MUISTIO

TAPAAMINEN TURUN AMMATTIKORKEAKOULUN LOIMAAN JA UUDENKAUPUNGIN

TOIMIPISTEIDEN TILANTEESTA

Aika              31.5.2010 klo 10.00 – 12.00

Paikka         Turun kaupungintalo, Aurakatu 2, kokoustila Rönnbäck

Osallistujat 

Aaltonen Niko, Turun AMK:n valtuuskunnan pj, Turku

Haapavuori Antti, kaupunginhallituksen vpj, Uusikaupunki

Kettunen Juha, rehtori, Turun ammattikorkeakoulu

Korhonen Ari, vs. apulaiskaupunginjohtaja, Turun kaupunki, pj

Koski Kari, kaupunginjohtaja, Uudenkaupungin kaupunki

Palonen Maarit, opetusneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Perho, Teemu, kaupunginhallituksen vpj, Loimaa

Randell Aleksi, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Turku

Rantala Jari, kaupunginjohtaja, Loimaan kaupunki

Saarinen Ari, korkeakouluneuvos, Opetus- ja kulttuuriministeriö

Sarlund Katri, kaupunginhallituksen II varapuheenjohtaja, Turku

Wala Heikki, kaupunginhallituksen puheenjohtaja, Uusikaupunki

Savolainen Sami, apulaiskaupunginjohtajan avustaja, Turun kaupunki, siht.

1.            UUDENKAUPUNGIN JA LOIMAAN TOIMIPISTEIDEN ESITTELY

Rehtori Juha Kettunen esitteli tilannekatsauksen ja valmistuneen AMK:n selvityksen pääkohdat (liitteet 1 ja 2).

Turun ammattikorkeakoulu on tehnyt Varsinais-Suomessa useita onnistuneita rakenteellisia ratkaisuja aiempina vuosina. Varsinais-Suomen ammattikorkeakoulu liittyi Turun ammattikorkeakouluun jo vuonna 2000. Pirkanmaalla vastaava fuusio tehtiin vasta tämän vuoden alussa. Vuoden 2004 jälkeen siirtyi Kaarinan, Raision, Mynämäen ja osittain Paraisten koulutus Turkuun. Nyt valmistelussa on DIAK:n koulutuksen siirto Turun ammattikorkeakoululle. Loimaan ja Uudenkaupungin toimipisteiden osalta on valmistelua tehty useita vuosia.

Uudenkaupungin toimipisteessä on liiketoiminnan logistiikassa 40 aloituspaikkaa. Toimipisteen vetovoima (hakijoita/aloituspaikka) on pysynyt selkeästi alhaisempana verrattuna Turussa sijaitsevaan tradenomikoulutukseen. Uudenkaupungin opiskelijoista valtaosa (59 %) rekrytoituu Turun seutukunnasta. Turun ammattikorkeakoulu on esittänyt, että suuntaamalla Uudenkaupungin toimipisteen roolia alueen elinkeinoelämää palvelevaan aikuiskoulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan, voidaan paikata aluelähtöisesti Turkuun siirrettäväksi esitettyä nuorten koulutusta.

Loimaan toimipisteessä on liiketaloudessa 40 aloituspaikkaa ja sosiaalialalla 30 aloituspaikkaa. Liiketalouden koulutusohjelman vetovoima on heikko ja sosiaalialalla tyydyttävä. Vetovoimaluvut eivät vastaa korkeakouluille asetettuja laatuvaatimuksia. Sosiaalialan koulutusohjelman aloituspaikkojen määrä on alle opetusministeriön 40 paikan minimirajan. Loimaan opiskelijat rekrytoituvat pääosin Turun seutukunnasta (62–63 %) ja heistä valtaosa myös palaa valmistuttuaan takaisin Turun seudulle. Selvityksen lukujen valossa Turun ammattikorkeakoulu näkee, että Loimaan toimipisteen alueellista vaikuttavuutta voidaan kasvattaa keskittymällä Loimaan talousaluetta palvelevaan aikuiskoulutukseen sekä tutkimus- ja kehitystoimintaan.

2.            OPETUSMINISTERIÖN NÄKÖKULMA

Korkeakouluneuvos Ari Saarinen kertoi, että ammattikorkeakouluverkon rakenteellisen kehittämisen takana ovat hallitusohjelman tavoitteet. Suomen heikkoutena on toiminnan sirpaloituminen maantieteellisesti, valmistumisen pitkittyminen sekä korkeakoulujen ohut kansainvälistyminen. Kansallisena tavoitteena on, että ammattikorkeakoulujen määrä vuonna 2020 olisi 18. Koulutusohjelmien minimikooksi on asetettu 40 aloituspaikkaa ja niiden vetovoima tulee olla hyvällä tasolla.

