Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus42210.09.201213

2510-2010 (015, 002, 642)

Kauppakeskus Skanssin yhteispalvelupisteen toiminnan jatkaminen (Pj)

Tiivistelmä:

Yhteispalvelupiste Monitorin toiminta pohjautuu kaupunginhallituksen 25.10.2010 § 565 ja 10.1.2011 § 10 hyväksymiin linjauksiin yhteispalvelupisteen perustamiseksi kauppakeskus Skanssiin kokeiluluontoisesti vuosiksi 2011-2012. Monitori avattiin 13.6.2011 ja sen toimintaa ja tuloksia esiteltiin kaupunginhallituksen iltakoulussa 7.5.2012. Toiminnan sopimuskumppanit ovat Turun kaupunki, Turun työ- ja elinkeinotoimisto ja Kansaneläkelaitos. Nykyinen sopimuskausi päättyy 31.12.2012. Kaupunginhallitukselle esitetään, että Yhteispalvelupiste Monitorin toimintaa jatketaan kaksivuotisena kokeiluna ajalla 1.1.2013 - 31.12.2014. ja että toimintaan varaudutaan vuosittain kaupungin talousarviossa.

Kh § 422

Kehittämispäällikkö Maarit Luukkaa ja palvelupäällikkö Outi Laikko 29.8.2012:

Monitorin toiminta

Yhteispalvelu perustuu julkisen hallinnon yhteispalvelusta (2.3.2007/2239) annettuun lakiin, jonka tarkoituksena on parantaa julkisen hallinnon asiakaspalvelun saatavuutta ja toiminnan tehokkuutta. Skanssin kauppakeskuksessa toimivan yhteispalvelu Monitorin perustajaorganisaatiot ovat Turun kaupunki ja Turun työ- ja elinkeinotoimisto. Toukokuussa 2012 yhteistyökumppanina yhteispalvelussa aloitti Kansaneläkelaitos.

Monitorin palveluvalikoimaan kuuluvat mm. kirjastopalvelut, neuvonta ja tiedon jakaminen kaupungin, työhallinnon ja Kelan palveluista, henkilökohtainen palveluohjaus, maksuttomat nettipisteet, mahdollisuus bussikorttien lataukseen ja liikuntakorttien lunastamiseen sekä hyvinvointia ja työllistymistä edistävät tapahtumat. Lisäksi Monitorista saa viron-, venäjän- ja somalinkielistä asiointineuvontaa sekä terveysneuvontaa eläkeläisille kerran viikossa. Myös liikunnan palveluohjausta on ollut tarjolla.

Monitori toteuttaa hallitusohjelman painotusta asiakaspalvelun järjestämisestä ”yhden luukun periaatteella” sekä tavoitetta tarjota kansalaisille samasta palvelupisteestä mahdollisimman monet julkisen alan asiakaspalvelut. Sijaitsemalla kauppakeskuksessa, siellä missä ihmiset kulkevat, helpotetaan kaupunkilaisten palveluasiointia. Monitorin kohderyhmänä ovat turkulaiset julkisia palveluja tarvitsevat, erityisesti Aurajoen itäpuolisten asuinalueiden asukkaat. Monitorin aukioloajat ulottuvat iltaan saakka ja palvelevat näin mahdollisimman monia kuntalaisia.

Toiminnan tulokset ja asiakaspalaute

Monitorin asiakaspalvelu käynnistyi kesäkuussa 2011 ja sen kävijämäärä on kasvanut voimakkaasti koko toiminta-ajan. Alkusyksyllä 2011 kävijöitä oli n. 700–800 kuukaudessa kun keväällä ja kesällä 2012 kävijöitä oli jo lähes 1800 kuukaudessa.

Kevään 2012 asiakaskyselyn mukaan Monitorin kävijät asuvat pääosin Varissuo-Lausteella (31 %) sekä Skanssi-Uittamolla (30 %). Kävijöitä on myös keskustasta (15 %) sekä Nummi-Halisen (9 %) ja Runosmäki-Raunistulan (8 %) alueilta. Asiakaskysely toteutettiin 10.1.–9.3.2012 ja siihen vastasi 119 Monitorissa käynyttä henkilöä.Asiakaskyselyn tulosten mukaan enemmistö kävijöistä (29 %) on 46–60 -vuotiaita. Yli 60 -vuotiaita on 24 % ja 16–35 -vuotiaita 25 %. Työikäiset 36–45 -vuotiaat ja alle 16-vuotiaat ovat kyselyn mukaan pienimmät kävijäryhmät. Yhteispalvelu Monitorissa käyvistä henkilöistä 30 % ilmoitti olevansa työttömänä. Eläkeläisiä on kävijöistä 23 %.

