Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus20016.04.20121

11525-2011 (065, 021)

Hankintaoikaisua koskevat vaatimukset työnohjauksen ostopalveluita koskevasta hankintapäätöksestä (Kj)

Tiivistelmä:

Pertti Muurinen, Jukka Ryyppö ja Sirkka-Anneli Koskinen ovat tehneet hankintaoikaisua koskevat vaatimukset työnohjauksen ostopalveluita koskevasta hankinta- ja logistiikkajohtajan hankintapäätöksestä 18.1.2012 § 8. Kaupunginhallitukselle esitetään, että hankintaoikaisua koskevat vaatimukset hylätään perusteettomina. Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6.1 §:n 3 kohta.

Kh § 200

Hankintalakimies Jukka Vanto 27.3.2012:

 

Salassa pidettävä asia. Salassapidon peruste: viranomaisten toiminnan julkisuudesta annetun lain 6.1 §:n 3 kohta.

 

Asian tausta:

 

Hankinta- ja logistiikkakeskus on pyytänyt tarjouksia työnohjauksen ostopalveluista. Tarjouspyynnön kohdan 9 mukaan ”Osatarjous otetaan huomioon ja hyväksytään, ammatti / koulutus ryhmittäin ja näiden ryhmien sisällä ohjausmuodoittain (yksilö-, ryhmä-, työyhteisö). Tarjoukset vertaillaan kussakin ammattiryhmässä ohjausmuodoittain siten että kaikkiin ammattiryhmiin valitaan sekä yksilö-, ryhmä- että työyhteisöjen ohjauksen palveluntuottajia.” Hankinta- ja logistiikkajohtaja on hankintapäätöksellään 18.1.2012 § 8 valinnut työnohjauksen ostopalvelun palveluntuottajat.

 

Hankintaoikaisua koskevat vaatimukset perusteineen:

 

Pertti Muurinen (jäljempänä myös Muurinen), Jukka Ryyppö (jäljempänä myös Ryyppö) ja Sirkka-Anneli Koskinen (jäljempänä myös Koskinen) ovat tehneet hankintaoikaisua koskevat vaatimukset edellä mainitusta hankintapäätöksestä.

 

Kuultavan lausunto:

 

Helena Hietaoja-Holmström, jonka tarjous on koskenut tarjouspyynnön osa-alueita B ja E ja joka on valittu osa-alue B:n yksilötyönohjauksen palveluntuottajaksi kahden muun tarjoajan ohella, on antanut asiassa oheismateriaalista ilmenevän lausunnon 20.3.2012. Muut kuultavat eivät ole käyttäneet niille varattua tilaisuutta lausunnon antamiseen.

 

Hankintaoikaisuvaatimusten tutkiminen:

 

Julkisista hankinnoista annetun lain (jäljempänä hankintalaki) 81 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikkö voi ottaa hankintaoikaisun käsiteltäväkseen omasta aloitteestaan tai asianosaisen vaatimuksesta. Säännöksen esitöiden (HE 190/2009 vp, s. 55) mukaan asianosaisella tarkoitetaan yleisesti sellaista ehdokasta tai tarjoajaa, jonka oikeusasemaan hankintapäätöksellä on vaikutusta ja että asianosaisen käsite on siten rinnasteinen hankintalain 85 §:ssä tarkoitettuihin muutoksenhakuun oikeutettuihin tahoihin.

 

Tarjouspyynnön kohdan 9 mukaan ”Osatarjous otetaan huomioon ja hyväksytään, ammatti / koulutus ryhmittäin ja näiden ryhmien sisällä ohjausmuodoittain (yksilö-, ryhmä-, työyhteisö). Tarjoukset vertaillaan kussakin ammattiryhmässä ohjausmuodoittain siten että kaikkiin ammattiryhmiin valitaan sekä yksilö-, ryhmä- että työyhteisöjen ohjauksen palveluntuottajia.”

 

Totean, että Muurisen tarjous on koskenut osa-alueita B (työnohjaajana psykologi ja kokemusta sosiaali- ja terveystoimelle annetusta työnohjauksesta), D (työnohjaaja, jolla kokemusta muun henkilöstön, johdon ja esimiesten työnohjauksesta) ja E (psykoterapeutti, YET tai VET, jolla kokemusta työn-ohjauksesta. Lisäksi totean, että Ryypön tarjous on koskenut ainoastaan osa-aluetta A (työnohjaajana erikoislääkäri). Vielä totean, että Koskisen tarjous on koskenut osa-alueita C (työnohjaaja, jolla kokemusta kasvatus- ja opetustoimen henkilöstön työnohjauksesta), D (työnohjaaja, jolla kokemusta muun henkilöstön, johdon ja esimiesten työnohjauksesta) ja E (psykoterapeutti, YET tai VET, jolla kokemusta työn-ohjauksesta).

