Ympäristönsuojelutoimisto Olli-Pekka Mäki 24.3.2010:

 

Kaupunginhallituksen jäsen Sakari Hihnala pyysi kaupunginhallituksen kokouksessa 3.2.2010 selvitystä seuraaviin haja-asutusalueen jätevesien käsittelyä koskeviin kysymyksiin:

 

Kuinka moni ns.hajajätevesiasetuksen piirissä olevista vakituisista asunnoista ja vapaa-ajanasunnoista Turun kaupungin alueella täyttää vaatimukset jo nyt?

·Turussa on viemäriverkon ulkopuolella noin 5 500 asukasta eli noin 1 800 taloutta. Lisäksi lähes kaikki kaupungissa olevat loma-asunnot ovat viemäriverkon ulkopuolella, koska ne sijaitsevat pääasiassa Satavassa, Kakskerrassa, Hirvensalossa ja Ruissalossa. Loma-asuntojen lukumäärä on noin 2 400. Yhteensä viemäriverkon ulkopuolella on Turussa noin 4 200 kiinteistöä.

·Ympäristönsuojelutoimisto on pyytänyt Satavan ja Kakskerran kiinteistön omistajilta ns. hajajätevesiasetuksen mukaista selvitystä kiinteistöjen jätevesijärjestelmistä vuonna 2009. Ympäristönsuojelutoimistoon on toimitettu yhteensä noin 1700 kiinteistöä koskeva selvitys. Selvitysten perusteella voidaan alustavasti arvioida, että haja-asutusalueen asuinkiinteistöistä noin 50 % (900 kpl) täyttää asetuksen vaatimukset. Loma-asuntojen osalta osuus asetuksen täyttävien järjestelmien osuus on arviolta hieman suurempi (50 - 70 %), koska monessa loma-asunnossa ei ole ollenkaan vesikäymälää, jolloin asetuksen edellyttämä puhdistusteho ns. harmaiden vesien käsittelyn osalta saavutetaan yksinkertaisemmalla jätevesijärjestelmällä.

 

Mille alueille Turussa laajennetaan viemäriverkostoa vuosiin 2014 ja 2018 mennessä? Miten tästä tiedotetaan kiinteistöille, joiden luo viemäriverkko laajenee tai ei laajene?

·Vesihuollon verkostojen laajeneminen sisältyy kaupungin vesihuollon kehittämissuunnitelman. Turun vesihuollon kehittämissuunnitelmaa ollaan päivittämässä parhaillaan. Päivitystyön yhteydessä verkostojen laajeneminen on suunniteltu vuoteen 2016 asti. Vesihuollon kehittämissuunnitelma tulee kaupunginhallituksen ja –valtuuston käsittelyyn ja hyväksyttäväksi kevään tai kesän 2010 aikana kuulemisajan ja lausuntojen pyynnön jälkeen. Viemäriverkosto laajenee päivitystä valmistelevan työryhmän esityksen perusteella pääasiassa uusille asemakaavoitettaville alueille Hirvensalossa sekä Yli-Maariassa. Asemakaavoitettavien alueiden lisäksi työryhmä on esittämässä, että viemäri- ja vesijohtoverkosto leviää vuosien 2015 - 2016 aikana myös Paimalan taajaman alueelle, jossa on sekä vesiensuojelullinen että suuren joukon tarve laajentaa vesihuoltoverkostoa. Vuoden 2016 jälkeistä aikaa ei ole vielä arvioitu vesihuollon kehittämissuunnitelmassa. Kehittämissuunnitelma päivitetään kuitenkin vähintään kerran valtuustokaudessa.

·Vesihuollon kehittämissuunnitelma laitetaan yleisesti nähtäville ennen suunnitelman hyväksymistä. Mikäli kaupunginvaltuusto hyväksyy vesihuollon kehittämissuunnitelman, tullaan mm. Paimalan alueen kiinteistöjen omistajia tiedottamaan erikseen asiasta. Koska asemakaavoituksen yhteydessä tapahtuva vesihuoltoverkon leviäminen on yleensä asukkailla tiedossa jo kaavoitusprosessia koskevan tiedottamisen kautta, ei näillä alueilla tiedoteta erikseen verkoston laajenemista koskevaa suunnitelmaa.

 

Miten Turussa on annettu ja miten on tarkoitus loppuvuosina antaa yleisen neuvonnan lisäksi myös kiinteistökohtaista neuvontaa?

·Kaupungilla ei ole resursseja haja-asutuksen kiinteistökohtaiseen ja järjestelmälliseen jätevesineuvontaan. Yleistä neuvontaa on annettu ympäristönsuojelutoimiston, vesiliikelaitoksen ja Varsinais-Suomen kestävän kehityksen ja energia-asioiden palvelukeskuksen, Valonian, toimesta. Valonian jätevesipalvelut ovat Turun asukkaiden vapaasti hyödynnettävissä.

 

Miten kaupunki on tähän mennessä tukenut ja miten se aikoo jatkossa tukea haja-asutuksen kiinteistöjä jätevesijärjestelmien hankinnassa. Paljonko avustuksia on haettu ja paljonko myönnetty?

·Turun kaupunki ei ole myöntänyt avustuksia jätevesijärjestelmien suunnitteluun, korjaamiseen tai rakentamiseen. Kaupunki käsittelee kuitenkin sosiaalisin perustein myönnettävät avustushakemukset kiinteistökohtaisen talousvesijärjestelmän parantamiseen. Tämä avustus ei ole kaupungin omaa tukea, vaan rahoitus tulee Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen (ARA) kautta valtiolta. Näitä hakemuksia on Turussa myönnetty muutamia.

 

Miten kaupunki on tukenut jätevesiosuuskuntia ja miten kaupunki aikoo tukea myöhemmin mahdollisesti perustettavia uusia jätevesiosuuskuntia?

·Vesilaitoslautakunta on valmistellut yleisiä sopimusehtoja vesilaitoksen ja vesiosuuskunnan välisiin sopimuksiin. Sopimuksissa pyritään noudattamaan Hämeen ympäristökeskuksen julkaisussa esitettyä sopimusmallia. Mallin perusteella vesilaitos ei peri osuuskunnalta tai sen asiakkailta liittymismaksua, vaan kapasiteettivarausmaksun, joka määräytyy osuuskunnan päävesimittareiden koon perusteella.

·Vesihuollon kehittämissuunnitelman 2010 - 2016 perusteella kaupunki valmistelee mahdollista osuuskuntien muuta tukemista koskevat periaatteet.

 

Millä alueilla Turku on lieventänyt jätevesiasetuksen vaatimuksia tai aikoo lieventää myöhemmin?

·Ympäristönsuojelumääräyksissä ei ole osoitettu lievemmän käsittelyn alueita. Lievempien käsittelyvaatimusten alueella jäteveden käsittelymenetelmät eivät käytännössä juurikaan poikkea normaalisti edellytettävistä menetelmistä. Lievempien vaatimusten asettamista Turun eri alueille ei ole suunniteltu.

 

Apulaiskaupunginjohtaja Jarkko Virtanen:

 

Ehdotus       Kaupunginhallitus päättää merkitä edellä olevan selvityksen tiedoksi ja kaupunginhallituksen jäsen Sakari Hihnalan tekemän selvityspyynnön käsitellyksi.