Asiakaskyselyn yhteenvedon mukaan julkisten palveluiden vieminen kauppakeskusympäristöön on ollut onnistunut kokeilu. Monitorille on muodostunut kävijäkunta, joka kokee tarjotut palvelut tarpeellisiksi ja myös käyttää niitä aktiivisesti. Erityisesti neuvontapalvelut, kirjastopalvelut sekä internetin käyttömahdollisuus on koettu hyödyllisiksi palveluiksi ja suosituiksi syiksi tulla palvelupisteeseen.

Yhteistyökumppanit

Yhteispalvelu Monitorin hallinnoija on Turun kaupunki ja toiminta on organisoitu hallinnollisesti kaupungin keskushallintoon. Turun kaupungin sopimuskumppanit ovat Turun työ- ja elinkeinotoimisto ja Kansaneläkelaitos. Nykyinen sopimuskausi päättyy 31.12.2012. Yhteistyöstä saatujen kokemusten pohjalta yhteispalvelu Monitorin toimintaa tulisi jatkaa vakituisena toimintana vuoden 2013 alusta alkaen, edellyttäen että vähintään yksi kaupungin ulkopuolinen, julkisen hallinnon yhteispalvelulain mukainen toimija osallistuu yhteispalveluun.

Monitorin toiminta suunniteltiin Turun kaupungin ja Turun työ- ja elinkeinotoimiston yhteistyönä. Työhallinnon henkilöstöresurssi yhteispalvelussa on 1,5 työntekijää. Turun työ- ja elinkeinotoimiston näkemyksen mukaan yhteispalvelupisteessä mukanaolo on ollut positiivista. Pisteen tunnettavuus on parantunut koko ajan ja asiakasmäärät ovat nousseet. Työhallinnon näkemyksen mukaan palveluilla on ollut kysyntää ja asiakkailta saadun palautteen perusteella Monitorin toiminta vaikuttaa lupaavalta ja sitä kannattaa jatkaa.

Kansaneläkelaitos liittyi sopimuskumppaniksi toukokuussa 2012. Kelan työntekijä työskentelee yhteispalvelussa kahtena päivänä viikossa. Kelan Turun vakuutuspiiri suhtautuu positiivisesti kokeiluun ja mahdolliseen Kelan toiminnan laajentamiseen pisteessä.

Kaupungin eri hallintokunnat osallistuvat toimintaan jatkossakin omien resurssiensa puitteissa. Viranomaistoimijoiden lisäksi yhdistykset ja järjestöt ovat tärkeitä kumppaneita yhteispalvelun järjestämisessä mm. tapahtumien ja teemapäivien yhteydessä.

Monitorin toiminnan jatkaminen on linjassa hallitusohjelman ja valtiovarainministeriön Asiakaspalvelu 2014 – hankkeen kanssa. Asiakaspalvelu 2014 – hankkeen mukaan julkisen hallinnon käyntiasiakaspalvelu kootaan vuoden 2014 alussa alkavan siirtymäkauden jälkeen mahdollisimman laajasti koko maan kattaviin julkisen hallinnon yhteisiin asiakaspalvelupisteisiin, joissa myös kuntien odotetaan olevan mukana.

Resurssit

Yhteispalvelutoiminta on kustannustehokasta, koska toimipisteen ylläpitokustannukset voidaan jakaa usealle taholle. Yhteispalvelu tarjoaa rajattomat mahdollisuudet erilaisten palvelujen yhdistämiseen saman katon alle. Pitkällä tähtäimellä yhteispalvelupisteessä hoidettu palveluohjaus ja opastus sähköisten palveluiden käyttöön vähentävät kuormitusta kaupungin muissa palveluissa.

Yhteispalvelupiste Monitorin toimintaan tulisi varautua vuosittain kaupungin talousarviossa kaupungille koituvien kustannusten osalta. Nykymuotoisen toiminnan pohjalta laskettu Turun kaupungin osuus kustannuksista vuodelle 2013 on 265 000 euroa. Kustannukset muodostuvat tilakustannuksista, henkilöstökustannuksista sekä toiminnan ylläpitämisen vaatimista materiaaleista ja palvelunostoista.

