Strategisen palvelusopimuksen taustamuistio
1. Kasvatus- ja opetustoimen visio 2020
Turussa kasvatus- ja opetuspalvelut mahdollistavat kaiken ikäisille oppijoille edellytykset kehittyä yksilöinä omien vahvuuksiensa ja tavoitteidensa pohjalta.
Kasvatus- ja opetustoimi on haluttu työpaikka, jossa työskentelee innostunutta, arvostettua ja osaavaa henkilökuntaa.
Turun kasvatus- ja opetuspalvelut ovat maan parhaimmistoa ja toimivat esimerkkinä muille.
Turun kasvatus- ja opetustoimen henkilöstö järjestää laadukkaita ja monipuolisia kasvatus- ja opetuspalveluita yhteiskuntavastuullisesti asiakkaan tarpeista lähtien.
Kasvatus- ja opetustoimi edistää Turun seudun vetovoimaisuutta sekä asukkaiden hyvinvointia, elämänhallintaa ja aktiivisuutta.
3. Kasvatus- ja opetustoimen arvot
Kasvatus- ja opetustoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu kasvatus- ja opetustoimeen ohjaavat periaatteet, jotka ovat
Asiakaslähtöisyys
-palvelutarpeiden ennakointi ja joustava reagointi muuttuviin tarpeisiin
-palvelut ovat monipuolisia, sisältävät riittävästi valinnan mahdollisuuksia ja ovat joustavasti ja tasa-arvoisesti asiakkaiden käytettävissä asiakkaiden osallisuuden vahvistaminen
Osaaminen ja luovuus
-monialaisen henkilöstön osaamispääomasta huolehtiminen
-muiden osaamisen arvostaminen
-ennakkoluuloton uusien keinojen ja menetelmien käyttäminen toiminnassa
-rohkea vaihtoehtojen etsintä käytäntöjen toimivuuden lisäämiseksi sekä lähi- että verkko- ja etäpalveluiden avulla
Vastuullisuus
-sosiaalinen kestävyys (terveet elämäntavat, oikeudenmukaisuus, hyvät ihmissuhteet)
-kulttuurinen kestävyys (suomalaisen ja turkulaisen kulttuurin ja perinteen välittäminen ja arvostaminen sekä monikulttuurinen oppimisympäristö)
-ekologinen kestävyys (luonnon monimuotoisuuden ja puhtaan luonnon säilyttäminen tuleville sukupolville, säästeliäs raaka-aineiden ja energian käyttö)
-taloudellinen kestävyys (kokonaisvaltainen taloudellisuus, jossa huomioidaan päätöksen vaikutukset tulevaisuudessa myös suhteessa muihin toimijoihin)
Tasa-arvoisuus ja oikeudenmukaisuus
-tasapuolisesti ja oikein kohdennettu tuki kasvulle ja kehittymiselle
-tasa-arvoinen ja oikeudenmukainen toisten ihmisten huomioonottaminen
-yhteistoiminta sidosryhmien kanssa (koti, muut hallintokunnat, luottamusmiehet, muut vertaistoimijat, työelämä) paikallisesti, alueellisesti ja kansainvälisesti
-toimivat työyhteisötaidot
-hyvä johtaminen
Kansainvälisyys
-valmius toimia kulttuurikontekstista riippumatta eri tilanteissa, eri kulttuurien ymmärtäminen, omien arvojen ja kulttuuripohjan tiedostaminen
-kansainväliseen opiskeluun ja työelämään valmentaminen
-liikkuvuuden lisääminen
4. Lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutuksen toimintaympäristö
4.1. Toimintaa ohjaavat Turun kaupungin strategiat ja ohjelmat
Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012.
Ryhmien välisen sopimuksen tavoitteista lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutukseen liittyvät
1. Tuottavuuden ja taloudellisen toiminnan edistäminen
2. Henkilötyövuosien vähentäminen (paitsi opetushenkilöstö)
3. Tarpeettomista toimitiloista luopuminen
4. Henkilöstön jaksamisen parantaminen
5. Ilmastomuutoksen torjunta ja siirtyminen kestävän kehityksen budjetointiin
6. Palveluverkkoselvitykset
Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.
Turun kaupungin osaamis-, yrittäjyys- ja elinkeino-ohjelman tavoitteena on laadukas yleissivistävä koulutus sekä työelämälähtöinen ammatillinen koulutus. Nuorten ammatillisen koulutuksen tulee olla ennakoivaa. Tulee hakea uusia keinoja koko II asteen koulutuksen yhteistyön ja tehokkuuden parantamiseksi. Yhä useamman nuoren tulee voida rakentaa itselleen yleissivistävistä ja ammatillisista aineista itselleen soveltuva ja työmarkkinoilla haluttu tutkinto. Ohjelmassa korostetaan aikuiskoulutuksen roolia suhdanteiden tasaajana sekä todetaan tulevaisuudessa painottuvan moniosaamisen, ongelmanratkaisukyvyn sekä tiimityöskentelytaitojen esim. monikulttuurisessa työyhteisössä.
