STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS 2012

Nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessi

 

1. Sopimusosapuolet

 

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin lukio- ja ammattiopetuslautakunta. Sopimuksen allekirjoittavat kaupunginhallituksen puolesta sen puheenjohtajisto ja toimielimen puolesta lautakunnan puheenjohtaja ja varapuheenjohtaja.

 

2. Sopimuksen tarkoitus 

 

Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja lukio- ja ammattiopetuslautakunta sopivat lukio- ja ammattiopetuslautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

 

Kasvatus- ja opetustoimen strategisen palvelusopimuksen tarkoitus on ohjata kaupunkitasolla nuorten ja aikuisten koulutuksen pääprosessia yhteisesti sovittavaan suuntaan ottaen huomioon toimintaa ohjaavat periaatteet sekä ryhmien välisen sopimuksen ja valtuuston hyväksymät ohjelmat ja talousarvion sekä valtionosuusperustana olevan koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman.

 

3. Toimintaympäristö ja sen muutokset pääkohdittain suunnittelukaudella 2012–2015

 

Lukiokoulutuksen osalta opiskelijamäärissä on pientä laskua suomenkielisissä päivälukioissa erityisesti 2012 ja 2013. Lukioiden osalta paikkamäärä on kaupungin omassa harkinnassa.

 

Opiskelijamäärät

2011

2012

2013

2014

2015

Suomenkieliset

päivälukiot

3 108

3 030

3 030

3 060

3 060

Katerdalskolan

260

260

260

260

260

Iltalukio (lukio+perusopetus)

704

700

700

700

700

Kv. lukio

59

55

55

55

55

 

Ammatillisessa koulutuksessa on koulutuksenjärjestäjien otettava käyttöön laadun varmennusjärjestelmä vuoteen 2015 mennessä.

 

Ammatillisen aikuiskoulutuksen osalta työvoimapoliittinen koulutus on mahdollisesti vähenemässä. Leikkaus valtion työllisyysmomentille, joka sisältää koulutusten lisäksi muut aktivointitoimenpiteet, on 15 % vuodessa.

 

4. Asiakkuudet ja palvelujen kysyntä tulosalueittain suunnittelukaudella 2012–2015

 

Keskeinen ikäryhmä nuorten koulutusten osalta ovat peruskoulun päättävät eli 16-vuotiaat. Turun väestöennusteessa.

   

Turun väestöennusteen lisäksi on otettava huomioon, että nuorisoasteelle koulutukseen tulee kolmannes nuorista naapurikunnista.

 

Työelämän kysynnässä merkittävimmät tarvemuutokset ovat koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaisesti:

vähennystä kulttuuri- ja luonnonvara-alojen koulutuksiin mukaan lukien viestintä- ja informaatioala sekä matkailu-, ravitsemus- ja talousalan koulutuksiin.

lisäystä tekniikan ja liikenteenalalla etenkin kone-, metalli- ja energiatekniikassa sekä ajoneuvo ja kuljetusalalla ja sosiaali- ja terveysalalla. Erityisen suurta lisätyövoiman tarve suhteessa koulutuspaikkoihin on puhdistuspalvelualalla.

 

Ammatillisten perustutkintojen luvan mukainen vuosipaikkojen määrä on 4195. Näiden osalta vuonna 2011 vuosipaikkojen käyttö jäi keskeyttämisten takia poikkeuksellisesti alle vuosipaikkojen määrän. Ainakin toistaiseksi kaupunki on saanut rahoituksen myös kiintiön yli menneistä paikoista. Valtionosuuslaskelman pohjana on 4246 paikkaa vuodelle 2012. Paikoista 456 on aikuiskoulutuksen tulosalueella näyttötutkintoperusteisina ja loput ammatillisen koulutuksen tulosalueella. Paikkamäärä säilynee samana suunnittelukaudella.

 

Oppisopimuksen osalta tavoitteena on lisäkoulutuspaikkojen sataprosenttinen käyttö (2012: 1150). Valtion talousarvion mukaan paikkoja tullaan leikkaamaan noin 30 %. Leikkaus tulee voimaan maksimaalisena vuonna 2014. Tämän leikkauksen kohdentumisesta Turkuun ei ole vielä tietoja. Ainakin toistaiseksi kiintiöimättömien perustutkintojen osalta on tarkoitus tänä vuonna päästä 350 tutkintoon ja suunnitelmakaudella 360 tutkintoon. Tämän kasvun lähtökohtana on jo toisen asteen tutkinnon suorittaneiden ohjaaminen oppisopimukseen.

