Hulevesitulvariskien alustava arviointi Turussa

Joulukuu 2011

1.Taustaa

Laki (620/2010) ja asetus (659/2010) tulvariskien hallinnasta tulivat voimaan kesällä 2010. Lain mukaan kunnan tehtävänä on vastata hulevesitulvariskien hallinnan suunnittelusta. Kunnan on tehtävä alustava hulevesitulvariskien arviointi ja siinä yhteydessä nimetä merkittävät hulevesitulvariskialueet tai todeta, ettei kunnassa ole tällaisia alueita. Kunnan tulee tehdä asiassa päätös ja toimittaa tieto päätöksestä ELY -keskukselle 22.12.2011 mennessä. Osallistumisesta ja tiedottamisesta on soveltuvin osin voimassa, mitä maankäyttö- ja rakennuslain 62, 65 ja 67 §:ssä säädetään kaavoitusmenettelystä ja vuorovaikutuksesta. Kunnan nimeämispäätökseen ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla.

Mikäli kunta nimeää alueelleen merkittäviä hulevesitulvariskialueita, on näille alueille laadittava tulvavaara- ja tulvariskikartat joulukuuhun 2013 mennessä ja hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat joulukuuhun 2015 mennessä. Alustava arviointi, merkittävien hulevesitulvariskialueiden nimeäminen, tulvavaara- ja tulvariskikartat sekä hulevesitulvariskien hallintasuunnitelmat on tarkistettava tarpeellisin osin kuuden vuoden välein.

Tulvariskien hallintaa koskevalla lainsäädännöllä pyritään vähentämään tulvariskejä ja ehkäisemään ja lieventämään tulvista aiheutuvia vahingollisia seurauksia sekä edistämään tulviin varautumista. Lain mukainen suunnittelujärjestelmä koskee ainoastaan merkittäviä tulvia. Muut mahdolliset tulvat huomioidaan kunnan muussa suunnittelussa. Tulvariskit otetaan huomioon maankäytön suunnittelussa ja rakentamisen ohjauksessa sekä yleisten alueiden suunnittelussa ja rakentamisessa. Kiinteistönomistajien vastuulla on suojata kiinteistönsä tulvien varalle.

2.Yleistietoa hulevesistä

Hulevesitulvalla tarkoitetaan taajaan rakennetulla alueella maanpinnalle tai muille vastaaville pinnoille kertyvää sade- ja sulamisvettä. Taajaan rakennetulla alueella tarkoitetaan asemakaavoitettuja alueita sekä muita erillisiä tiiviin rakentamisen asutusalueita. Hulevesiin kuuluvat mm. maanpinnalta, rakennusten katoilta ja tien pinnoilta poisjohdettavat vedet. Hulevesitulvista voidaan myös käyttää nimitystä taajama- tai rankkasadetulva. Hulevesitulvat ovat yleensä nopeasti alkavia, lyhytkestoisia ja melko paikallisia. Hulevesitulvien arvioinnissa otetaan huomioon sateista aiheutuvat tulvat rakennetuilla alueilla sekä vesistöä pienempien uomien (oja, noro, alle 10 km2:n valuma-alue) tulviminen. Siten esimerkiksi meriveden nousun aiheuttama tulva tai Aurajoen, Jaaninojan tai Kuninkojan tulviminen eivät kuulu hulevesitulviin eikä tämä selvitys koske niitä.

Perinteisesti hulevedet ja muu pintavalunta on koottu ojilla ja sadevesiviemäreillä ja johdettu pois rakennetuilta alueilta kosteuden aiheuttamien haittojen ehkäisemiseksi mahdollisimman tehokkaasti ja nopeasti. Yhdyskuntarakenteen tiivistymisestä johtuva vettä läpäisemättömien pintojen lisääntyminen sekä ilmastonmuutoksen mahdolliset vaikutukset sateisiin kasvattavat hallittavien hulevesien määrää. Hulevesimäärän kasvusta johtuen nykyisten hulevesijärjestelmien kapasiteetti ei ole joka paikassa riittävä, eikä hulevesien viemäröintiin perustuvien järjestelmien johtokykyä ole teknistaloudellisesti järkevää kasvattaa kaikilla alueilla lisääntyneitä hulevesimääriä vastaavaksi.

3.Arviointia valmistellut työryhmä

Turun kaupungin osalta alustavaa hulevesitulvariskien arviointia on valmistellut hulevesityöryhmä, johon kuuluu seuraavat henkilöt:

•ympäristötoimenjohtaja Mikko Jokinen, ympäristö- ja kaavoitusvirasto, pj.

