Esityslistat/pöytäkirjat

5. Sosiaali- ja terveystoimen toimintaympäristö

Toimintaa ohjaavat strategiat ja ohjelmat

Kaupunginvaltuusto on hyväksynyt valtuustoryhmien välisen sopimuksen valtuustokaudelle 2009 – 2012. Ryhmien välinen sopimus on toiminut lähtökohtana valtuustokauden aikana laadittaville kaupungin toimintaa ohjaaville ohjelmille.

Asukkaiden hyvinvointiteemaan sisältyvät ohjelmat jakautuvat ikäkausittain lasten ja nuorten ohjelmaan, työikäisen väestön ohjelmaan ja senioriohjelmaan:

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012,

Turun työikäisten hyvinvointiohjelma

Turun kaupungin ikääntymispoliittinen strategia vuosille 2009 - 2012.

Valtakunnalliset sosiaali- ja terveydenhuollon linjaukset on esitetty Sosiaali- ja terveydenhuollon kansallisessa kehittämisohjelmassa (ns. Kaste- ohjelma) vuosille 2008 – 2011: Ohjelman tavoitteet ovat:

-lisätä osallisuutta ja vähentää syrjäytymistä

-lisätä hyvinvointia ja terveyttä sekä kaventaa hyvinvointi- ja terveyseroja

-parantaa palveluiden laatua, vaikuttavuutta ja saatavuutta sekä kaventaa alueellisia eroja

Toimintaympäristön muutokset

Suomen Pankin ennusteen mukaan Suomen talous on elpymässä syvästä taantumasta. Bruttokansantuote alkoi kasvaa vuoden 2009 jälkipuoliskolla ja talouden elpyminen on voimistunut vuoden 2010 aikana. Elpymisen ei kokonaisuudessaan ennusteta muodostuvan kovin vahvaksi. Kasvu asettuu reilun 2½ prosentin vauhtiin lähivuosina. Suhteellisen maltillinen elpymisvauhti merkitsee, että taantuman aikaansaama tuotannon kuoppa umpeutuu vain vaivoin vuoteen 2012 mennessä.

Taantuman aikana työllisyys on säilynyt Suomessa ennakoitua parempana. Työttömyys on lisääntynyt, ja työikäistä väestöä on siirtynyt työvoiman ulkopuolelle, mutta suhteessa tuotannon supistumiseen työllisyyden heikentyminen on ollut varsin maltillista. Työllisyys ei ole nopeasti palaamassa taantumaa edeltäneelle tasolleen. Työllisten määrä vähenee vuosikeskiarvolla tarkasteltuna vielä vuonna 2010, mutta kasvaa sen jälkeen vajaan yhden prosentin vuosivauhtia. Työttömyysasteen ennustetaan alenevan verkkaisesti 7,7 prosenttiin vuonna 2012. Pitkän aikavälin kasvunäkymien kannalta on kuitenkin myönteistä, että nuoret eivät näyttäisi taantuman aikana syrjäytyneen työmarkkinoilta siinä määrin kuin pelättiin.

Suomen julkisen talouden tila on heikentynyt huomattavasti. Julkisen talouden vakauttaminen ja saattaminen kestävälle pohjalle on haastava tehtävä: ikääntymisen mukanaan tuomat menopaineet alkavat vähitellen rasittaa julkista taloutta yhä voimallisemmin. (Suomen pankki, Talouden näkymät 2/2010, 28.9.2010)

Turun alueen talous näyttää edellä olevaa synkemmältä. Turun alueen talouden elpymistä varjostaa erityisesti telakan vaikea tilanne töiden loppuessa. Työttömyysaste oli maakunnan korkein. Tämä tulee näkymään Turussa mm. toimeentulotuen ja muiden palvelujen tarpeen lisääntymisenä ensi vuonna.

Turun työttömyysaste oli lokakuussa 2008 8,4 % ja lokakuussa 2009 12,1 % ja heinäkuussa 2010 14,5 %. Alle 25-vuotiaiden työttömien lukumäärä kasvoi vuoden 2008 lokakuun 773:sta vuoden 2009 lokakuun 1407:aan ja on nyt vuoden 2010 heinäkuussa 1939. Yli vuoden työttömänä olleita oli heinäkuussa 2009 1 815 henkilöä ja 3 166 vuonna 2010.

Turun taloudellinen huoltosuhde oli vuonna 2008 1,19 (ilmoittaa kuinka monta työvoiman ulkopuolella olevaa ja työtöntä on yhtä työllistä kohti). Vastaavasti Vantaalla huoltosuhde oli 0,92, Espoossa 0,94 ja Tampereella 1,16.

