STRATEGINEN PALVELUSOPIMUS 2012

Muutokset suhteessa perla 13.9.2011 kursiivilla

1. Sopimusosapuolet

Tämän sopimuksen osapuolia ovat Turun kaupunginhallitus ja Turun kaupungin peruspalvelulautakunta.

2. Sopimuksen tarkoitus 

Tällä strategisella palvelusopimuksella (SPS) kaupunginhallitus ja peruspalvelulautakunta sopivat peruspalvelulautakunnan alaisen toiminnan lähtökohdista, kehittämistavoitteista ja resursseista.

 3. Peruspalvelulautakunnan visio

Turun sosiaali- ja terveystoimi on tuloksellisesti turkulaisten terveyttä, elämänhallintaa ja hyvinvointia tukeva, nopeasti palvelukysynnän muutoksiin vastaava, innovatiivinen organisaatio, jossa henkilöstön tietotaito käytetään asukkaiden hyväksi. 

4. Peruspalvelulautakunnan arvot 

Sosiaali- ja terveystoimen arvot noudattavat kaupungin yhteisiä arvoja. Näiden arvojen pohjalta on luotu sosiaali- ja terveystoimen toimintaa ohjaavat periaatteet.

5. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.

Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan:

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012,

Turun työikäisten hyvinvointiohjelma

Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 - 2012.

Valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (ns. Kaste- ohjelma) vuosille 2008 – 2011: Ohjelman tavoitteet ovat:

•lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

•lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

•parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

Toimintaympäristön muutokset

Suomen Pankin mukaan maan julkisen talouden tila on v. 2008 jälkeisen laskusuhdanteen seurauksena heikentynyt huomattavasti eikä väestön ikääntymisen myötä seuraavat menopaineet tuo tilanteeseen helpotusta.

Suomen talouden kasvu on hidastunut selvästi vuoden 2011 aikana. ja hidastuu edelleen vuoden 2012 aikana. Suomen Pankki ennustaa kokonaistuotannon kasvun olevan vuonna 2012 vain 0,4 %. Kasvua on vaimentanut etenkin viennin tuntuva heikentyminen vuoden 2011 aikana ja Suomen kauppatase onkin alijäämäinen. Suomen vientimarkkinat vauhdittuvat vasta vuoden 2012 toisella puoliskolla. Viennin ennustetaan jäävän kuitenkin vuonna 2012 lähes edellisvuotiselle tasolle ja nopeutuvan vasta vuonna 2013.

Kokonaistuotannon kasvun hidastuminen pysäyttää työllisyyden kohenemisen ja työttömyys lisääntyy vuonna 2012. Julkisten palveluiden osuus kokonaistuotannosta suurenee, ja tämä tulee hidastamaan tuottavuuden kasvuvauhtia. Kotitalouksien käytettävissä olevien reaalitulojen kasvu jää vuonna 2012 hitaaksi, kun työllisyyskehitys on heikkoa ja inflaatio pysyttelee nopeana.

Muuttoliikkeen ja taloudellisten vaikutusten seurauksena kunnat ja alueet ovat voimakkaasti erilaistumassa. Suurten kuntien palvelutuotantoon haasteita lisäävät mm. voimakas väestön ikääntymiskehitys sekä maahanmuutto. Eläkkeelle siirtyminen tulee kiihtymään: yli 60 prosenttia kuntien työvoimasta siirtyy eläkkeelle vuoteen 2030 mennessä. Samanaikaisesti väestön ikääntymisestä johtuen palvelujen tarve kasvaa voimakkaasti. Myös palvelujen valintaan liittyvä vapaus kasvaa merkittävästi.

Turun työttömyys on taittumassa nuorten osalta. Pitkäaikaistyöttömyys on kuitenkin lisääntynyt. Pitkäaikaistyöttömien määrä (3 300 henkilöä) on vajaa 200 henkilöä suurempi vuoden 2011 heinäkuussa kuin vuoden 2010 heinäkuussa. Kasvuvauhti on kuitenkin hidastunut.

Turun asukasluku oli vuoden vaihteessa 2010/2011 Tilastokeskuksen mukaan 177 326, jossa kasvua edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna oli 1 239 henkeä. Niistä suurin osa oli muunkielisiä (959). Turun lähes koko väestönlisäys viime vuosina on muodostunut vieraskielisistä. Vieraskielisien väestön osuus turkulaisista on 7,6 % (13 444 henkeä). Turkuun muuttaa etenkin Lähi-idästä peräisin olevaa pakolaistaustaista väestöä myös muualta Suomesta.

