipilotti- ja EVIVA-leimatoimintaan 1893 asukasta. Suurin osa osallistujista on Runosmäki-Raunistulan alueelta, mikä kertoo että palveluilla on onnistuttu tavoittamaan erittäin hyvin alueen asukkaat. Huomionarvoista on se, että valtaosa kehittämishankkeista käynnistyy vasta syksyllä. Samasta syystä toimenpiteiden onnistumista ei voida vielä luotettavasti arvioida. Nyt voidaan kuitenkin todeta, että palvelujen suunnitteluun tarvitaan entistä enemmän tietoa alueen väestöstä, palveluista sekä erityisesti palvelutarpeista.

EVIVAn tavoite kaupunkilaisten vapaa-ajanaktiivisuuden kasvattamisesta edellyttää erityisesti vähän tai ei lainkaan harrastavien tavoittamista. Tavoite on samalla yksi toimintaohjelman suurimmista haasteista. Kohderyhmien tavoittamisen parantamiseksi on keskitytty kehittämään uudenlaisia viestinnällisiä keinoja. Hyvinvointia liikkeellä! –tempaukset, PopUp-fillari, Turku Liikkeelle –lehden Vaihda vapaalla Turussa –liite, jalkautumispisteessä jaettava palvelutieto, Runosmäen Lämmön yhteistyö toiminnan mainostamisessa ovat osaltaan vastanneet tähän haasteeseen. Yhtäläisesti pilottina aloitettu Runosmäki-Raunistulan alueellinen vapaa-aikaohjaaja pyrkii työnkuvansa mukaisesti tavoittamaan alueen inaktiivit sekä ohjaamaan ja motivoimaan heidät harrastusten pariin. Viestinnän varsinaisten tavoitteiden, hyvinvointisanoman ja harrastamisen aloittamiseen kannustamisen, täyttymisestä viestinnän keinoin tavoitettujen määrä ei kuitenkaan kerro. Tätä voidaan laajemmin arvioida epäsuorasti vasta ATH- ja Nuoret Luupin alla – tutkimusten perusteella.

Palveluiden saavutettavuuden sekä haluttujen kohderyhmien tavoittamisen parantamiseksi pitää palveluja ja viestintää räätälöidä tarkemmin aluekohtaisesti, mutta millään kaupungin toimialalla tai yksiköllä ei ole kokonaiskuvaa eri palvelualueiden tilanteesta. EVIVAn ensimmäisen varsinaisen toimintavuoden alku on jo osoittanut, että jatkossa tulee kehittää sellaista poikkihallinnollista toimintatapaa alueellisesti, joka edistäisi tällaisen kokonaiskuvan saamista sekä toisi lisäarvoa ja synergiaa päivittäiseen työntekoon. Yksi ratkaisuvaihtoehto, jota EVIVAssa nyt testataan, on alueellisen vapaa-aikaohjaajan työnkuva. Poikkihallinnollisuudesta voidaan kuitenkin jo tässä vaiheessa sanoa, että EVIVA on ensimmäisen varsinaisen toimintavuotensa aikana onnistunut edistämään poikkihallinnollista näkökulmaa vapaa-ajanpalveluiden tuottamisessa luoden näin pohjaa kaupunginsisäiselle poikkihallinnolliselle ajattelutavalle.