 

Ammatillinen aikuiskoulutus säilyy nykytasolla työvoimapoliittisen koulutuksen vähenemistä lukuun ottamatta. Työväenopistojen osalta lisätään vuosittain suomenkielisen työväenopiston opetustuntimäärää. 2012: 23000 h, 2013: 23500 h, 2014: 24000 h ja 2015:24500 h.

 

5. Toimintatapoja koskevat keskeiset periaatteet ja niiden muutokset

 

Keskeisenä periaatteena on koulutustakuun toteuttaminen osana yhteiskuntatakuuta, vastaaminen työelämän ja yhteiskunnan koulutustarpeisiin sekä työväenopistojen osalta turkulaisten henkistä ja fyysistä vireyttä parantavaan sivistystarpeeseen. Työväenopistojen keskeisenä kohderyhmänä on muun koulutustarjonnan ulkopuolelle jäävät.

 

Toiminnan laajuus säilyy lähes vuoden 2011 tasolla sekä talousarvio että suunnitteluvuosina. Koulutusten määrää on lisätty aikuiskoulutuksen tulosalueelle tammikuussa siten, että on aloitettu kaksi uutta ryhmää ja lisätty paikkoja kahteen muuhun aloittavaan ryhmään. Syksyllä on ammatillisen koulutuksen tulosalueella aloittamassa kaksi uutta ryhmää. Lukiokoulutuksen opiskelija- ja kurssimäärät pysyvät vuonna 2012 vuoden 2011 tasolla suunnitelmakaudella lukioiden yhdistymisen myötä kurssimäärää voidaan lisätä.

 

Lukio- ja ammatillisen koulutuksen tulosalueiden kustannukset pystytään kokonaan kattamaan yksikköhinnoista saatavilla valtionosuuksilla. Ammatillinen aikuiskoulutus kattaa kustannukset valtionosuuksilla, myyntituloina ja opiskelijamaksuina. Työväenopistojen osalta valtionosuusperustapohjainen kattavuus on 57 %. Loppu katetaan opiskelijamaksuilla, kunnan maksuosuudella ja muilla rahoitusmenettelyillä. Valtio on leikkaamassa valtionosuuksia. Leikkaus koskettaa eniten oppisopimuskoulutusta, jossa vuonna 2014 täysimääräisenä voimaan tulevan leikkauksen suuruus on noin 30 % lisäkoulutuksesta. Leikkausten vaikutus Turkuun on vielä täysin avoinna. Jos leikkaukset kohdistuvat Turkuun koulutuspaikkoja vähentävästi, toiminta sopeutetaan uuteen paikkamäärään.

 

6. Sopimuksen tarkoittaman toiminnan resursointi

 

6.1. Taloudelliset resurssit

 

Turun kaupunginvaltuusto hyväksyi 28.11.2011 vuoden 2012 talousarvion ja vuosien 2012–2015 taloussuunnitelman. Talousarvion mukaan lukio- ja ammattiopetuslautakunnan toimintatuotot vuodelle 2012 ovat 6 396 642 € ja toimintamenot ovat 75 476 249 € eli netto luku on – 69 079 607 €. Taloussuunnitelmakauden toimintakatteet ovat 2013: -70 462 t€, 2014: -71 899 t€ ja 2015: -73 348 t€. Koulutusten laskennalliset valtionosuudet vuodelle 2012 on 74 059 662 €.

Talousarvioesityksen kasvu on 0,9 %, mutta sen mukaisesti siirretään lukio- ja ammattiopetuslautakunnan osuus (+501.467 €) taloushallinnon menoista varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan yhteisen viraston tulosalueelle johtuen niiden yhteisveloituksesta. Valtuuston hyväksymä talousarvio sisältää lukio ja ammattiopetuslautakunnan esittämään -69.705.000 euron talousarvioesitykseen seuraavat muutokset:

Ammattiopetuslautakunnan talousarvioesityksestä siirretään taloushallinnon

kulut – 501 467 € yhteisen viraston tulosalueelle.