Ilman huoltajaa tulleet nuoret maahanmuuttajat näkyvät myös entistä enemmän toimeentulotuessa. Maahanmuuttajien keskuudessa syntyvyys on suurta ja toisen polven vieraskielisiä on Turussa tulevaisuudessa yhä enemmän. Muunkielisen väestön osuus on noussut yhä keskeisemmäksi kohderyhmäksi sekä perus- että erityispalvelujen osalta. Vieraskielisen väestö ennustetaan kasvavan 20 000 henkilöön vuoteen 2019 mennessä.

Työikäisen väestön osuus on pysynyt lähes samana kymmenen vuoden vertailujakson aikana. 15- 64 -vuotiaiden työikäisten määrä laskee kuitenkin noin 10 000 hengellä vuoteen 2030 mennessä.

Yli 65- vuotiaiden määrä on kymmenen vuoden perspektiivissä kasvanut lukumääräisesti kaikkein eniten. Tällä hetkellä lukumäärä on yli 32 000, siitä yli 85- vuotiaiden osuus on kasvanut viimeisen viiden vuoden aikana yli 1000. Yli 65 vuotiaiden lukumäärä kasvoi pelkästään viime vuoden aikana 977 ja tulee ylittämään 44 000 hengen rajan vuoteen 2020 mennessä. Vanhustenhuollon suurin haaste on vanhusten lukumäärän jyrkkä kasvu. Tällä hetkellä yli 85- v. on 4539, määrä joka kasvaa melkein 1000 hengellä vuoteen 2016 mennessä ja vuonna 2021 yli 85 vuotiaiden lukumäärä on jo n. 6000. Yli 85- vuotiaista 50 % on palvelujen piirissä. Tämä tarkoitta n. 100 vanhuksen palvelutarpeen vuosittaista kasvua.

Maan kuuden suurimman kunnan joukossa Turku on muuttoliikkeen rakenteen näkökulmasta kaikkein heikoimmassa asemassa ja Turun ominaispiirteisiin kuuluu 0-14 v. sekä heidän vanhempien 25- 44 ja työllisten poismuutto Turusta. Turku vastaanottaa 15- 24- vuotiaita nuoria mm. opiskelijoita, työvoimaan kuulumattomia, työttömiä, tuntemattoman taustan omaavia sekä vieraskielisiä. Opiskelijoita Turku vastaanottaa noin reilu 1000 vuosittain. Useat heistä muuttaa kuitenkin Turusta valmistumisensa jälkeen. Pääasiallinen muuttotappio syntyy lapsiperheistä ja työllisestä työvoimasta. Turulle muuttoliike on ollut erittäin epäedullinen jo pitkään. Turun suhteellinen asema heikkenee vuodesta toiseen muuttoliikkeen rakenteen vuoksi, joka vaikuttaa erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon palvelutarpeeseen.

THL:n tekemän alueellisen terveys- ja hyvinvointitutkimuksen mukaan turkulaiset pärjäävät yleisesti hyvin, mutta hyvinvoinnissa on suuria alueellisia eroja. Suurimmat haasteet liittyvät hyvinvointierojen kaventamiseen eri sosiaaliryhmien välillä. Turkulaisten lapsiperheiden ongelmista kertovat maan keskiarvon ylittävät elatustukea saavien, kodin ulkopuolelle sijoitettujen ja avohuollon tukitoimenpiteiden piirissä olevien 0-17- vuotiaiden lasten määrät. Huostaanotot ovat yleisesti lievässä laskussa viime vuodesta, mutta kiireelliset lastensuojelusijoitukset ovat lisääntyneet ja huostaan otetuista varsinkin nuorten osuus (50 %). Tämä lisää jälkihuollettavien määrää ja sitä kautta kustannusten nousua.

Köyhyys sen sijaan oli ATH- tutkimuksen mukaan varsinkin nuoremmissa ikäluokissa koko Suomen keskiarvoa huonompi. Useampi kuin joka kolmas perhe tarvitsisi myös apua arjesta selviytymiseen. Erityisen haavoittuvia ovat köyhien ja yksinhuoltajien lapset. Turussa onkin yksinhuoltajaperheitä suhteessa väestöön eniten Suomessa. Turkulaisilla on valtakunnallisessa vertailussa erityisen paljon psyko-sosiaalisia ongelmia. Avio-erojen lukumäärä on myös nousussa. Joka neljännessä perheessä menojen kattaminen käytettävissä olevilla tuloilla oli hankalaa ja aikuisväestössä kaiken kaikkiaan.

