Kuntoutumispalvelut, työelämäkuntoutus, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen, toimistopäällikkö Jaana Malen ja urasuunnittelija Ari Laaksonen 19.1.2010:

1. Lähtökohdat

Työttömyyden kehitys

Turun kaupungin työttömyysaste on sekä Varsinais-Suomen ELY-keskuk­sen aluetta että valtakunnallista keskiarvoa korkeampi.

Turussa pitkäaikaistyöttömien määrä on laskenut ja nuorten alle 25-vuotiai­den noussut vuoden 2008 lokakuun lopun tilanteesta:

-alle 25-vuotiaita oli työttömänä 1972 henkilöä lokakuun lopussa 2009

-pitkäaikaistyöttömiä oli 2357 lokakuun lopussa 2009

Syksyn 2009 aikana työttömyys on lisääntynyt kiihtyvällä vauhdilla ja sekä lomautusten että irtisanomisten määrä kasvaa edelleen.

Taantuman syvyys Turussa ja Turun seudulla vuonna 2010 on ELY-keskuk­sen (ent. TE- keskus) arvioinnin perusteella suuri vuonna 2010. Erityisesti telakkatoiminnan lomautukset ja irtisanomiset vuoden 2010 alussa ennakoivat työttömyyden suurta kasvua kuluvan vuoden aikana. Tukityöllistämisen ja muiden työelämäkuntoutuspalveluiden piiriin ohjaudutaan n. vuoden kuluttua työttömyyden alkamisesta, mikäli työllistymisessä on erityisen palvelun tarvetta, joka voidaan toteuttaa Työvoiman palvelukeskuksessa.

Mikäli työttömyys kasvaa samalla vauhdilla kuin vuoden 2009 loppupuolelta lähtien on ennustettavissa, tulee kaupungin työllistämistoimenpiteiden tarve kasvamaan vuonna 2010 oleellisesti. Vuodelle 2010 valtuuston myöntämä työllisyysmääräraha on liian pieni torjumaan taantumasta johtuvien kustannusten kasvua.

Työmarkkinatuen kuntaosuuden kehitys

Työllistymispalveluyksikkö on kohdentanut tukityöllistämistä työmarkkinatukiuudistuksen toimeenpanosuunnitelman mukaisesti. Vuoden 2006 alusta voimaan tullut työmarkkinatukiuudistus velvoittaa kunnan maksamaan 50 % työmarkkinatuesta yli 500 päivää työttömänä olleille kuntalaisille.

Vuoden 2010 alussa tuli voimaan lain kuntouttavasta työtoiminnasta annetut muutokset. Keskeinen muutos koskee yli 25-vuotiaiden asiakkaiden kuntouttavan työtoiminnan muuttumista pakolliseksi sekä asiakkaan mahdollista sanktiointia hänen kieltäytyessään tai keskeyttäessään palvelun ilman hyväksyttävää syytä.

Työvoiman palvelukeskuksen uuden strategian mukaan palvelua kohdistetaan aikaisempaa enemmän niihin lyhyemmän aikaa työttömänä olleisiin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä, jolloin mm. palkkatukityöllistämisellä estetään valumaa pitkäaikaistyöttömyyteen.

2. TYÖLLISTYMISPALVELUJA JÄRJESTÄVÄT ORGANISAATIOT

2.1. Työllisyysmäärärahan hallinnointi

Kaupunginhallituksen 2.6.08 § 338 päätöksellä työllisyysasioiden hoito on siirretty 1.9.08 alkaen keskushallinnon strategian ja viestinnän vastuualueelle.

Kaupunginvaltuuston Talousarvio ja –suunnitelma 2010 – 2012 perusteluosan mukaisesti tilin 1 04 18 12 työllisyysmääräraha siirretään SoTen kuntoutumisen tulosalueelle vuosittaisen käyttösuunnitelman hyväksymisen jälkeen. Työllisyysmäärärahan käytöstä raportoidaan sovitusti perlalle sekä Kh:lle. Lopullisen tilinpäätöksen yhteydessä siirretään mahdollisesti käyttämättä jäänyt työllisyysmääräraha takaisin kh:n ko. tilille.

Työllisyysmäärärahan käytön toteutuksesta vastaa kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikkö.

Käytännön toiminnan hallinnoinnista ja päätöksenteosta ja seurannasta solmitaan strateginen sopimus kaupunginhallituksen ja peruspalvelulautakunnan välillä. Strateginen sopimus valtuuttaa työllistymispalveluyksikön määrärahan käyttöön ja määrää toimivaltuudet.