Tavoitteista lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutukseen liittyvät:
Toisen asteen ammatillisen koulutuksen vetovoiman ja laadun vahvistaminen
1. Haetaan ja lisätään ammatillisen koulutuksen aloituspaikkoja mahdollisuuksien mukaan.
2. Vahvistetaan oppisopimus- ja aikuiskoulutusta.
3. Panostetaan opintoihin valmistavaan koulutukseen ja edistetään maahanmuuttajien pääsyä koulutukseen.
4. Nostetaan koulutuksen laatua kehittämällä pedagogiikkaa, joustavaa opintotarjotinta sekä opiskelijahuoltoa. (Opettajien työelämäjaksot)
5. Lisätään kansainvälistä opiskelijavaihtoa ja tuetaan opiskelijoiden mahdollisuuksiaan jäädä Turkuun.
Valmistuneiden hyvään työllistymiseen ja työelämäkontakteihin panostaminen
6. Luodaan alueellinen toimintamalli II asteen opintojen aikaisten ja valmistuneiden työelämäkontaktien lisäämiseksi yhteistyössä alueen yritysten, työnantajien ja työmarkkinaosapuolien kanssa.
7. Kannustetaan työnantajapolitiikalla ja esimiestyöskentelyllä opettajia lisäämään oman alansa työelämäkontakteja.
8. Edistetään yrittäjyyskasvatusta.
9. Käynnistetään koulutuksenjärjestäjien toimintaedellytyksiä tukevia yhteishankkeita esim. opetusteknologiassa, koulutusohjelmissa ja pedagogiikassa.
Rakennetaan alueen painopistealoja tukevia koulutusväyliä ja rakenteita
10. Rakennetaan II asteen, korkeakoulujen ja aikuiskoulutuksen alakohtaisia foorumeita koulutusjohtajille ja – suunnittelijoille valittujen toimialojen tunnettavuuden, vetovoiman ja yritysyhteistyön kehittämiseksi sekä keinojen etsimiseksi työnjakoon ja erikoistumiseen maakunnallista ennakointia hyödyntäen.
11. Kehitetään koulutustasot leikkaavia erikoistumisopintoja tukemaan alueen valittuja kärkitoimialoja (esim. merilukio-ammatillinen koulutus, laivanrakentajan koulutusohjelma -korkeakoulutus-aikuiskoulutus).
12. Selvitetään perustamisedellytykset uusille oppimisympäristöille, joissa yritysten ja oppilaitosten infrastruktuuri ja tilat voisivat toimia yhteiskäytössä.
13. Kehitetään aikuiskoulutuksen alueellista yhteistyötä (V-S Aikuiskoulutusstrategia) ja selvitetään koulutusosaamisen vientimahdollisuudet yhteistyössä alan avainyritysten kanssa (esim. vientiyritysten tuotteiden huolto- ja ylläpito)
14. Varmistetaan Turun kansainvälisen koulun (lukion) laadukkaat toimintaedellytykset sekä hyödynnetään paremmin Turun kaksikielistä koulutusjärjestelmää kansainvälisenä vetovoimatekijänä.
Muita ohjelman tavoitteita
15. Laivanrakennuksen osalta varmistetaan alan koulutusketjun toimivuus ja vetovoima.
16. Tuetaan maahanmuuttajien työelämälähtöistä työllistymistä ja vaikutetaan työnantajien asenteisiin.
17. Edistetään kotouttamisvastuiden mukaisesti riittävän kielikoulutuksen tarjontaa esimerkiksi järjestämällä nonstop -tyyppistä suomen kielen koulutusta.
18. Varmistetaan kytkentä kulttuuripääkaupunkivuoteen 2011 sekä taiteen ja kulttuurin ammattilaisten osaamisen hyödyntämiseen muilla toimialoilla.
Asukkaiden hyvinvointiohjelman 2009–2013 tavoitteista lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutukseen liittyvät
1. Toteutetaan toisen asteen koulutustakuu
2. Tuetaan toisen asteen koulutukseen ja työelämään siirtyminen riittävällä yksilöllisellä ohjauksella erityisryhmiä huomioimalla, esim. maahanmuuttajanuoret.
3. Luodaan järjestelmä, jossa nuorten edustajat ovat läsnä nuoria koskevia asioita päätettäessä.
4. Koulukiusaamista ehkäistään aktiivisesti.
5. Kannustetaan lapsia ja nuoria aktiiviseen elämäntapaan eri hallintokuntien ja kolmannen sektorin yhteistyönä.
6. Järjestetään suomen kielen opetusta maahanmuuttajille seudullisesti rakennettavan pilotin mukaan kriittisille kohderyhmille (nuoret 15–25 v., kotiäidit) ja lisätään ammatillisen koulutuksen määrää maahanmuuttajien kotouttamisen tukemiseksi.