Ari Saarinen kertoi, että korkeakoulutusikään tulevien nuorten ikäluokkien koot ovat väestöennusteiden mukaan supistumassa. Aloituspaikkoja on liikaa suhteutettuna niiden vetovoimaan (hakijoita/aloituspaikka). Suurissa yksiköissä vetovoima, resurssien joustava hyödyntäminen ja todennäköisesti kustannustehokkuus, ovat keskimäärin parempaa tasoa. Korkeakouluverkon kehittämisen yhtenä tavoitteena on parantaa aluevaikuttavuutta. Voidaankin kysyä, onko Loimaan ja Uudenkaupungin kaltaisten pienten yksiköiden aluevaikuttavuus riittävän hyvää. Aikuiskoulutus tarjoaisi alueellisen osaamisen kehittämiselle paremman mahdollisuuden, kuin heikosti menestyvät nuorten koulutusohjelmat.

Opetusneuvos Maarit Palonen korosti koulutuksen laadun nostamisen tärkeyttä jatkossa. Tästä näkökulmasta alueille räätälöity aikuiskoulutus sekä tutkimus- ja kehitystoiminta olisi aluevaikuttavuudeltaan parempi ratkaisu pienten yksiköiden tulevaisuudelle. Nuorten aloituspaikkoja tulee keskittää ja luoda vahvempia koko maakuntaa palvelevia osaamiskeskittymiä, jotka kykenevät tarjoamaan opiskelijoille laajemman ja laadukkaamman opetustarjonnan.

3.            UUDENKAUPUNGIN, LOIMAAN JA TURUN PUHEENVUOROT

Uudenkaupungin kaupunginjohtaja Kari Koski oli samaa mieltä opetusministeriön ja Turun ammattikorkeakoulun näkemysten kanssa. Uudenkaupungin toimipisteen vetovoima on liian alhainen, yksikkö on liian pieni ollakseen ministeriön vaatimusten mukaan elinvoimainen, eivätkä valmistuneet jää riittävästi alueelle. Kari Koski esitti, että Turun AMK:n nuorisoaste on syytä lakkauttaa Uudessakaupungissa. AMK:n nykyisiä tiloja tarvitaan mm. II asteen ammatilliselle koulutukselle. Aluekehitystehtävä voidaan säilyttää AMK:n kanssa. Uusikaupunki on Satakunnan ja Turun AMK:n välisellä akselilla, joka on hyvä asia. Yhteistyötä tehdään jatkossa tilanteen mukaan molempiin suuntiin. Opetusministeriön ja Turun AMK:n esittämä malli olisi paras ratkaisu alueen elinkeinoelämän ja aluevaikuttavuuden kannalta.

Loimaan kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoi ymmärtävänsä ministeriön tarkastelukulman ja kansallisen tarpeen rakenteiden muuttamisesta. Loimaan lähtökohta on kuitenkin toisenlainen kuin Uudessakaupungissa. Jari Rantala kertoi, että Loimaalla AMK:n toiminta työllistää 22 henkilöä, joka on taloudellisesta näkökulmasta tärkeä. Loimaalla on myös kiinnostusta kehittää vaihtoehtoisia malleja esim. sosiaalialan koulutuksessa, joka on kansallisesti kasvava ala. Loimaa on lisäksi elinvoimainen seutukunnan keskus, jota nuorten AMK -koulutus on tukenut. Rantala myönsi, että suurin osa opiskelijoista tulee Turusta, ja valtaosa myös palaa Turkuun. Loimaalla on toimivat tilaratkaisut, joissa ei ole ongelmia. Jos kuitenkin nuorisoaste ajetaan Loimaalla alas, on alueella valmius kehittää aikuiskoulutusta, josta on jo kokemuksia.