Kaupungin asukasluku oli 176 087 vuodenvaihteessa 2009/2010; kasvua 505 henkeä edelliseen vuodenvaihteeseen verrattuna. Turun oman väestöennusteen mukaan lähivuosina väkimäärä tulee kasvamaan vuosittain 800-1000 hengellä. Väestö kasvanee kuitenkin tulevinakin vuosina hyvin maltillisesti.

Turkulaisten ikärakenne vuonna 2008 ja 2009:

0 - 24 -vuotiaita 28 % 28 %

25 - 64 -vuotiaita 55 % 54 %

65+ -vuotiaita 17 % 18 %

Palvelutuotannon suunnittelussa on otettava huomioon eri ikäryhmien välillä tapahtuvat muutokset. Suurten kaupunkien vertailussa Turussa oli suhteellisesti eniten 2,5 % (v. 2008 2,3 %) yli 85-vuotiaita.

Muita kieliä kuin suomea ja ruotsia äidinkielenään puhuu noin 7 % turkulaisista.

Kaupunkiin tapahtuva ja kaupungista poislähtevä muuttoliike on kaupungin talouden kehittymisen kannalta ollut negatiivinen. Kaupunkiin tulomuutto on koostunut suurelta osin opiskelijoista, maahanmuuttajista ja tulotasoltaan alemmista tuloryhmistä. Sen sijaan poismuuttaneiden joukossa on usein hyvätuloisia lapsiperheitä, jotka hakeutuvat ympäristökuntiin heille houkuttelevampien olosuhteiden perässä. Samanaikaisesti kun tulopohja on kaventunut, on palvelutarve lisääntynyt.

Turussa keskimääräinen tulotaso on alhaisempi kuin muualla Suomessa. Ylimmät tuloluokat hajaantuvat muista luokista, mikä tarkoittaa tuloerojen kasvua. Alimmat tulonsaajaryhmät ovat jääneet suhteellisesti jälkeen yleisestä tulokehityksestä.

Hyvinvointitutkimuksen aineiston perusteella 60 % turkulaisista kokee terveytensä hyväksi. Kaiken kaikkiaan turkulaisten koettu terveys on parantunut, mutta kuitenkin vähemmän kuin suomalaisilla keskimäärin. Suurimmat kansanterveydelliset uhat ovat diabeteksen ja sydän- ja verisuonitautien lisääntyminen sekä mielenterveys- ja päihdeongelmat.

6. Asiakkuudet ja toiminnan painopisteet ydinprosesseittain tarkasteltuna

Sosiaali- ja terveystoimessa prosessijohtaminen toteutuu neljän elinkaarimallin mukaisen ydinprosessin kautta. Ydinprosesseja ovat:

lasten ja nuorten kasvun tukeminen

nuorten aikuisuuden vahvistaminen

itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn varmistaminen

ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Elinkaarimallin avulla tunnistetaan ikäryhmien asiakastarpeet. Elinkaarimalli painottaa asiakasnäkökulmaa, koska ikäryhmittäiset asiakastarpeet tulevat selkeämmin esille.

Ikäryhmien asiakastarpeita - terveyttä ja hyvinvointia – edistetään tulosalueiden välisellä yhteistyöllä.

Kaikkien prosessien yhteisenä haasteena on raskas palvelurakenne ja sen asteittainen keventäminen.

6.1. Ydinprosessi: Lasten ja nuorten kasvun tukeminen

Asiakastarveanalyysi

Turun lasten ja nuorten hyvinvointiohjelma 2009 - 2012 hyväksyttiin syksyllä 2009. Ohjelma on samalla lastensuojelulain edellyttämä lastensuojelun suunnitelma. Palvelujen järjestämisen periaatteet ja kehittämistavoitteet on kirjattu ohjelmaan.

Lasten ja nuorten palvelujen lähiajan kehittämisen teema-alueiksi on valittu seuraavat:

-ennaltaehkäisevän työn vahvistaminen

-peruspalveluiden turvaaminen

-palvelujen järjestämisen rakennemuutokset

-konsultatiivisen työotteen vahvistaminen

Turku voi kehittämistyössään hyödyntää STM:n Kaste-ohjelman rahoitusta Remontti-hankkeen alueellisissa piloteissa. Tavoitteena on viedä lapsen normaalia kehitystä tukevaa työtä lapsen omiin kasvuympäristöihin ja tukea peruspalveluja erityispalvelujen toimenpiteillä, joiden vaikuttavuudesta on näyttöä.