•maankäytön suunnittelija Juha Lipponen, kiinteistöliikelaitos

•liikelaitosjohtaja Irina Nordman, vesiliikelaitos

•suunnittelupäällikkö Petri Elo, vesiliikelaitos

•rakennustarkastaja Reima Ojala, rakennusvalvonta

•rakennustarkastusinsinööri Tom Mattsson, rakennusvalvonta

•kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

•yleiskaavainsinööri Olavi Ahola, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

•asemakaava-arkkitehti Päivi Siponen, ympäristö- ja kaavoitusvirasto

•rakennuttamispäällikkö Tapio Siirto, kiinteistöliikelaitos

•vastaava rakennuttaja Nina Vartiainen, kiinteistöliikelaitos

•valmiussuunnittelija Heikki Vähäkuopus, Varsinais-Suomen aluepelastuslaitos

•ympäristönsuojelusuunnittelija Olli-Pekka Mäki, ympäristö- ja kaavoitusvirasto, sihteeri

1.Hulevesitulvariskien alustavan arvioinnin perusteet

Merkittävät hulevesitulvariskialueet nimetään alustavan arvioinnin perusteella. Hulevesitulvariskien alustava arviointi perustuu olemassa oleviin tietoihin ja arvioihin aikaisemmin tapahtuneista hulevesitulvista.

Hulevesitulvariskin merkittävyyttä arvioitaessa otetaan huomioon tulvan todennäköisyys ja lain 620/2010 8 §:ssä esitetyt yleiseltä kannalta katsoen vahingolliset seuraukset. Kuntaliiton muistion perusteella yleiseltä kannalta merkittävänä hulevesitulvana pidetään esimerkiksi:

•tulvaa, joka aiheuttaa yli 500 asukkaan evakuoimistarpeen

•tulvaa, jossa kunnan ainoa tai useita terveydenhuoltorakennuksia, huoltorakennuksia, kouluja tai lasten päiväkoteja sijaitsee tulvan peittämällä alueella

•tulvaa, joka aiheuttaa vedenjakelun pitkäaikaisen keskeytymisen

•tulvaa, joka aiheuttaa jätevedenpuhdistamon tai jätevesiverkoston toiminnan häiriintymisen pitkäaikaisesti terveyttä uhkaavalla tavalla

•tulvaa, joka sijaitsee alueella, jossa on yhteiskunnan toimintojen jatkuvuuden kannalta merkittäviä elintarvike- ja lääketeollisuuskohteita

•tulvaa, joka aiheuttaa merkittävien voimalaitosten, sähköasemien tai tietoliikenneyhteyksien toiminnan pitkäaikaisen keskeytymisen

•tulvaa, joka aiheuttaa useiden tärkeiden tie- tai rautatieosuuksien katkeamisen

•tulvaa, jonka peittämällä alueella sijaitsee useita aluehallintovirastojen luvittamia kohteita tai useita suojeltuja rakennuksia, joille aiheutuisi tulvasta merkittävää vahinkoa

Vahinkokohteeseen liittyvien omaisuusarvojen suuruus ei ole arvioinnissa ratkaisevaa, vaan merkittävälle tulvariskialueelle tunnusomaista on suuri yksittäisten vahinkokohteiden lukumäärä ja sen perusteella merkitys myös yleiseltä kannalta. Merkittävien hulevesitulvariskialueiden lisäksi tulvariskien alustavan arvioinnin yhteydessä voidaan tunnistaa alueita, joilla tulvariski on merkittävän hulevesitulvariskialueen kriteerejä vähäisempi ja joille ei ole perusteltua soveltaa kaikkia lainsäädännössä määrättyjä tulvariskien hallinnan suunnittelutoimenpiteitä. Kuntien vastuulla on huolehtia hulevesitulvariskien hallintaa palvelevasta suunnittelusta myös muilla kuin nimetyillä merkittävillä hulevesitulvariskialueilla.

1.Hulevesitulvariskien alustava arviointi

Kokemusperäisen tiedon kerääminen

Tietoa tapahtuneista hulevesitulvista ja tiedostetuista tulvariskeistä kerättiin hulevesityöryhmän jäsenten kokemusten ja hallintokunnissa olevien hulevesitulvia koskevien historiatietojen perusteella. Toteutuneiden hulevesitulvien selvittämisessä hyödynnettiin myös pelastustoimen resurssi- ja onnettomuustilasto PRONTO:a.