2.2. Työelämäkuntoutus

Työelämäkuntoutus on ollut osa kuntoutumispalvelujen tulosaluetta 1.1.09 alkaen. Työllistymispalveluyksikkö ja työkeskus muodostavat yhdessä työelämäkuntoutuksen, joka tuottaa keskitetysti kaupungin työelämään suuntaavat kuntoutuspalvelut.

2.3. Työkeskus

Työkeskuksen rooli työelämäkuntoutuspalvelujen järjestämispaikkana on merkittävä. Vuonna 2009 solmituista tukityösuhteista neljännes ja kuntouttavan työtoiminnan paikoista noin puolet on tuotettu työkeskuksessa. Työkeskuksen tuotantotoiminnan ylläpitäminen ja kehittäminen on edellytys kuntouttavien työelämätoimenpidejaksojen toteuttamiselle työkeskuksessa.

2.4. Turun työvoiman palvelukeskus

Turun työvoiman palvelukeskus on Turun kaupungin, Turun työvoimatoimiston ja Kelan Turun vakuutuspiirin muodostama sopimuspohjainen yhteistoimintaverkosto. Palvelukeskuksen toiminta-alue on Turun kaupunki. Työllistymispalveluyksikkö tuottaa kaupungin palvelut Turun työvoiman palvelukeskukseen.

Työvoiman palvelukeskuksen palvelu on kunnan, työvoimahallinnon ja Kelan erityisasiantuntemusta yhdistävää asiakaslähtöistä palvelua, jonka tarkoituksena on moniammatillista tukea tarvitsevien asiakkaiden työllistymis- ja kouluttautumismahdollisuuksien sekä sosiaalisen toimintakyvyn arvioiminen ja edistäminen. Määräaikaisen palvelun tavoitteena on muutos asiakkaan työmarkkinastatuksessa, siten että työelämäkuntoutus johtaa yhä vaativampiin työllistymistoimenpiteisiin.

Asiakastyö jakaantuu kahteen osaan siten, että asiakkaat aloittavat määräaikaisella arviointijaksolla ja jatkavat sieltä tuetulle työelämäjaksolle, jos heillä on edellytyksiä suuntautua työelämään. Arviointijaksoa hallinnoi kaupunki ja työelämäjaksoa työhallinto.

2.5. Kolmannen sektorin toimijat

Kaupungissa toimivat järjestöt hakevat vuosittain kaupungin työllisyysvaroista avustusta toimintaansa, joka tukee vaikeasti työllistyvien kaupunkilaisten työllistymisvalmiuksien lisäämistä. Avustusta myönnetään järjestöille, jotka hakevat avustusta myös muilta tahoilta. Suurin rahoittaja on ELY- keskus. Työllistymispalveluyksikkö käsittelee hakemukset yhteistyössä TE- toimiston ja ELY- keskuksen kanssa.

Avustus myönnetään hankkeisiin, joiden katsotaan parhaiten palvelevan työvoiman palvelukeskuksen asiakkaita. Vuoden aikana järjestöjen kanssa tehdään yhteistyötä (osallistuminen hankkeiden ohjausryhmiin) toiminnan kehittämiseksi asiakaskunnan tarpeita vastaavaksi. Työvoiman palvelukeskus ja työvoimatoimisto ohjaavat asiakkaat rahoitettaviin hankkeisiin.

ELY- keskuksella on suurimpana rahoittajana päävastuu hankkeiden talouden ja toiminnan valvonnasta.

3. Työllisyysmäärärahalla tuotettavat palvelut

Kaupunginhallituksen talousarvioehdotuksessa työllisyysmäärärahan nettovaraus kaupungin omaan työllistämistoimintaan vuodelle 2010 on n. 2.750.000 €.

Palkkatukityöllistämiseen saadaan työllistyväkohtaisesti valtionosuuksia työvoimatoimiston myöntämistä palkkatuista.

Vuoden 2010 käyttösuunnitelmassa esitetään, että palkkatukityöllistämisen valtionosuudet kohdennetaan kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikön tilille (1 25 50 21 11. 6001).

Työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelman sisältämät kustannukset kohdistuvat erilaisten asiakastoimenpiteiden rahoitukseen. Käyttösuunnitelma on ohessa liitteenä 1 ja siihen sisältyy seuraavat kustannuserät.