 

Katson, että hankinta- ja logistiikkajohtajan samalla päätöksellään tekemistä ratkaisuista osa-alueita B, D ja E koskeva ratkaisu vaikuttaa Muurisen asemaan hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Lisäksi katson, että hankinta- ja logistiikkajohtajan samalla päätöksellään tekemistä ratkaisuista ainoastaan osa-aluetta A koskeva ratkaisu vaikuttaa Ryypön asemaan hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla. Vielä katson, että hankinta- ja logistiikkajohtajan samalla päätöksellään tekemistä ratkaisuista osa-alueita C, D ja E koskeva ratkaisu vaikuttaa Koskisen asemaan hankintalain 81 §:n 1 momentissa tarkoitetulla tavalla.

 

Edellä todetun perusteella katson, että Muurisen, Ryypön ja Koskisen hankintaoikaisua koskevat vaatimukset tulee näin ollen tutkia vain siltä osin kuin ne koskevat sellaisia osa-alueita, joita he ovat itse ole tarjonneet.

 

Muurisen hankintaoikaisuvaatimus ja sen arviointi:

 

Muurinen on vaatinut, että hänen laatu- ja kokonaispisteensä lasketaan uudelleen ja oikaistaan. Muurinen on aluksi perusteinaan esittänyt, että tarjouspyynnön liitteenä ollut ”laatupisteiden määrityslomake ei auennut minulle” sekä katsonut toimittamansa työnohjausliitteen osoittavan ”ettei tällainen lomake minulle auennut”. Sittemmin Muurinen on korjannut, että ”Kyseessä oleva ongelma, että tarjouksestani puuttui ns. laatupisteiden määrityslomake (joka minulla on nyt edessäni), ei ole mainitun liitteen avaamisongelma, vaan se, että saamistani sähköisistä tarjouspyyntöasiakirjoista puuttui ko. liite. En nyt ole varma, avasinko nämä sähköiset tarjouspyyntöasiakirjat Turun omilta nettisivuilta vai Psykologiliiton kautta.” Muurisen mukaan lomakkeen puuttuminen joka tapauksessa johti siihen, ettei Muurinen tarjouksessaan eritellyt, mitkä ryhmätyönohjaukset ovat olleet ryhmäohjausta ja mitkä taas työyhteisön työnohjausta. Lisäksi Muurinen on todennut, että valtaosa hänen esittämällään listalla olevasta työnohjauksesta on työyhteisön työnohjausta. Muurinen on kertonut laskeneensa itse laatupisteensä ja saaneensa tulokseksi yhteensä 30 laatupistettä. Muurisen mukaan tämä tulos muuttaisi hänen asemaansa tarjouskilpailussa merkittävästi. Lisäksi Muurinen on vedonnut tarjoukseensa liitettyyn työnohjaajakokemusselvitykseensä, jonka mukaan Muurinen on antanut työyhteisön työnohjausta 1990-luvulla ja myöhemmin. Muurisen mukaan hänelle ei ole laskettu laatupisteisiin työyhteisö-työnohjauksen ja koulutuksen laatupisteitä. Vielä Muurinen on todennut, että hänellä on kokemusta yksilö-, ryhmä- ja työyhteisötyönohjauksesta 1990-luvulta alkaen.

 

Hankintalain 2 §:n 1 momentin mukaan hankintayksikön on käytettävä hyväksi olemassa olevat kilpailuolosuhteet, kohdeltava hankintamenettelyn osallistujia tasapuolisesti ja syrjimättä sekä toimittava avoimesti ja suhteellisuuden vaatimukset huomioon ottaen. Hankintalain 40 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyyntö on tehtävä kirjallisesti ja laadittava niin selväksi, että sen perusteella voidaan antaa yhteismitallisia ja keskenään vertailukelpoisia tarjouksia. Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset. Tarjouspyynnössä on oltava myös tarjouksen valintaperuste sekä käytettäessä kokonaistaloudellista edullisuutta tarjouksen vertailuperusteet ja niiden suhteellinen painotus tai kohtuullinen vaihteluväli taikka poikkeuksellisissa tapauksissa vertailuperusteiden tärkeysjärjestys. Pykälän 2 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai hankintailmoituksessa on oltava myös muut tiedot, joilla on olennaista merkitystä hankintamenettelyssä ja tarjousten tekemisessä.