Logistiikan kustannuksiin lisätään 26 074 €

Lähi- ja luomuruuan lisäämiseen 12 000 €

Kaupungin menojen tasapainottamiseksi tehtävä leikkaus -162.000 €

 

Tulosalue

Tulot

Menot

Netto

Yhteiset toiminnot

0

16 880 202

-16 880 202

Lukiokoulutus

414 039

18 815 788

-18 401 749

Ammatillinen koulutus

2 577 663

31 814 335

- 29 236 672

Aikuiskoulutus

3 404 940

7 965 924

- 4 560 984

 

Lautakunnan yhteisiin toimintoihin on budjetoitu vuodelle 2012 noin 16,8 miljoonaa euroa, joista 13 miljoonaa euroa kohdistuu sisäisiin tilavuokriin, 1,9 milj.€ keskitettyihin palveluihin ja varhemaksuihin, eläke- ja palkkamenoperusteisiin Kuel- maksuihin yht. 1,8 milj.euroa.

 

Suunnittelukauden osalta lukio- ja ammattiopetuslautakunnan alaisen toiminnan talousarvion kasvuksi on arvioitu Turun kaupungin valtuuston hyväksymässä talousarviossa 2,0 % suunnittelukauden vuosina. Mikäli Turku onnistuu saamaan vuoden 2015 Taitaja-kisat, tätä ei ole otettu huomioon vuoden 2015 taloussuunnitteluluvuissa.

 

6.2. Henkilöstöresurssit

 

Lukiokoulutuksen tulosalueen menoista 15,67 M€ eli 83,3 % menee palkkoihin, ammatillisen koulutuksen osalta 21,54 M€ eli 67,7 % ja aikuiskoulutuksen osalta 6,98 M€ eli 87,6 %. Talousarvio mahdollistaa nykyisen suuruisen toiminnan, joka sisältää opetushenkilöstön ja palkkojen 2,5 % korotuksen.

 

Henkilöstökeskuksen henkilöstölaskelmat eivät perustu todellisiin opetushenkilöstön työtunteihin. Sivutoiminen opettaja lasketaan 1/3 htv, vaikka hän opettaisi vain kaksi tuntia viikossa neljän viikon ajan. Htv laskelma ei lisäksi ota huomioon ylityötunteja.

 

Henkilöstömäärät viime vuoden keskiarvo marraskuun lopun tilanne

Tulosalue

htv

vakinaisia

lukiokoulutus

254,2

82,1 %

ammatillinen koulutus

409,5

77,4 %

aikuiskoulutus

140,7

58,0 %

 

Taloussuunnitelman mukaisesti henkilöstö on lievästi lisääntymässä ammatillisessa koulutuksessa ja aikuiskoulutuksessa. Lisääntyminen johtuu ylituntien purkutavoitteesta, joka nostaa htv määrää, vaikka opetustuntien määrä ei kasvakaan. Ammatillisessa koulutuksessa henkilöstötarve lisääntyy koulutustakuun tuomien haasteiden myötä. Lukiokoulutuksessa henkilöstö on vähenemässä. Tähän päästään lukioverkkosuunnitelman mukaisten lukioiden yhdistymisten toteutuessa. Vähenemisessä on otettu huomioon myös ylituntien vähentäminen lukioissa. Ylituntien vähentäminen on valintakysymys.

 

Työvoima (ennuste)

2011

 

2012

2013

2014

2015

 

aikuiskoulutus

136,8

145

150

150

150

Rammatillinen koulutus

410

416

418

418

418

lukiokoulutus

260

255

253

250

250

Henkilöstön osalta ollaan tekemässä erillistä henkilöstösuunnitelmaa, jolla pyritään henkilöstökulujen hallitsemiseen. Suunnitelma valmistuu 31.3. Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan alaiseen toimintaan ei kuulu viraston henkilöstö.

 

6.3. Tilaresurssit

 

Tilat m²

2011

2012

2013

2014

2015

Lukiot

31357

31357

30218*

28742*

28742

Ammatti-instituutti

65819

65819

65819

71756*

71756*

Työväenopistot

4275

3885

3885

3885

3885

* Aurajoen ja Kupittaan lukioiden tiloista luovutaan Kerttulin lukion aloittaessa ja Juhana Herttuan lukion tiloista luovutaan sen liittyessä Klassillisen lukion tiloihin.

** Sisältää oppilastyönä rakennettavan Infoteekin ja todennäköisesti vuokrattavat logistiikkakoulutuksen tilat, joiden oikea neliömäärä selviää vasta hankesuunnitelmassa.