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin lasten ja nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä varhaiskasvatuksen, koulun ja toisen asteen oppilaitosten kanssa on saumatonta. Yhteistyötä nuorisotoimen ja liikuntapalvelukeskuksen kanssa tehostetaan ennaltaehkäisevän toiminnan lisäämiseksi.

Lasten ja nuorten palvelujen painotus on peruspalvelujen saatavuuden turvaamisessa ja sitä kautta ennaltaehkäisyssä ja varhaisessa puuttumisessa. Jotta lasten ja nuorten palvelujen sosiaali- ja terveyspalvelut voidaan turvata, tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2011 seuraavia asioita:

SPS: Tuetaan lasten ja nuorten normaalia kasvua ja kehitystä
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012*
Lastensuojelun asiakkaana olevien alle 18-vuotiaiden osuus ikäluokasta, tavoitteena osuuden pieneneminen.	7,8 %	8,4 % (v. 2009)	vähenevä
Lastensuojelun avohuollon tukitoimenpiteitä saavien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista / sijaishuollossa olevien lasten ja nuorten osuus alle 18-vuotiaista. Tavoitteena avohuollon suhteellisen osuuden kasvu.	6,1 % avohuolto, 1,7 % sijaishuolto, suhteelliset osuudet 78,2 % / 21,8%	6,7 % avohuolto, 1,7 % sijaishuolto, suhteelliset osuudet 79,8 % / 20,2%	avohuollon suhteellisen osuuden kasvu
Palvelujen tuottaminen palvelu- ja hoitotakuiden asettamissa määräajoissa
·Arvio lastensuojelutarvetta selvittämisen tarpeellisuudesta tehdään 7 arkipäivän ja lastensuojelutarpeen selvitys 3 kk:n sisällä lastensuojeluilmoituksesta	arviot tehdään määräajassa	arviot tehdään määräajassa	arviot tehdään määräajassa
§Lastenneuvolan ja kouluterveydenhuollon tarkastusten tekeminen sekä suun terveydenhuollon järjestäminen asetuksen mukaisesti	1.)	1.)	arviot tehdään määräajassa
§Psykiatriseen ja somaattiseen erikoissairaanhoidon arvioon ja hoidon aloitukseen pääsee hoitotakuun (3 kk) aikarajoissa	≤6 kk	≤3 kk	≤3 kk
§Vammaispalvelulain määräaika asiakassuunnitelman tekemiselle		≤3 kk	≤3 kk

* Tavoitearvot on asetettu ohjelmakausien mukaisesti ulottuen vuoteen 2012.

1) Tehdään laajennetut terveystarkastukset neuvolassa ja kouluterveydenhuollossa. Tehdään lääkärintarkastukset ohjeen mukaisesti eli 1 lääkärintarkastus 4 viikon iässä ja koulussa 5 luokalla. Lisäksi 1 ll tarkastus myös lukion tytöille. Kotikäynnit otetaan käyttöön äitiys ja lastenneuvoloissa, käyntien määrä kasvava.

SPS: Vahvistetaan ennaltaehkäisevää toimintaa
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Perhetyön piirissä olevien perheiden määrä (oma tuotanto, ostopalvelut ja avustuksilla tuettu). Tavoitteena paraneva saatavuus.	perheitä 963	perheitä 929	lukumäärä kasvava
Ennaltaehkäisevän lastensuojelun määrittely ja seurannan kehittäminen	määritelty	määritelty	seurataan määritellyn toiminnan laajuutta ja kustannuksia

SPS: Kevennetään palvelurakennetta
Mittarit:	Vuoden 2008 toteutuma	Lähtötaso 2009 toteutuma	Tavoite-arvo 2012
Lastensuojelun sijaishuollossa perhehoidon osuus kasvaa 31.12.2009 lähtötasosta yhteensä 20 % vuosien 2010-2013 aikana	perhehoidon osuus 32,9 %	perhehoidon osuus 32,6 %	perhehoidon osuus 45,2 %

6.2 Ydinprosessi: Nuorten aikuisuuden vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen ydinprosessi perustuu vahvasti asiakastarpeeseen. N. 80 % nuorista selviää nuoruusiästä ilman erityispalvelujen tarvetta. Nuorten aikuisuuden vahvistamisen prosessin palvelut kohdistuvat nuorille, joiden aikuistuminen ei suju ilman erityistä tukea.