Ilmasto- ja ympäristöohjelman 2009–2013 tavoitteista lukio-, ammatti- ja aikuiskoulutukseen liittyvät:
1. Kasvihuonekaasupäästöjen vähentäminen ja energiatehokkuuden parantaminen
2. Kestävät hankinnat ja logistiikka (kestävän kehityksen kriteerit tarjouspyynnöissä ja sisäisten kuljetusten vähentäminen)
3. Oppilaitoksista 30 % on vihreä lippu tai muu ulkoinen tunnus kestävän kehityksen työstä
4. Kaikissa yksiköissä on vähintään yksi ekotukihenkilö
4.2. Toimintaympäristö ja toimintaympäristön muutokset
4.2.1. Hallitusohjelma ja koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelma (KESU)
Uuden hallitusohjelman ja sitä toimeenpanevan 15.12.2011 hyväksytyn koulutuksen ja tutkimuksen kehittämissuunnitelman mukaan kaikille alle 25-vuotiaille nuorille ja alle 30-vuotiaille valmistuneille tarjotaan työ-, harjoittelu-, opiskelu-, työpaja- tai kuntoutuspaikka kolmen kuukauden kuluessa työttömäksi joutumisesta sekä jokaiselle peruskoulun päättäneelle taataan jatkomahdollisuus lukioissa, ammatillisessa koulutuksessa, oppisopimuskoulutuksessa, työpajassa, kuntoutuksessa tai muulla tavoin. KESU:n mukaisesti koulutuspaikkojen määrän ja alueellisen suuntaamisen yhtenä keskeisenä kriteerinä on tämän koulutustakuun toteutuminen osana yhteiskuntatakuuta. Lisäksi kuntia edellytetään seuraamaan nuorten sijoittumista ja huolehtimaan siitä, että sijoittumattomat nuoret saavat tarvitsemansa tietoa, neuvontaa ja ohjausta. Yhteiskuntatakuun toteuttamiseksi on valtion budjettiin varattu erillinen määräraha.
Perusasteen päättäneet ja ilman toisen asteen tutkintoa ja koulutuspaikkaa olevat hakijat valitaan ensin toisen asteen opiskelijavalinnassa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille ja aiemman tutkinnon suorittaneille vahvistetaan erillisvalintoja, ammatillista lisäkoulutusta, oppisopimuskoulutusta ja näyttötutkintokoulutusta. KESU:n mukaisesti tavoitteena on, että uudistetut opiskelijaksi ottamisen perusteet otetaan käyttöön vuonna 2013 yhdessä uudistetun sähköisen hakujärjestelmän kanssa. Oppilaitosta vaihtaville opiskelijoille vahvistetaan erillisvalintoja ja tutkinnon aiemmin suorittaneet ohjataan pääsääntöisesti aikuisille soveltuviin koulutusmuotoihin kuten näyttötutkintokoulutukseen.
Hallitusohjelmassa kiinnitetään huomiota ruotsinkielisten palvelujen turvaamiseen. Tämä edellyttää ruotsinkielisen lähihoitajakoulutuksen aloittamista. Toisaalta KESU:n mukaisesti edistetään ruotsinkielisen ammatillisen koulutuksen kokoamista ruotsinkielisiin yksiköihin.
Hallitusohjelmassa esitetään merkittäviä leikkauksia valtion koulutusmäärärahoihin, joiden vaikutus selviää vuoden 2013 valtionosuuksien vahvistamisen yhteydessä.
KESU: tavoitteissa nousee lisäksi esiin
-oppilaitosrajat ylittävään tilojen, tukipalvelujen ja opettajaresurssien yhteiskäyttöön myös yhdessä korkeakoulujen kanssa
-toisen asteen oppilaitosten keskinäisen yhteistyön ja yhteistyön korkeakoulujen kanssa tiivistämiseen lainsäädännöllisen yhteistyövelvoitteen toteutumisen varmistamiseksi
-lukiokoulutusta ja ammatillisia tutkintoja uudistettaessa parannetaan mahdollisuuksia rakentaa joustavia opintopolkuja ja lisätään mahdollisuuksia suorittaa osia tutkinnoista yli tutkintorajojen
-ammatillisen perustutkinnon, ylioppilastutkinnon sekä lukion oppimäärän suorittamista rinnakkain kehitetään saatujen kokemusten ja tehtyjen arviointien pohjalta.