Liite 1                                 Käyttösuunnitelma

3.1. Tukityöllistäminen

Tukityöllistämiseen on vuodelle 2010 varattu 1.895.000€, johon sisältyy 30.000 € varaus työllistämisjaksojen järjestämisestä aiheutuviin välillisiin kustannuksiin sekä varaus oppisopimuskoulutuksen järjestämiseen yhteistyössä hallintokuntien kanssa.

Kasvavan työttömyyden takia palkkatukityöllistämiseen varattu rahoitus ei tule riittämään vuonna 2010. Työttömyysprosentti tullee olemaan 13 % pinnassa alkuvuodesta 2010. Palkkatukityöllistämisellä pystytään vähentämään taantuman aiheuttamien lisäkustannusten kasvua, johon myös Kh on varautunut erillisellä määrärahalla.

Työllistymispalveluyksikkö tekee päätökset toteutettavista työsuhteista. Työsuhteet solmitaan työllistymispalveluyksikköön, josta asiakkaat ohjataan hallintokuntiin asiakkaiden osaamisen ja suuntautuneisuuden mukaan huomioiden myös hallintokuntien tarpeet. Työllistettävien palkat maksetaan keskitetysti talouspalvelukeskuksesta. Talouspalvelukeskus hoitaa myös tukityöllistämisen valtiontilityksen.

Tukityöllistäminen kohdennetaan sekä työvoiman palvelukeskuksen asiakaskuntaan että työvoimatoimiston ammattialakohtaisten osastojen hakijoina oleviin vajaakuntoisiin työnhakijoihin sekä pitkäaikaistyöttömiin ja niihin nuoriin työnhakijoihin, joiden työttömyys uhkaa pitkittyä.

Työllistämisellä vaikutetaan työmarkkinatuen kuntaosuuteen ehkäisemällä valumista pitkäaikaistyöttömyyteen ja tuottamalla työllistyville riittävän pitkiä työllistämisjaksoja. Osa määrärahasta kohdennetaan oppisopimuskoulutukseen, jonka kohderyhmänä ovat erityisesti nuoret ja maahanmuuttajat.

Vuoden 2009 aikana alkaneita työsuhteita jatkuu 110 vuodelle 2010. Siirtyvien työsuhteiden nettokustannukset ovat arviolta 600.000€.

.

Oppisopimuskoulutuksen mahdollistamiseen varataan 100.000 €.

Pieni osa pitkäaikaistyöttömiä (esimerkiksi nuoret, maahanmuuttajat, koulukammoiset) on erittäin vaikeasti ohjattavissa ammatilliseen koulutukseen. Pitkäaikainen työkokemus, soveltuvuus alalle ja hyvä yhteistyö hallintokunnan esimiehen kanssa ovat toimiva perusta aloittaa ammatillinen koulutus oppisopimuksena. Tällöin yhdistyvät työttömän asiakkaan ja työnantajan tarve.

Määrärahavarauksella voidaan aloittaa 5 – 10 oppisopimuskoulutusta yksilöllisen harkinnan mukaan yhteistyössä sen hallintokunnan kanssa, jossa asiakas on työskennellyt jo tukityösuhteessa.

3.2. Ilman valtion tukea tehtävät työllistämistoimenpiteet

Työllisyysmäärärahan käyttösuunnitelma sisältää erillisen 120 000€ varauk­sen ilman valtion työllistämistukea tehtäviin työllistämistoimenpiteisiin. Varaus tullaan käyttämään:

-työttömyysturvan ulkopuolella oleville nuorille suunnattuihin toimenpiteisiin (Koho-harjoittelu n. 20 000 €)

-niiden asiakkaiden työllistämiseen, jotka eivät ole oikeutettuja valtion työllistämistukeen (40.000 €)

-työllistymispalveluyksikköön sijoitettava henkilöresurssi työllisyysmäärärahan hallinnoinnin tehtäviin toiminnan siirryttyä henkilöstöasioista sosiaali- ja terveystoimeen (40 000 €)

3.3. Asiakaspalveluiden hankinta

Käyttösuunnitelmaan sisältyy erillinen 485.000€ varaus työvoiman palvelukeskuksen asiakkaiden työllistymistä edistävien tukipalveluiden hankintaan.