Nuoret ovat taloudellisesti heikoimmin toimeen tulevia väestöryhmiä ja laman myötä kasvuun lähtenyt nuorten työttömyys iskee heihin voimakkaasti. Syynä nuorten heikkoon taloudelliseen tilanteeseen on myös opiskelu, mutta osin on kysymys todellisesta, usein myös ylisukupolvisesta syrjäytymisestä. Viime laman jälkeen myös nuorten kohdalla heikoimmassa asemassa olevien tilanne on parantunut vähiten. Nykyisessä tilanteessa on ensiarvoisen tärkeää ehkäistä nuorten syrjäytymistä koulutuksesta ja sitä kautta työelämästä. Erityisesti tämä korostuu maahanmuuttajanuorten kohdalla. Tällä hetkellä tuen tarve näkyy myös nuorten osalta päihteiden käytön kasvuna sekä psykososiaalisten ongelmien lisääntymisenä ja vaikeutumisena. Nuorten syrjäytymisen ehkäiseminen ja työttömyyteen nopeasti ja tehokkaasti puuttuminen vaatii sosiaali- ja terveystoimen tiivistä yhteistyötä työhallinnon, nuorisotoimen ja oppilaitosten kanssa.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Nuorten kohdalla merkittäviä tavoitteita ovat osallisuuden vahvistaminen ja syrjäytymisen ehkäiseminen. Myös terveyserojen kaventamisen merkitys korostuu suomalaisessa nuorten kohdalla päihdemyönteisessä kulttuurissa. Painotus on peruspalvelujen saatavuuden ja laadun turvaamisessa ja sitä kautta nuorten elämänhallinnan vahvistamisessa.

Nuorten aikuisuuden vahvistamisen lähiajan teema-alueiksi on valittu seuraavat:

-syrjäytymisen ehkäiseminen

-nopea puuttuminen nuorten työttömyyteen

Tulevaisuuden haasteena on kehittää kaupungin nuorten palveluja siten, että yhteistyö sosiaali- ja terveyspalvelujen sekä toisen asteen oppilaitosten ja nuorisotyön kanssa on saumatonta.

Nuorten aikuistumista tukevien palvelujen turvaamiseksi tavoitellaan palvelujen tuotannossa vuonna 2010 seuraavia asioita:

SPS: Tuetaan nuorten elämänhallintaa ja aikuistumista
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Toimeentulotukea saavat 18-24 -vuotiaat, lukumäärä ja osuus ikäluokasta, tavoite laskeva	1.833 pl. maahanmuuttajat / 8,7 %	1.833 pl. maahanmuuttajat/ 8,7 %	laskeva

SPS: Edistetään nuorten aikuisten sosiaalista vahvistumista
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Aktivointiehdon piirissä olevat 18 – 24-vuotiaat, tavoitteena laskeva lukumäärä

* Mittariarvoa ei tällä hetkellä saada kaikilta osin ulos tietojärjestelmistä. Aktivointiehdon piirissä olevien seuranta

on kuitenkin tärkeä mittari ja siksi seurannan kehittämisessä pyritään siihen, että arvo saadaan käyttöön mahdollisimman nopeasti.

6.3 Ydinprosessi: Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen

Asiakastarveanalyysi

Vuoteen 2009 asti turkulaisten hyvinvointi ja terveydentila kehittyi kokonaisuudessaan hyvään suuntaan, joskin sosiaaliryhmien välillä oli havaittavissa sama ero kuin valtakunnallisesti: väestöryhmien väliset hyvinvointi- ja terveyserot kasvoivat. Laman myötä kokonaistilanne heikkeni merkittävästi ja hyvinvointierot tullevat edelleen kasvamaan. Työikäisessä väestössä riski hyvinvointipuutteiden kasautumiseen kohdentuu yksinasuviin ja yksinhuoltajiin. Maahanmuuttajien määrä on Turussa suhteellisen suuri ja kasvaa edelleen. Heidän hyvinvointinsa on kantaväestön hyvinvointia matalammalla tasolla kaikilla hyvinvoinnin osa-alueilla. Turkulaisten hyvinvointierot ovat myös alueellisesti painottuneita.

Työikäisten sosiaali- ja terveyspalveluihin käytetään Turussa keskimääräistä vähemmän resursseja vertailtaessa muiden suurten kaupunkien lukuihin. Terveydenhuollossa näkyy edelleen selkeä painotus erikoissairaanhoitoon.