Erityiskohteet

Erityiskohteina pidettiin kaupunkipurojen ympäristössä olevat laaja-alaiset painanteet, joissa hulevesitulvan aiheutuminen edellyttäisi uoman tai siihen liittyvien silta-aukkojen tai rumpujen tukkeutumista. Tällainen tapahtuma on mahdollinen, mutta niitäkään ei voi kuitenkaan pitää tulvariskilain mukaisina merkittävinä kohteina. Turun keskusta-alueen kaupunkipuroista Jaaninoja ja Kuninkoja on määritelty vesistöksi ja ovat mukana Varsinais-Suomen ELY-keskuksen laatimassa vesistötulvien alustavassa arvioinnissa kuten myös Aurajoki eivätkä ne siten lukeudu hulevesitulvariskialueeksi. Erityiskohteita ovat myös meri- ja hulevesitulvan yhteisvaikutusalueet. Turun rannikolla on useita kohteita, jotka voivat jäädä meritulvan peittämiksi. Nouseva meritulva tai voi estää huleveden purkautumista putkiviemäreistä ja avo-ojista aiheuttaen tällöin mahdollisuuden myös hulevesitulvan muodostumiselle tausta-alueella. Näitä kohteita ei voida kuitenkaan pitää tulvariskilain mukaisina merkittävinä kohteina, koska hulevesitulvaa ei aiheudu ilman samanaikaista meritulvaa.

2.Esiintyneet hulevesitulvat ja niiden aiheuttamat vahingot

Kerätyn kokemusperäisen tiedon perusteella Turun kaupungin alueella ei ole tapahtunut hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskilain mukaisia merkittäviä vahingollisia seurauksia. Turussa on kuitenkin tapahtunut pienempiä hulevesitulvia, joista on aiheutunut haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle. Havaintojen perusteella tulviminen on yleensä aiheutunut hulevesiviemärin tai ojan tilapäisestä tukkeutumisesta tai kapasiteetin riittämättömyydestä. Paikoin hulevesiviemäröinnin purkupisteiden on myös todettu olevan korkeusasemaltaan liian alhaalla, aiheuttaen ajoittaista padotusta.

Hulevesitulvat ovat aiheuttaneet vahinkoja muun muassa rakennetussa ympäristössä ja liikenneväylissä. Vahingot ovat kuitenkin koskeneet vain yksittäisiä kiinteistöjä, joissa vettä on päässyt muun muassa kellaritiloihin. Vahinkoja on syntynyt myös liikenneväylille. Esimerkiksi 3. heinäkuuta 2011 pelastuslaitos sai yli kymmenen hälytystä rankkasateen aiheuttamien tulvaongelmien vuoksi eri kohteisiin.

Turun alueella hulevedet purkautuvat useisiin eri uomiin ja vesistöihin (Aurajoki, Jaaninoja, Kuninkoja, Vähäjoki ja suoraan mereen) mikä pienentää osittain hulevesitulvariskiä.

3.Yhteenveto hulevesitulvariskien alustavasta arvioinnista

Turun kaupungin alueella ei ole esiintynyt hulevesitulvia, joista olisi aiheutunut tulvariskien hallinnasta annetun lain (620/2010) 8 §:ssä tarkoitettuja yleiseltä kannalta katsoen merkittäviä vahingollisia seurauksia. Tehdyissä tarkasteluissa ei myöskään löydetty kohteita, joissa yleiseltä kannalta katsoen merkittävä hulevesitulva olisi todennäköinen. Arvioinnin perusteella todettiin kuitenkin, että Turussa on monta hulevesitulvaherkkää aluetta, joissa mahdolliset hulevesitulvat voivat aiheuttaa oleellista haittaa kaupungin toiminnalle tai omaisuudelle mutta lain mukainen merkittävyyden kynnys ei ylity.

Perusteluna esitykselle voidaan todeta, että Turun kaupungin alueella ei ole ollut havaintoja merkittäviä vahingollisia seurauksia aiheuttaneista hulevesitulvista. Arvioiden perusteella ei myöskään voitu osoittaa yhtään kohdetta tai aluetta, missä merkittävä hulevesitulva olisi tulevaisuudessakaan todennäköinen.

Alustavan arvioinnin perusteella hulevesityöryhmä esittää, ettei Turun kaupungin alueella ole tulvariskilain mukaisia merkittäviä hulevesitulvariskialueita.

4.Prosessi- ja käsittelyvaiheet

Hulevesiryhmän luonnos alustavaksi hulevesitulvariskin arvioinniksi

Julkisesti nähtävillä mielipiteitä varten 9.12. – 23.12.2011

Kaupunginhallituksen päätös tammikuu 2012

Nähtävillä olon aikana ei ole toimitettu mielipiteitä raportista. Raportti toimitetaan kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi. Kaupunginhallituksen päätökseen tulvariskialueiden nimeämisestä ei saa hakea erikseen muutosta valittamalla. Kaupunginhallituksen hyväksymä raportti toimitetaan Varsinais-Suomen ELY – keskukselle.