-oppisopimuksen osallistumiskynnyksen alentamiseen muun muassa maahanmuuttajien ja vammaisten osallistumista oppisopimuskoulutukseen edistetään
-monityönantajaisten oppisopimusten kehittäminen
-valmistavien ja valmentavien koulutusten sekä työpajatoiminnan ja etsivän nuorisotyön yhteistyötä vahvistetaan ja työnjakoa selkeytetään
-lukiokoulutuksen rahoitusperusteet uudistetaan ja samalla siihen sisällytetään tulosrahoitusosuus. Rahoitusta uudistettaessa turvataan maahanmuuttajien mahdollisuus lukiokoulutukseen.
-tavoitteena on, että lukion uusi tuntijako astuu voimaan 1.8.2016.
-ylioppilastutkinnon toisesta äidinkielen kokeesta kehitetään yleissivistystä sekä tiedon käsittelyä ja pätevyyden arvioinnin taitoja mittaava koe. Uusi koe tulee käyttöön kevään 2015 ylioppilaskirjoituksissa. Valmistellaan tieto- ja viestintätekniikan asteittaista käyttöönottoa tutkinnon suorittamisessa.
-toteutetaan ammatillisen koulutuksen läpäisyn tehostamisohjelma
-ammatillisen tutkintojärjestelmän kehittäminen, työnjohtokoulutuksen vakiinnuttaminen ja ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavien ja valmentavien koulutusten aseman ja sisällön selkiyttäminen
-ammatillisen koulutuksen kaikilla järjestäjillä tulee olla vuoteen 2015 mennessä laadun hallintaa ja jatkuvaa parantamista tukeva systemaattinen menettely
-rahoituksen kannustavuutta ja ohjausta yhtenäistetään
-kansainvälistymistä edistetään lisäämällä opiskelijoiden, tutkinnon suorittaneiden ja opettajien liikkuvuutta ja tehostetaan ulkomailla suoritettuja opintojen, työssäoppimisen ja työkokemuksen hyväksilukemista osana ammatillisen tutkinnon suorittamista
-tavoitteeksi asetetaan, että vuonna 2016 25–64-vuotiaista 27 prosenttia on osallistunut aikuiskoulutukseen tiedusteluhetkeä edeltäneen neljän viikon aikana ja 18–64 vuotiaista vähintään 60 prosenttia edeltäneen 12 kuukauden aikana ja 80 prosenttia kahden vuoden aikana. Tästä huolimatta aikuiskoulutuksen tarjontaa vähennetään vuodesta 2013 alkaen
-poistetaan näyttötutkintotavoitteisen koulutuksen tutkintomaksut
-tavoitteena on siirtyminen kansalaisten henkilökohtaisiin koulutustileihin, joiden muodosta ja käyttöönotosta tulee selvitys vuoden 2012 loppuun mennessä ja aikuiskoulutustarjonta kootaan SADE-ohjelman oppijan verkkopalveluun sekä siihen tulee sähköinen hakujärjestelmä
-näyttötutkintojärjestelmää kehitetään siten, että rahoitus ei kannusta opetuksen järjestämiseen silloin kun opiskelijalla jo on tutkinnon suorittamisen edellyttämä
-osaaminen. Ammattitaidon laadunvarmistuksen luotettavuutta lisätään
-arvioinnin dokumentointiaineiston alakohtaisesti keskitetyllä tuottamisella
-niitä tilanteita varten, kun ammattitaitoa ei voida arvioida työpaikoilla
-vapaan sivistystyön mahdollisuuksia vastata muutoin koulutuksen ulkopuolelle jäävien tarpeisiin edistetään. Yhteiskunnallisen koulutuksen osuutta lisätään. Vapaan sivistystyön kasvava merkitys tunnistetaan aikuisten ja seniorikansalaisten hyvinvoinnin ja terveyden edistäjänä. Ylläpitämisluvat muutetaan uudistettujen säännösten mukaisiksi vuoteen 2013 mennessä
4.2.2. Syksyn 2011 opiskelijavalinnat
Syksyn 2011 yhteisvalinnassa ammatillisessa koulutuksessa ensisijaisia hakijoita oli aloituspaikkaa kohden 1,66 ja lukiokoulutuksessa 1,13. Turkulaisista peruskoulun päättäneistä 9. luokkalaisista (1671 henkeä) haki koulutukseen 1612 henkeä, hyväksyttiin koulutukseen 1482 henkeä ja koulutuspaikan otti vastaan 1305 henkeä. 59 heistä ei hakenut koulutukseen lainkaan.
4.2.3. Muut muutokset toimintaympäristössä
Syksyllä 2012 aloittavat lukion ylioppilaat, joiden on tarkoitus osallistua sähköisiin ylioppilaskirjoituksiin.
1.8.2012 Aurajoen lukio ja Kupittaan lukio yhdistetään hallinnollisesti Kerttulin lukioksi, jonka on tavoitteena aloittaa samoissa tiloissa 1.8.2013.