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Turun työikäisen väestön hyvinvointiohjelman tavoitteena on ”Turussa tavaksi terveet elämäntavat”. Tavoitteeseen pyritään edistämällä työikäisen väestön hyvinvointia ehkäisevillä palveluilla ja estämällä hyvinvointipuutteiden kasautuminen sekä luomalla rakenteet hyvinvoinnin ja terveyden edistämiseksi ja terveyserojen kaventamiseksi. Asunto- ja maankäyttöohjelmassa on erityisryhmien asumiseen liittyviä tavoitteita, jotka otetaan huomioon operatiivisen palvelutuotantosopimuksen tasolla. Ryhmien välinen sopimus edellyttää palveluiden, erityisesti perusterveydenhuollon kehittämistä. Lisäksi prosessin kehittämislinjaukset perustuvat valtakunnallisiin terveyspoliittisiin linjauksiin.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteinä ovat:

1. hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen

2. palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen

Hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä oleellista on hyvinvointi- ja terveyserojen kaventaminen, terveiden elämäntapojen ja yhteisöllisyyden tukeminen sekä terveestä ympäristöstä huolehtiminen. Maahanmuuttajat on valittu erityiseksi kohderyhmäksi. Palveluiden kehittämisessä oleellista on peruspalveluihin panostaminen, erityisesti painopisteen siirtämisessä erikoissairaanhoidosta perusterveydenhuoltoon ja perusterveydenhuollon kehittäminen.

SPS: Hyvinvoinnin ja terveyden edistäminen
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Väestön koettu hyvinvointi (Elämän laatunsa (WHOQOL 8) keskimääräistä paremmaksi kokevien osuus (%) )	saadaan 2010	55,7 (2010)	nousee
Hyvinvointierojen kaventuminen eri väestöryhmien välillä (Elämänlaatunsa keskimääräistä paremmaksi kokevien prosenttiosuuksien ero korkean ja matalan koulutusryhmien välillä)	saadaan 2010	13,9 (2010)	erot kapenevat
Maahanmuuttajien terveystarkastukset toteutetaan tutkimussuunnitelman mukaisesti	aloitetaan 2012	aloitetaan 2012	Tutkimus toteutettu
Pitkäaikaistyöttömien v. 2010 aloitettuja terveystarkastuksia jatketaan	aloitetaan 2010	aloitetaan 2010	käynnissä

SPS: Palveluiden tarkoituksenmukainen kehittäminen
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Perusterveydenhuollon menojen ja sairaanhoitopiirin menojen suhde (Pth/Esh kustannussuhde kasvaa)	32,2	33,6	yli 34
Palvelut tuotettu hoito- ja palvelutakuun määräämissä rajoissa
§Toimeentulotuki, myöntämisaika £ 7 vrk	£ 7 vrk	£ 7 vrk	£ 7 vrk
§Hoidon tarpeen arviointi perusterveydenhuollossa £ 3 vrk	£ 3 vrk	£ 3 vrk	£ 3 vrk
§Ei kiireellinen hoito 3 kk	£ 3 kk	£ 3 kk	£ 3 kk
§Hammashuolto (ei kiireellinen) £ 6 kk	£ 6 kk	£ 6 kk	£ 6 kk
§Hoidon aloitus erikoissairaanhoidossa £ 6 kk	£ 6 kk	£ 6 kk	£ 6 kk

6.4 Ydinprosessi: Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen

Asiakastarveanalyysi

Turussa yli 65-vuotiaiden määrä kasvaa tällä hetkellä lähinnä sillä määrällä, joka syntyy 64-vuotiaiden täyttäessä 65 vuotta. Turussa yli 75-vuotiaiden määrä väestöstä on 8,8 %, joka on kuuden suurimman kaupungin vastaavasta väestöosuudesta suurin, samoin kuin yli 85-vuotiaiden prosentuaalinen osuus 2,5 %. Palvelujen suunnittelun sekä ikääntymispoliittisen ohjelman painopisteenä ovat yli 75-vuotiaat palvelujen tarpeessa olevat ikäihmiset.

Väestön odotettavissa oleva elinikä on viime vuosikymmeninä pidentynyt ja suhteellisesti eniten se on pidentynyt yli 80-vuotiaiden osalta. Tulevina vuosina ikääntyvien ihmisten odotetaan myös elävän terveempinä ja parempikuntoisina.