Lainsäädännön muutoksista aiheutuvat palvelutarpeen lisäykset ja uudelleen arviointi koskettavat lähinnä perusterveydenhuoltoa, kuntoutumispalveluita ja vanhuspalveluita.

Kuntaa velvoittavia lakimuutoksia ovat terveydenhuoltolaki (1.5.2011 vaihe I ja 2014 vaihe II), sosiaalihuollon lainsäädännön uudistus, vanhuspalvelulaki sekä kotikuntalaki ja siihen liittyvät sosiaali- ja terveydenhuollon lainsäädäntöä koskevat muutokset.

Vammaispalvelulain subjektiiviset oikeudet asumiseen mm. uuden kotikuntalain voimaan astumisen myötä lisäävät palvelutarpeita kuntoutumispalveluihin. Kotikuntalaki saattaa vaikuttaa myös vanhuspalveluiden kysyntään, kun iäkkäät haluavat muuttaa lähelle sukulaisiaan. Haasteen muodostaa myös voimaan astunut terveydenhuoltolaki, jonka lähtökohtana on asiakaskeskeisyyden ja valinnanvapauden lisääminen.

6. Asiakkuudet ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna

Sosiaali- ja terveystoimessa prosessijohtaminen toteutuu neljän elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat:

•lasten ja nuorten kasvun tukeminen

•nuorten aikuisuuden vahvistaminen

•itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen

•ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Elinkaarimallin avulla tunnistetaan ikäryhmien asiakastarpeet. Elinkaarimalli painottaa asiakasnäkökulmaa, jolloin ikäryhmittäiset asiakastarpeet tulevat selkeämmin esille.

Ikäryhmien asiakastarpeita - terveyttä ja hyvinvointia – edistetään tulosalueiden välisellä yhteistyöllä.

 Kaikkien prosessien yhteisenä haasteena on raskas palvelurakenne ja sen asteittainen keventäminen.

6.1. Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Asiakastarveanalyysi

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012 hyväksyttiin syksyllä 2009. Ohjelma on samalla lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelun suunnitelma. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan.

Turku hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Tavoitteena on viedä lapsen normaalia kehitystä tukevaa työtä lapsen omiin kasvuympäristöihin ja tukea peruspalveluja erityispalvelujen toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä.

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta. Yhteistyötä nuorisotoimen ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa tehostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi.

Talousarvion riskien vaikutukset sopimukseen

Lasten ja nuorten palvelujen kustannusrakenne on erityisesti lastensuojelussa edelleenkin painottunut liikaa raskaimpaan korjaavaan toimintaan. Palvelurakenteen muutos on käynnistynyt lastensuojelun sijaishuollon sisällä, mutta perhehoidon lisääntymisen vaikutuksia syö koko lastensuojelun ja erityisesti huostaan otettujen määrän voimakas kasvu. Lastensuojelun avohuollon vahvistaminen on välttämätöntä, jotta lastensuojelulain velvoitteet saadaan täytettyä. Lasten ja nuorten terveydenhuollossa erityisenä haasteena on neuvoloiden sekä koulu- ja opiskeluterveydenhuollon sekä suunterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti.

Lasten ja nuorten palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2012 seuraavia asioita:

 * Tavoitearvot on asetettu ohjelmakausien mukaisesti ulottuen vuoteen 2012.

1)Tehdään laajennetut terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tehdään lääkärintarkastukset ohjeen mukaisesti eli 1 lääkärintarkastus 4 viikon iässä ja koulussa 5 luokalla. Lisäksi 1 ll tarkastus myös lukion tytöille. Kotikäynnit otetaan käyttöön äitiys ja lastenneuvoloissa, käyntien määrä kasvava.

6.2 Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. N. 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.

Nuoret kuuluvat taloudellisesti heikoimmin toimeen tuleviin väestöryhmiin. Nuorisotyöttömyys on kääntynyt jo parempaan suuntaan, mutta ilman toisen asteen koulutusta olevien nuorten työllistymisnäkymät ovat edelleen heikot.

Syynä nuorten heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on myös opiskelu, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Viime laman jälkeen myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Erityisesti tämä korostuu maahanmuuttajanuorten kohdalla. Nuorten asunnottomuus on erittäin voimakas syrjäytymisriski.

Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyteen nopeasti ja tehokkaasti puuttuminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen tiivistä yhteistyötä työhallinnon, nuorisotoimen ja oppilaitosten kanssa.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten kohdalla päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa. Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toisen asteen oppilaitosten ja nuorisotyön kanssa on saumatonta.