 

Tarjouspyynnön mukaan tarjouksista valitaan kokonaistaloudellisesti edullisin tarjous siten, että valintakriteereissä painotetaan hinnan ja laadun tekijöitä suhteessa 60/40. Laadun / erityisosaamisen maksimipisteet ovat olleet 40. Tarjouspyynnössä on todettu, että ”Palvelun tarjoajalle on tarjouspyynnön kohdassa 3 asetettu ammatilliset vähimmäisvaatimukset, vähimmäisvaatimukset ylittävä ammatillinen osaaminen pisteytetään liitteen 1 mukaisesti.”

 

Tarjouspyynnön liitteenä 1 olleella laatupisteiden määrityslomakkeella on pyydetty ilmoittamaan tarjoajan koulutustiedot ja työkokemus työnohjaajana. Lomakkeella on todettu, että ”Huom. Sarakkeen työnohjaajan pisteet tarjoaja täyttää itse! Selvitykset pisteytettävistä tekijöistä on esitettävä tarjouksessa”.

 

Muurinen ei ole liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä 1 ollutta laatupisteiden määrityslomaketta. Kuten edellä on todettu, Muurinen on tarjonnut osa-alueita B ja D sekä E. Muurisen täyttämällä tarjouslomakkeella (tarjouspyynnön liite 2) on ilmoitettu, että tarjoukseen on liitetty Muurisen ansioluettelot osa-alueissa B ja D sekä E, tarjouksen liitteillä nro 4 ja 4a – 4j. Liitteistä ilmenee Muurisen koulutus ja kokemus työnohjaajana, mutta ei niin yksilöidysti, kuin tarjouspyynnön liitteessä 1 on edellytetty.

 

Muurisen laatupisteet on laskettu Muurisen tarjouksessa annettujen tietojen perusteella tarjouspyynnössä ja sen liitteessä ilmoitetulla laskentakaavalla. Sikäli kuin Muurisen tarjouksessaan antamat tiedot eivät ole olleet niin yksilöityjä kuin tarjouspyynnössä ja sen liitteissä on edellytetty, yksilöimättömyys johtuu tarjoajasta itsestään. Hankintayksikkö on julkaissut hankintailmoituksen EU:n laajuisesti ja tarjouspyyntöasiakirjat ovat olleet sähköisesti saatavilla osoitteessa www.turku.fi/tarjouspyynnot. Hankintayksikkö ei vastaa eikä voi vastata mahdollisesti muualla julkaistujen tarjouspyyntöjen tai niiden liitteiden avautumisesta. Kun otetaan vielä huomioon, että muut tarjoajat ovat varsin kattavasti toimittaneet tarjouksensa liitteenä tarjouspyynnön liitteen 1, asiassa ei voida antaa merkitystä sille Muurisen väitteelle, ettei tarjouspyynnön liite 1 olisi avautunut.

 

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että Muurinen on saanut kaikissa tarjoamissaan osa-alueissa (B, D ja E) 16 laatupistettä. Pisteytys on perustunut Muurisen tarjouksessaan antamaan selvitykseen. Vertailutaulukossa on todettu, että laatupisteet on laskettu perustuen tarjoajan omaan ilmoitukseen tai sen puuttuessa hankintayksikön laskemaan.

 

Hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Julkisia hankintoja koskevassa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pääsääntöisesti jo annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen on kiellettyä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

 

Tarjousten täydentäminen on kiellettyä erityisesti silloin, jos kyse on tarjouksen parantamisesta tarjousvertailuun vaikuttavien seikkojen osalta. Korkein hallinto-oikeus totesi vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2010:14, 12.3.2010 taltio 468), että hankintayksikkö oli toiminut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti antaessaan tarjouksia täsmennettäessä tarjoajille mahdollisuuden parantaa tarjouksiaan, mikä oli johtanut tarjousten etusija-järjestyksen muuttumiseen.

 

Edellä esitetyin perustein katson, ettei tarjousten vertailussa ole menetelty Muurisen esittämin tavoin virheellisesti. Muurisen hankintaoikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.