 

Vuoden 2012 aikana lukioiden tilojen osalta on tarkoitus tehdä Sepänkadun Lukiokampuksen hankesuunnitelma ja ammatillisen koulutuksen osalta Peltolan ammatillisen koulutuksen kampuksen hankesuunnitelma.

 

Tilakustannukset 2012

Lukiot

Ammatti-instituutti

Työväenopistot

Yhteensä

4 313 356 €

9 465 873 €.

690 592 €*

14 469 821 €

* sisältää Sepänkadun tilan vuokran 56 155 €

Tilakustannuksista sähkön osuus on 623 851 € ja veden osuus on 63 000 €.

 

5. Strategisen palvelusopimuksen tavoitteet

Päämäärä/menestystekijä: Mahdollistetaan monipuolinen ja korkeatasoinen opetus

SPS:n strateginen tavoite

Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi

Vastuu- ja yhteistyötahot

Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan

Tavoitetaso

Resurssitarve

Toisen asteen koulutuksen vetovoiman ja laadun varmistaminen

Tarjotaan opiskelijoille riittävä opetus ja muut palvelut opintojen läpäisemiseen Tulosalueet

Läpäisyaste

nuorten amm.pt

2012: 77,0 %, 2013: 78,0 %

2014: 78,0 %, 2015: 78,0 %

aikuisten amm.pt

2012: 63,0 %, 2013: 63,0 %

2014: 65,0 %, 2015: 65,0 %

lukion yo-tutkinnot

2012: 97,5 %, 2013: 97,5 %

2014: 97,5 %, 2015: 97,5 %

 

Toteutetaan opettajien työelämäjaksot. Tulosalueet ja esimiehet

 

Työelämäjaksojen mää

 

2012: 30, 2013: 50

2014: 80, 2015: 80

100 t€ vuodessa sijaisten palkkaamiseen

Haetaan Taitaja 2015-kisoja Turkuun Varsinais-Suomen koulutuksen järjestäjien yhteistyönä. Ammatillisen koulutuksen tulosaluejohtaja

 

Hakemus jätetään

Hakemuksen hyväksyminen

Toteutuessaan kisojen budjetti on 3-4 M

Tuotetaan alueen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta

Haetaan lupaa ruotsinkieliseen lähihoitajakoulutukseen Apulaiskaupunginjohtaja ja palvelujohtaja

Ruotsinkielisen lähihoitajakoulutuksen luvan saaminen

Lupa saatu 2012 ja koulutukset alkavat 2013

 

 

Käytetään koulutuspaikat kehittämissuunnitelman (KESU) tavoitteiden ja alueellisten tarpeiden mukaisesti. Palvelujohtaja ja lautakunta

Työllistyminen tai sijoittuminen ylemmän asteen jatko-opintoihin (Tilastokeskuksen tilastot)

yli 80 %

 

 

Päämäärä/menestystekijä: Kehitetään ennaltaehkäisevää toimintaa ja hyvinvointia

SPS:n strateginen tavoite

Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi

Vastuu- ja yhteistyötahot

Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan

Tavoitetaso

Resurssitarve

Peruskoulun päättäneiden koulutustakuun toteuttaminen ja opiskelijoiden ohjaaminen oikeaan koulutukseen

Perustetaan yhteistyöfoorumi opinto-ohjaajille (peruskoulut, lukiot ja ammatti-instituutti) sekä tukitoimin ehkäistään koulutusten keskeyttämiset ja ohjataan keskeyttäneet jatkotoimiin. Kasvatus- ja opetustoimi, nuorisotoimi muut koulutuksen järjestät

Ilman peruskoulun jälkeistä sijoituspaikkaa jääneiden nuorten mää

 

 

 

2012: alle 1,7 %

2013: alle 1,7 %

2014: alle 1,6 %

2015: alle 1,5 %

 

 

 

Lähinnä hankkeiden kautta (omarahoitus noin 70 t€ ja kokonaisrahoitus 500 t€)

 

Vahvistetaan opiskelijoiden ja henkilökunnan hyvinvointia ja turvataan hyvinvointipalveluja.