Monitorin nykyinen kaupungin henkilöstöresurssi (palvelupäällikkö 100 % ja urasuunnittelija 100 %) sisältyy talousarvioon ja on järjestetty sisäisellä menettelyllä. Lisäksi kaupungin kulttuuritoimi on osoittanut toimintaan kirjastotyöntekijän työpanosta 20 %. Jatkossa tulisi varautua vähintään samansuuruiseen henkilöstöresurssiin. Lisäksi tarvitaan kesätyöntekijöitä ym. lyhytaikaista työvoimaa turvaamaan äkillisten poissaolojen ja vuosilomien aiheuttama henkilöstövaje.

Esitämme, että yhteispalvelupiste Monitorin toimintaa jatketaan vakituisena toimintana vuoden 2013 alusta alkaen ja toimintaan varaudutaan vuosittain kaupungin talousarviossa. Toiminnan jatkamisen edellytyksenä on vähintään yhden kaupungin ulkopuolisen toimijan osallistuminen yhteispalveluun.

Apulaiskaupunginjohtaja Maija Kyttä 5.9.2012

Kansaneläkelaitos ja Turun työ- ja elinkeinotoimisto ovat parhaillaan uudistamassa toimintojaan ja palveluverkkoaan. Kansaneläkelaitokselta sähköpostilla saadussa selvityksessä on ilmaistu tyytyväisyys yhteispalvelupisteen toimintaan. Turun työ- ja elinkeinotoimisto on ollut mukana käynnistämisestä lähtien; myös heidän näkemyksenään on että toiminta on ollut lupaavaa ja sitä kannattaa jatkaa. Sisäisistä päätösaikatauluista johtuen Kansaneläkelaitos ja Turun työ- ja elinkeinotoimisto tekevät päätökset jatkosta myöhemmin tänä vuonna.

Toiminnan jatkamista kokeiluna puoltaa toteutuneen kokeilun lyhyt aika ja näkemykseni mukaan toimintaa tulisi jatkaa edelleen kahden vuoden kokeiluna vuoden 2014 loppuun. Yhteispalvelupisteen toiminta arvioidaan vuonna 2014. Arvioinnin perusteella päätetään toiminnan jatkosta.

Lisäksi totean, että kaupunki on mukana työ- ja elinkeinoministeriön 1.9.2012 alkaneessa pitkäaikaistyöttömille kohdennetussa viranomaisyhteistyöhankkeessa, jossa yhteistyökumppaneina muiden ohessa ovat niin ikään Turun työ- ja elinkeinotoimisto ja Kansaneläkelaitos. Yhteistyöresurssien kohdentaminen ja työnjako on tarkoituksenmukaista arvioida kokeiluaikana saatavien kokemusten pohjalta.

Alustavassa vuokraneuvottelussa 4.9. kauppakeskuksen johtajan kanssa on sovittu, että vuokrasopimus jatkuu kaksivuotisen kokeilun ajan entisillä ehdoilla.

Turun kaupungin hallintokunnat osallistuvat toimintaan omien resurssiensa puitteissa. Toiminnan jatkamisen edellytyksenä on vähintään yhden kaupungin ulkopuolisen, julkisen hallinnon yhteispalvelulaissa tarkoitetun toimijan osallistuminen yhteispalveluun.

Esitän, että yhteispalvelupiste Monitorin toimintaa jatketaan kaksivuotisena kokeiluna ajalla 1.1.2013 – 31.12.2014 edellyttäen, että toimintaan osallistuu vähintään yksi julkisen hallinnon yhteispalvelulaissa tarkoitettu ulkopuolinen toimija ja että toimintaan varaudutaan vuosittain kaupungin talousarviossa. Toiminnasta raportoidaan kaupunginhallitukselle kerran vuodessa. Yhteispalvelupisteen toiminta arvioidaan vuonna 2014. Arvioinnin perusteella päätetään toiminnan jatkosta.

EhdotusKaupunginhallitus päättää,

että Yhteispalvelupiste Monitorin toimintaa Kauppakeskus Skanssissa jatketaan aiemmin hyväksyttyjen toimintalinjausten pohjalta kokeiluna ajalla 1.1.2013–31.12.2014 edellyttäen, että toimintaan osallistuu vähintään yksi julkisen hallinnon yhteispalvelulaissa tarkoitettu ulkopuolinen toimija ja

että toimintaan varaudutaan vuosittain kaupungin talousarviossa.

Toiminnasta raportoidaan kaupunginhallitukselle kerran vuodessa. Yhteispalvelupisteen toiminta arvioidaan vuonna 2014. Arvioinnin perusteella päätetään toiminnan jatkosta.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tiedKansaneläkelaitos
tiedTurun työ- ja elinkeinotoimisto
tiedKeskushallinto, talousasiat
tiedLaikko Outi