 

Ryypön hankintaoikaisuvaatimus ja sen arviointi:

 

Ryyppö, joka on valittu tarjouspyynnön osa-alue A:n työyhteisön työnohjauksen palveluntuottajaksi toisen tarjoajan lisäksi, on katsonut saaneensa tarjousten laadun vertailussa kohtuuttoman alhaiset pisteet ja katsonut osan toimittamistaan pätevyyttään kuvaavista dokumenteista jääneen huomioimatta. Ryyppö on liittänyt hankintaoikaisua koskevaan vaatimukseensa Suomen Psykoanalyyttisen yhdistyksen antaman todistuksen pätevyydestään toimia psykoanalyyttisen psykoterapian kouluttajana ja työnohjaajana siltä varalta, että Ryypön aikaisemmin toimittama dokumentaatio olisi ollut riittämätöntä.

 

Kuten edellä on todettu, tarjouspyynnön liitteenä 1 olleella laatupisteiden määrityslomakkeella on pyydetty ilmoittamaan tarjoajan koulutustiedot ja työkokemus työnohjaajana. Tarjoajat ovat näin jo tarjouksia laatiessaan tienneet, millä seikoilla on merkitystä tarjouskilpailua ratkaistaessa. Lomakkeella on todettu, että ”Huom. Sarakkeen työnohjaajan pisteet tarjoaja täyttää itse! Selvitykset pisteytettävistä tekijöistä on esitettävä tarjouksessa”.

 

Ryyppö on liittänyt tarjoukseensa tarjouspyynnön liitteenä 1 olleen laatupisteiden määrityslomakkeen. Kuten edellä on todettu, Ryyppö on tarjonnut osa-aluetta A. Täyttämällään liitteellä 1, Ryyppö on itse laskenut ja ilmoittanut laatupisteikseen 26 pistettä. Ryypön täyttämällä tarjouslomakkeella (tarjouspyynnön liite 2) on ilmoitettu, että tarjoukseen on liitetty Ryypön ansioluettelot osa-alueessa A, tarjouksen liitteellä nro 1. Tästä liitteestä ilmenee Ryypön koulutus ja kokemus työnohjaajana, riittävän yksilöidysti, kun otetaan huomioon, että Ryyppö on täyttänyt ja toimittanut myös tarjouspyynnön liitteen 1.

 

Ryypön laatupisteet on laskettu Ryypön tarjouksessa annettujen tietojen perusteella tarjouspyynnössä ja sen liitteessä ilmoitetulla laskentakaavalla. Sikäli kuin Ryypön tarjouslomakkeella 1 antamat tiedot ovat olleet puutteellisia, puutteellisuus johtuu tarjoajasta itsestään.

 

Hankintapäätöksen liitteenä olleesta tarjousten vertailutaulukosta ilmenee, että Ryyppö on saanut tarjoamassaan osa-alueessa (A) 26 laatupistettä. Pisteytys on perustunut Ryypön itsensä tarjouksessaan antamaan ilmoitukseen. Vertailutaulukossa on todettu, että laatupisteet on laskettu perustuen tarjoajan omaan ilmoitukseen tai sen puuttuessa hankintayksikön laskemaan.

 

Kuten edellä on todettu, hankintamenettelyn lähtökohtana on tarjousten lopullisuus. Julkisia hankintoja koskevassa oikeuskäytännössä on vakiintuneesti katsottu, että pää-sääntöisesti jo annettujen tarjousten jälkikäteinen muuttaminen tai tarkentaminen on kiellettyä. Tarjoajien tasapuolinen ja syrjimätön kohtelu edellyttää, ettei yhdellekään tarjoajalle anneta mahdollisuutta parantaa tarjoustaan.

 

Tarjousten täydentäminen on kiellettyä erityisesti silloin, jos kyse on tarjouksen parantamisesta tarjousvertailuun vaikuttavien seikkojen osalta. Korkein hallinto-oikeus totesi vuosikirjaratkaisussaan (KHO 2010:14, 12.3.2010 taltio 468), että hankintayksikkö oli toiminut julkisista hankinnoista annettujen oikeusohjeiden vastaisesti antaessaan tarjouksia täsmennettäessä tarjoajille mahdollisuuden parantaa tarjouksiaan, mikä oli johtanut tarjousten etusija-järjestyksen muuttumiseen.