Kuntouttava työtoiminta on lakisääteinen palvelu, joka kaupungin tulee järjestää. Laki kuntouttavasta työtoiminnasta laajeni vuoden 2010 alusta lukien sanktioituna myös yli 25-vuotiaille asiakkaille. Käytännössä lakimuutos tarkoittaa vaikeasti työllistyvän asiakaskunnan siirtymistä enenevässä määrin työvoimahallinnon vastuulta kunnan palvelujen piiriin. Lakimuutos tulee nostamaan työmarkkinatuen kuntaosuutta. Asiakaskunnan ongelmat ovat vaikeutuneet ja työllistymisen esteet ovat hyvin monitahoisia. Erillisinä palveluina tarvitaan työvoiman palvelukeskuksen toimintasuunnitelman mukaisesti

Työelämäkuntoutuskeskus vastaa kuntouttavasta työtoiminnasta annetun lain 189/2001 mukaisen kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä. Työvoiman palvelukeskus ja sosiaalityön tulosalue vastaavat lain mukaisten aktivointisuunnitelmien tekemisestä. Asiakas ohjataan kuntouttavaan työtoimintaan aktivointisuunnitelman mukaisesti viimesijaisena toimenpiteenä kohti työelämää.

Kuntouttavan työtoiminnan tarve on kasvanut tasaisesti lain voimaantulosta lähtien (2002). Palvelu on osoittautunut erityisen soveliaaksi työelämäkuntoutuspolun alkuvaiheessa, jolloin arvioidaan työttömän nuoren tai aikuisen valmiuksia kuntoutua työelämään. Työvoiman palvelukeskuksen toiminta jakautuu uuden strategian mukaisesti arviointijaksoon (6 kk) ja työelämäjaksoon (18 kk). Kuntouttava työtoiminta on arviointijakson keskeinen toimenpide, joten kuntouttavan työtoiminnan paikkojen tarve tulee lisääntymään.

Palvelua tuotetaan kaupungin omana palveluna ja ostopalveluna. Nykyisiä ostopalvelusopimuksia on jatkettu optiolla elokuun 2010 loppuun asti. Kilpailutusprosessi on käynnistetty yhteistyössä Hankinta- ja logistiikkakeskuksen kanssa vuoden 2010 alussa.

Kaupungin itse tuottama kuntouttava työtoiminta tuotetaan kaupungin työkeskuksessa ja nuorten työpaja Fendarissa. Vuonna 2009 noin puolet palvelusta tuotetaan kaupungin omana palveluna ja puolet ostopalveluna. Tarve kuntouttavan työtoiminnan lisäämiseen kaupungin omana toimintana myös hallintokunnissa toteutettuna kasvaa.

-kuntouttavan työtoiminnan toteuttaminen ostopalveluna (400.000 €)

-kuntouttavan työtoiminnan järjestämisen välilliset kustannukset (40.000 €)

-terveydenhuollon erikoistason tutkimukset (n. 30 000 €)

-asiakkaan työllistymisen tukemiseksi tarvittavat yksilölliset toimenpiteet (n. 5.000 €)

Määrärahavarauksella hankitaan ja järjestetään sellaisia työvoiman palvelukeskuksen ja työllistymispalveluyksikön asiakkaiden työllistymisedellytysten parantamisen kannalta välttämättömiä palveluita, joita ei työhallinnon tai kaupungin hallintokuntien omalla rahoituksella ole mahdollista nykyisellään toteuttaa.

3.4. Tsemppi –talo

Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry:n Tsemppi-Talo -hankkeelle on myönnetty rahoitus kolmelle vuodelle 2007 – 2009 yhteensä 280.000€ . 50 % kustannuksista on maksanut RAY.

Toiminta on rahoituskautena ollut erinomaista kohdentuen mielenterveyskuntoutujille tarjottaviin klubitalotyyppisiin palveluihin tavoitteena työllistymisvalmiuksien ja elämänhallinnan parantaminen.

Turun seudun Mielenterveyspalveluyhdistys ry on hakenut jatkorahoitusta Tsemppi-Talon toiminnalle syksyllä 2009 sekä RAY:ltä että Turun kaupungilta. Kaupungilta rahoitusta haetaan vuosille 2010 – 2012. RAY on joulukuussa 2009 tehnyt myönteisen toiminta-avustuspäätöksen omalta osaltaan vv.2010 – 2011. Kaupungilta haetaan rahoitusta 100.000 € vuodelle 2010, 100.000 € vuodelle 2011 ja 100.000 € vuodelle 2012.