Nuorten terveydenhuollossa erityisenä haasteena on opiskeluterveydenhuollon sekä suunterveydenhuollon palvelujen tuottaminen asetuksen ja terveydenhuoltolain mukaisesti.

Nuorten aikuistumista tukevien palvelujen turvaamiseksi tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2012 seuraavia asioita:

 * Mittariarvoa ei tällä hetkellä saada kaikilta osin ulos tietojärjestelmistä. Aktivointiehdon piirissä olevien seuranta on kuitenkin tärkeä mittari ja siksi seurannan kehittämisessä pyritään siihen, että arvo saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

 6.3 Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Vuoteen 2009 asti turkulaisten hyvinvointi ja terveydentila kehittyi kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, joskin sosiaaliryhmien välillä oli havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot kasvoivat. Laman myötä kokonaistilanne heikkeni merkittävästi ja hyvinvointierot tullevat edelleen kasvamaan. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita.

Työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Turussa keskimääräistä vähemmän resursseja vertailtaessa muiden suurten kaupunkien lukuihin. Terveydenhuollossa näkyy edelleen selkeä painotus erikoissairaanhoitoon.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turun työikäisen väestön hyvinvointiohjelman tavoitteena on ”Turussa tavaksi terveet elämäntavat”. Tavoitteeseen pyritään edistämällä työikäisen väestön hyvinvointia ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen sekä luomalla rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Asunto- ja maankäyttöohjelmassa on erityisryhmien asumiseen liittyviä tavoitteita, jotka otetaan huomioon operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tasolla. Ryhmien välinen sopimus edellyttää palveluiden, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin linjauksiin.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:

1. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

2. palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen, erityisesti painopisteen siirtämisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon kehittäminen. Kaupungin alueelliset erot ja asiakkaiden erilaiset tarpeet on otettava huomioon palveluita kehitettäessä.

Talousarvion riskien aiheuttamat muutokset sopimukseen

Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen kasvu, työmarkkinatuen kuntaosuuden ja toimeentulotuen perusosan korotukset sekä suun terveydenhuollon hoitotakuussa pysyminen aiheuttavat selkeän talousarvion ylityksen riskin. Tämän ylitysuhan torjuminen aiheuttaa muutoksia strategisen palvelusopimuksen tavoitteisiin. Riskinä on, että väestön hyvinvointi ei lisäänny eivätkä hyvinvointierot kapene, perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon menojen kustannussuhde ei kehity toivottuun suuntaan. Lisäksi riskinä on hoito- ja palvelutakuun toteutumattomuus.

6.4 Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Asiakastarveanalyysi

Turun ikääntymispoliittinen strategia on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Strategisen palvelusopimuksen painopisteet vastaavat valtakunnallista ikäihmisten laatusuositusta.

Turun kaupunginvaltuuston 28.11.2011 esittämät lisäykset siitä, että vanhustenhuollon palvelusetelit tuodaan päätettäväksi, kotihoidon palveluita edistetään erilaisia vaihtoehtoisia palveluratkaisuja kehittäen sekä lautakuntakäsittelyn yhteydessä osoitettu lisäraha tulee käyttää mm. tehostetun palveluasumisen lisäämiseen, on otettu huomioon operatiivisen palvelusopimuksen muutoksissa.

Ehkäisevä vanhustyö on painopisteenä ja tukee vahvasti kotona asuvien ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä parempana entistä pidempään. Lisäksi kotihoidon peittävyys ja sen palveluluokkien painopisteen muutostavoitteet lisäävät kotihoidon vaikuttavuutta kotona asumisen tueksi. Tämän mahdollistavat myös jo v. 2011 parantuneet henkilöstöresurssit. Nykyinen ympärivuorokautisen hoidon määrällinen osuus ja etenkin sen sisäisen rakenteen muutos näkyy toteutumana v. 2010 tiedoissa. Kehitys on jatkunut v. 2011 aikana lähentyen v. 2012 tavoitetta ja näin se tukee paremmin taloudellisten resurssien toteutumista.

Vuoden 2011 lokakuun lopun tietojen perusteella strategian toiminnalliset toteutumat ovat edelleen lähentyneet v. 2012 tavoitteita, paitsi omaishoidon tuen saajien osuus on laskenut. Tämän takia omaishoidon strategista tavoitetta, jossa omaishoidon tukea saavien osuus olisi v. 2012 4.5% +75 vuotiaista laskettiin 3.5%:iin.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ( +75 v) ovat :

VUODEN 2012 TALOUSARVION PROSESSIKOHTAISET EUROMÄÄRÄT

Allekirjoitukset

Turussa pvm