Fyysisen, kognitiivisen ja psykososiaalisen toimintakyvyn säilyminen korostuu ikäihmisten hyvinvoinnin säilymisessä. Yksin asuvilla eläkeläisillä pienituloisuuden ja sairauksien kasaantuminen on ollut suurempaa kuin parisuhteessa elävillä.

Suuri vaikutus sosiaali- ja terveyspalveluille on niin sanotun neljännen iän mukanaan tuoma raihnaisuus sekä sairauksista mm. diabetes, sydämen vajaatoiminta sekä keskivaikean ja vaikean dementian suuri ilmeneminen kaikkein iäkkäimpien henkilöiden keskuudessa. Tämä merkitsee tässä ikäryhmässä muita vanhusikäryhmiä suurempaa ympärivuorokautisen hoidon tarvetta

Ydinprosessin palvelujen kehittäminen ja uudelleen järjestelyt

Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen -ydinprosessille on laadittu vuosiksi 2009 - 2012 Turun ikääntymispoliittinen ohjelma, joka perustuu uusittuun Ikäihmisten laatusuositukseen ja on osa Turun kaupungin hyvinvointipalvelujen kehittämistä. Ohjelmassa otetaan huomioon Turun kaupungin ikärakenne ja sitä vastaava palvelutarve. Näiden tekijöiden avulla ikäihmisten käyttämiä säännöllisiä palveluja voidaan kehittää pitkäjänteisesti koko valtuustokauden ajan. Samanaikaisesti palveluiden kehittämisen kanssa tulee ottaa huomioon taloudelliset resurssit ja henkilöstön osaamisen, rakenteen ja määrän muutostarpeet. Tehostetun palveluasumisen tavoite on korjattu lautakunnassa (8.12.2010) käydyn keskustelun perusteella, samoin tämän muutoksen vaikutus palvelujen piirissä olevien kokonaislukuun on tarkistettu.

Strategisen palvelusopimuksen painopisteet ovat:

SPS: Turvataan ikäihmisten aktiivinen elämä toimintakykyä ylläpitävillä palveluilla
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
Laitoshoitoon siirtyvien keski-ikää myöhennetään kahdella kuukaudella kolmen vuoden aikana.		lähtöarvo 83 vuotta vuonna 2009	- 2kk lähtöarvosta

SPS: Muutetaan ikäihmisten hoidon palvelurakenne avopalvelupainotteisemmaksi
Mittarit:	Lähtötaso vuoden 2008 toteutuma	Toteutuma 2009	Tavoite-arvo 2012
75 vuotta täyttäneiden kotihoidon piirissä olevien osuus kasvaa 14 %:iin.	12,93 %	13,54 %	14 %
Omaishoidon tukea saavien 75 vuotta täyttäneiden määrä kasvaa 4,5 %:iin.	3,1 %	2,8 %	4,5 %
Tehostetun palveluasumisen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus kasvaa 3,8 %:iin.	2,8 %	2,4 %	3,8 %
Ympärivuorokautisen hoivan (pitkäaikaissairaanhoito ja vanhainkotihoito) piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden osuus vähenee 6,5 %:iin.	9,5 %	7.9 %	6,5 %
Vanhuspalvelujen piirissä olevien 75 vuotta täyttäneiden määrä nousee suunnitelmakaudella 28,8 %:iin.	29,33 %	29,33 %	28,8 %

YDINPROSESSIT, JOIHIN TULOSALUEEN TOIMINTA KOHDISTUU
		€	%
1. Lasten ja nuorten kasvun tukeminen	me	76 613 633	12,9
	tu	7 988 869	10,0
	ne	68 624 764	13,3

2. Nuorten aikuisuuden vahvistaminen	me	40 955 617	6,9
	tu	4 638 311	5,8
	ne	36 317 306	7,1

3. Itsenäisesti selviytyvien toimintakyvyn vahvistaminen	me	215 889 803	36,3
	tu	27 695 459	34,7
	ne	188 194 344	36,5

4. Ikäihmisten elämänlaadun turvaaminen	me	261 420 418	43,9
	tu	39 487 542	49,5
	ne	221 932 877	43,1

Yhteensä ydinprosesseille	me	594 879 471	100,0
	tu	79 810 181	100,0
	ne	515 069 290	100,0

Allekirjoitukset

Turussa pvm

Kaupunginhallituksen puolesta Peruspalvelulautakunnan puolesta

Juhani Leppä

peruspalvelulautakunnan puheenjohtaja

Jarmo Rosenlöf

peruspalvelulautakunnan varapuheenjohtaja