4. Kolmannen sektorin työllisyyshankkeiden rahoittaminen

Työllisyysmäärärahalla rahoitetaan hankkeita, jotka tukevat TE-toimiston, Työvoiman palvelukeskuksen ja työllistymispalveluyksikön asiakaskunnan työllistymisvalmiuksien edistymistä ja työelämään kuntoutumista. Hankkeiden rahoituksella vaikeasti työllistyvä asiakaskunta saa työelämätoimenpidepaikkoja työelämävalmennukseen, työkokeiluun, nuorten työharjoitteluun ja palkkatuettuun työhön. Hankerahoituksella tuetaan ohjaajien palkkaamista kolmannen sektorin työllistymistä tukeviin projekteihin.

Työllisyyshankkeiden rahoittamiseen ehdotetaan käytettäväksi 200 000 €. Määrärahan jakautuminen hakijoiden kesken on nähtävissä liitteessä 2.

Liite 2                                 Kolmannen sektorin hankkeet

Hankkeilta edellytetään säännöllistä raportointia kaksi kertaa vuodessa, jossa erikseen määritellään palvelukeskuksen asiakkaiden osuus hankkeen asiakaskunnasta, palvelukeskuksen asiakkaiden saamat palvelut ja hankkeen toimesta tehdyt asiakassuunnitelmat asiakkaan työllistymismahdollisuuksien parantamiseksi sekä rahoituksen käyttöselvitys.

Esitykset rahoituspäätöksistä valmistellaan työllistämispalveluyksikössä ja rahoituspäätökset tehdään määrärahojen puitteissa vuodeksi kerrallaan.

Liitteessä ”Turun kaupunki: työttömyys, työllisyysmäärärahat ja työllistämistaso” on kuvattu työttömyyden kehitystä Turussa vuodesta 1996 lähtien. 90-luvun laman jälkeisen suurtyöttömyyden jälkeen suhdanteiden parannuttua myös työttömyystilanne koheni selvästi. Valtio- tai kuntataho ei panostanut työllisyyden hoitoon samalla tavoin kuin aiemmin työmarkkinatilanteen kohentuessa voimakkaasti. Nykyinen vaikea työttömyystilanne on kehittynyt hyvin nopeasti. Vuoden 2009 joulukuussa Turun kaupungin työttömyysaste oli 13,6 %. Vuonna 2002 oli työttömyysprosentti vastaavana ajankohtana 14,3 %, jonka johdosta seuraavalle vuodelle 2003 kaupungin työllisyysmäärärahan omavastuuosuus nostettiin 5,8 M€. Tilanne on Turussa nyt vuonna 2010 hyvin samankaltainen eikä valtuuston päättämä työllisyysmääräraha tälle vuodelle tule riittämään esimerkiksi palkkatukityöllistämisen turvaamiseen koko vuodelle. Nyt haettavalla lisämäärärahalla pystytään tuottamaan riittävästi työllistämistoimenpiteitä koko vuodelle ja samalla kyetään vastaamaan taantuman aiheuttamiin ongelmiin ja kustannuksiin työllistämisen keinoin.

Kuntoutumispalvelut, tulosaluejohtaja Jukka Juvonen 26.1.2010:

Ehdotan, että peruspalvelulautakunta esittää kaupunginhallitukselle, että

-työllisyysmäärärahan (TA 1 04 18 12) käyttösuunnitelma vuodelle 2010 hyväksytään kaupungin työllistymispalvelutoiminnan pohjaksi ja käyttösuunnitelmaa voidaan tarkentaa vuoden 2010 aikana tarpeen mukaan,

-työllisyysmääräraha (TA 1 04 18 12) siirretään kuntoutumispalveluiden työelämäkuntoutuksen työllistymispalveluyksikölle,

-työllisyysmäärärahan sitovuustaso on 1 04 18 12 ja rahan käyttö raportoidaan neljännesvuosittain

-kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä sekä palkkatukityöllistämisestä saatava valtion korvaus tuloutetaan kuntoutumisen tulosalueen työllistymispalveluyksikölle, joka vastaa lain mukaisen asiakastyön ja kuntouttavan työtoiminnan järjestämisestä: (kuntouttava työtoiminta tili 1 25 50 21 13.6004 sekä palkkatukityöllistäminen tili 1 25 50 21 11.6001).

-erillisiä työllisyyshankkeita varten varatusta määrärahasta (TA 1 04 18 12) tehdään rahoituspäätökset hankekohtaisesti.

-Kh:n varaamasta taantuman aiheuttamien kustannusten ja niihin kohdennettavien toimenpiteiden järjestämiseen varatusta 5 m€ määrärahasta myönnetään tämän käyttösuunnitelman lisäksi lisämääräraha 1.150.000 € palkkatukityöllistämisen turvaamiseksi koko vuodelle 2010.