Puheenjohtaja, vs. apulaiskaupunginjohtaja Ari Korhonen totesi, että Turun ammattikorkeakoulun ylläpitäjän eli Turun kaupungin valmistelun pohjana on toiminut ministeriön, ylläpitäjän ja Turun AMK:n välisen tavoitesopimuksen kirjaukset. Lisäksi kaupunginvaltuusto on talousohjelmassa todennut, että Loimaan ja Uudenkaupungin toimipisteiden tilanne ja elinvoimaisuus selvitetään ministeriön asettamien laadullisten ja rakenteellisten vaatimusten valossa siten, että alueellinen vaikuttavuus huomioidaan. Turun AMK:n hallitus on tehnyt Loimaata ja Uuttakaupunkia koskevan päätöksen huhtikuussa 2010. Turun kaupunginhallitus on ottanut päätöksen käsiteltäväkseen. Puheenjohtaja totesi, että Turulla on maakunnallinen veturirooli, jonka vuoksi alueellisen vaikuttavuuden näkökulma halutaan säilyttää.

4.            KESKUSTELUA

Korkeakouluneuvos Ari Saarinen kertoi, että Uudenkaupungin lähestymistapa on positiivinen ministeriön näkökulmasta. Saarinen kertoi, että Sote-alalla on kasvupaineita, mutta onko Loimaalla korkeakouluyhteisö, joka voi tarjota opiskelijoille sivuainemahdollisuuksia ja yhteistyöverkostoja samalla tavalla kuin Turussa. Yhteistyö tiedeyliopistojen kanssa helpottuisi Turussa (esim. TYKS), ja toimintaympäristö olisi Turussa laadullisesti parempi. Saarinen nosti Seinäjoen maakuntakorkeakoulukokeilun hyväksi esimerkiksi Loimaalle onnistuneesta rakennemuutoksesta.

Rehtori Juha Kettunen kertoi, että Loimaalla aloittaa vuosittain noin 70 nuorta, joista noin 10 sijoittuu valmistumisen jälkeen Loimaalle. Jos nuorten koulutus olisi Turussa, sama määrä nuoria sijoittuisi edelleen Loimaalle. Koulutuksen tarve tulee olla lähtökohta koulutukselle.

Opetusneuvos Maarit Palonen nosti esille Raahen esimerkin. Kokemusten mukaan nuorten koulutus ei välttämättä ole paras ratkaisu alueelliselle vaikuttavuudelle. Lopputyöt, työharjoittelu, aikuiskoulutus sekä tutkimus- ja kehityshankkeet ovat varmempi tapa. Tällä mallilla voidaan hyödyntää laajemmin kaikkia Turun AMK:n koulutusohjelmia aluelähtöisesti.

Turun AMK:n valtuuskunnan pj. Niko Aaltonen totesi, että oleellisia tavoitteita ovat aluevaikuttavuus ja koulutusohjelmien hyvä vetovoima. Pienten yksiköiden tarjonta on suppeaa.

Kaupunginjohtaja Jari Rantala kertoi, ettei Loimaa ole vakuuttunut siitä, että sama aluevaikuttavuus voidaan saavuttaa vaihtoehtoisilla malleilla. Näitä pitäisi edelleen kehittää. Rantala nosti esille kysymyksen aikavälistä ja siirtymäkaudesta.

Ari Saarinen nosti esille sen, että opiskelijoilla on voitava olla tasa-arvoiset mahdollisuudet saada laadukasta koulutusta ja miten se taataan Loimaalla.

Juha Kettunen kertoi, että työharjoittelulla sekä opinnäytteillä on suurin merkitys työpaikan löytymiselle. Ne auttavat nuorta parhaiten linkittymään tietylle alueelle. Turun AMK:n valmistelema malli mahdollistaisi sen, että Turun AMK:n useilta aloilta voidaan linkittää opiskelijoita Loimaalle. Alueen organisaatiot ja yhteisöt tulee voida kytkeä tehtäviin opinnäytetöihin, jotka on mahdollista toteuttaa.

Jari Rantala totesi, että tämä vaatisi myös alueelta yhteistyötä ja aktiivisuutta, jotta toimijat löytyvät. Tämä edellyttää yhteistä suunnittelua Turun AMK:n kanssa. Rantala totesi, että Loimaa pitää kiinni nuorten paikoista, mutta ymmärtää muutostarpeen.

Ari Saarinen kertoi, että tärkeää rakennemuutoksessa on tiedottaminen. Oleellista on ymmärtää, että toiminta alueella jatkuu.

Puheenjohtaja Ari Korhonen teki yhteenvedon neuvottelusta. Korhonen korosti mahdollisen muutoksen hyviä puolia aluevaikuttavuuden näkökulmasta. Turun AMK:n tulee kehittää toimintatapoja, joilla hyvä aluevaikuttavuus Loimaalla ja Uudessakaupungissa taataan. Tavoitteena on valmistella asia Turun kaupunginhallituksen kokoukseen 7.6.2010.