 

Edellä esitetyin perustein katson, ettei tarjousten vertailussa ole menetelty Ryypön esittämin tavoin virheellisesti. Ryypön hankintaoikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.

 

Koskisen hankintaoikaisuvaatimus ja sen arviointi:

 

Koskinen on vaatinut, että valinnat eri osioissa tehdään uudestaan. Koskinen on perusteinaan esittänyt, valittavien työnohjaajien määrä olisi tarjous-pyynnössä esitetty harhauttavasti, koska tarjouspyynnöstä saa Koskisen mukaan vaikutelman, että ollaan oltu hakemassa noin 33 työnohjaajaa, mutta on kuitenkin valittu sama henkilö useaan osioon. Koskinen on peruste-luissaan tiedustellut, miksi samaa henkilöä ei ole valittu vain yhteen osioon jossa kyseisen tarjoajan tarjous on paras, vaikka kyseinen täyttäisikin kriteerit myös toisessa osiossa. Koskisen mukaan hän olisi antanut tarjouksensa eri tavalla, jos olisi tiennyt, että valinta kohdistuu vain niin harvoihin työnohjaajiin. Koskinen on arvioinut, että valitulla työnohjaajamäärällä ei pystytä täyttämään työnohjauksen tarvetta.

 

Hankintalain 41 §:n 1 momentin mukaan tarjouspyynnössä tai soveltuvin osin hankintailmoituksessa on oltava muun ohella hankinnan kohteen määrittely noudattaen, mitä teknisten eritelmien ja vaatimusten esittämisestä 44 ja 45 §:ssä säädetään, sekä hankinnan kohteeseen liittyvät muut laatuvaatimukset.

 

Totean, että hankinnan kohteena ovat tarjouspyynnön mukaan olleet työnohjauksen ostopalvelut. Tarjouspyynnön mukaan ”Palveluntuottajia valitaan korkeintaan 33” ja osatarjoukset ovat olleet mahdollisia siten, että ”Osatarjous otetaan huomioon ja hyväksytään, ammatti / koulutus ryhmittäin ja näiden ryhmien sisällä ohjausmuodoittain (yksilö-, ryhmä-, työyhteisö). Tarjoukset vertaillaan kussakin ammattiryhmässä ohjausmuodoittain siten että kaikkiin ammattiryhmiin valitaan sekä yksilö-, ryhmä- että työyhteisöjen ohjauksen palveluntuottajia.” Kuten edellä on todettu, tarjouksen valintaperusteena on tarjouspyynnön mukaan ollut kokonaistaloudellinen edullisuus.

 

Totean, että hankintayksiköllä on harkintavaltaa hankinnan kohteen ja sen sisällön sekä laajuuden määrittelemisessä. Katson, että alalla toimivan tarjoajan on tullut tarjouspyynnön ja hankinnan kohteen perusteella ymmärtää, että sama tarjoaja voidaan valita useampaan osa-alueeseen. Tarjouspyyntöä ei siten ole ollut pidettävä tältä osin Koskisen esittämin tavoin epäselvänä tai harhaanjohtavana.

 

Edellä esitetyin perustein katson, ettei hankinnassa ole menetelty Koskisen esittämin tavoin virheellisesti. Myös Koskisen hankintaoikaisuvaatimus on näin ollen hylättävä.

 

Johtopäätökset

 

Kaupunginhallitus hylännee Pertti Muurisen ja Jukka Ryypön sekä Sirkka-Anneli Koskisen hankintaoikaisua koskevat vaatimukset perusteettomina.

Oheismateriaali 1Pertti Muurisen hankintaoikaisua koskeva vaatimus lisäselvityksineen

Oheismateriaali 2Jukka Ryypön hankintaoikaisua koskeva vaatimus liitteineen

Oheismateriaali 3Sirkka-Anneli Koskisen hankintaoikaisua koskeva vaatimus

Oheismateriaali 4Helena Hietaoja-Holmströmin lausunto

Kaupunginjohtaja Aleksi Randell:

EhdotusKaupunginhallitus päättää hylätä Pertti Muurisen ja Jukka Ryypön sekä Sirkka-Anneli Koskisen hankintaoikaisua koskevat vaatimukset perusteettomina.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

aoKoskinen Sirkka-Anneli
aoMuurinen Pertti
aoRyyppö Jukka
tiedKeskushallinto, hankinta- ja logistiikkakeskus