 

Toteutetaan hallintokunnan hyvinvointiohjelmaa ja hyödynnetään Osaava-ohjelman käytäntöjä Tulosalueet

Hyvinvointiohjelman toteutuminen

Henkilöstön työtyytyväisyys mittaukset

Ohjelma toteutuu

 

Hyvä taso

 

 

Kasvatus- ja opetustoimi toimii tasa-arvo ja yhdenvertaisuuden piloottikohteena Tulosalueet

Esimiesten osallistuminen tasa-arvo ja yhdenvertaisuus koulutukseen

Vähintään 50 % esimiehistä osallistuu yhdenvertaisuus- ja tasa-arvokoulutukseen

 

 

Päämäärä/menestystekijä: Toiminnan tehostaminen

SPS:n strateginen tavoite

Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi

 

Vastuu- ja yhteistyötahot

Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan

Tavoitetaso

Resurssitarve

Valtionosuus kattaa toiminnasta

aiheutuneet kustannukset

vos-pohjaisissa koulutuksissa

Koulutusten tuotteistaminen ja kustannusten vertaaminen valtionosuuksiin.

Lautakunta, tulosaluejohtajat ja palvelujohtaja

Yksikköhinta/

toteutuneet kustannukset

Kattaa

 

Valtionosuuteen oikeuttavat paikat ovat käytössä

Kiintiöidyt koulutuspaikat pidetään maksimaalisessa käytössä

Lautakunta, tulosaluejohtajat ja palvelujohtaja

Kiintiöityjen vos-paikkojen käyttöaste

Vähintään 100 %

 

Henkilöstön käytön tehostaminen

Laaditaan ja toteutetaan hallintokunnan henkilöstösuunnitelma Selvityshenkilöt ja lautakunta

Muussa kuin välittömässä asiakaspalvelutyössä olevan henkilöstön määrää

Vähenevä

 

Turvalliset ja tarkoituksenmukaiset tilat

Tehdään ammatillisen koulutuksen ja lukiokoulutuksen kampushankkeiden hankesuunnitelma ja toteutetaan toimivat logistiikka-koulutuksen tilat.

Kaupunginhallitus

Hankesuunnitelmien laatiminen sekä logistiikkatilojen toteuttamisen eteneminen

 

Hankesuunnitelmat laaditaan ja logistiikan koulutustilat ovat käytössä vuonna 2014

Määrittyy hankesuunnitelmissa

Rakenteellisten uudistusten eteenpäin vieminen

Lukioverkkosuunnitelmaa viedään eteenpäin Lukiokoulutuksen tulosaluejohtaja, lautakunta

Tehdään uusi lukioverkkoselvitys

Suunnitelma hyväksytty viimeistään vuonna 2013

 

Yhdistetään Turku-konsernin oppisopimustoimistot yhdeksi palvelujohtajan alaiseksi tilaajaorganisaatioksi.

Kaupunginhallitus/ aikuiskoulutussäätiö ja lautakunta

Siirron toteutuminen

 

 

 

 

Yhteinen oppisopimustoimisto

 

 

2 htvtä siirtyy säätiöltä Turun oppisopimustoimistoon

 

Siirretään muun kuin kaupungin harjoittaman opetustoiminnan avustukset lukio- ja ammattiop. ltk:lle yhteistyösopimusten laatimista varten.

Kaupunginhallitus

Avustusten myötä tehtävien yhteistyösopimusten mää

 

Yhteistyösopimus kaikkien avustuksen saajien kanssa vuoden 2012 loppuun mennessä

Tilin 11005 avustussumma 2011 oli

434 350 €.

 

 

Päämäärä/menestystekijä: Kestävä kehitys

SPS:n strateginen tavoite

Kuvaus keinoista tavoitteen saavuttamiseksi

 

Vastuu- ja yhteistyötahot

Mittari tavoitteen toteutumisen seurataan

Tavoitetaso

Resurssitarve

Ilmasto- ja ympäristöohjelman toteuttaminen

Hallintokunnan päästövähennyssuunnitelman toteuttaminen

Energian kulutus

Energian kulutus vähenee 2 %

Toimenpiteet rahoitetaan energiansäästökustannuksilla

 

Turussa xx.xx.2012

 

Kaupunginhallituksen puolesta

 

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan puolesta

 

 

 

Minna Arve

Timo Nurmio

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan puheenjohtaja

 

 

 

Toni Eklund

Janina Andersson

Kaupunginhallituksen I varapuheenjohtaja

Lukio- ja ammattiopetuslautakunnan varapuheenjohtaja

 

 

 

Katri Sarlund

 

Kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja