Talousarviopäällikkö Heikki Silpola ja apulaissuunnittelija Riikka Rannikko 4.1.2010:

Verotulojen toteutuminen vuonna 2009

Vuonna 2009 verotuloja toteutui 574,5 milj. euroa, joka oli 0,2 % enemmän kuin vuonna 2008. Kunnallisveroa kertyi 497,1 milj. euroa ja veron osuus kokonaisveroista oli 86,5 %. Yhteisöveroa kertyi 45,0 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista oli 7,8 %. Kiinteistöveroa kertyi 32,4 milj. euroa ja osuus kokonaisveroista oli 5,6 %.

Vuoden 2009 verotulojen budjetointi ja ennustaminen oli talouden laskusuhdanteen ja verottajan lukuisten jako-osuusmuutosten johdosta ongelmallista.

Kunnallisvero

Kuntaliitto ennusti vuoden ensimmäisessä kuntakohtaisessa kehikossaan Turun kunnallisveron tilitykseksi n. 483 milj. euroa vuonna 2009. Helmikuussa kunnallisveron tilitys oli 6,4 prosenttia pienempi kuin edellisvuoden vastaava tilitys (kumulatiivisesti -2,7 %). Näiden tietojen pohjalta maaliskuussa tehdyssä lisätalousarviossa kunnallisveroa alennettiin alkuperäisestä 501,5 milj. eurosta 488,8 milj. euroon. Ennustekehikko näytti vielä syyskuussa Turun kunnallisveron osuudeksi 485 milj. euroa.

Syyskuun kuntaliiton kuntataloustiedotteessa kerrottiin kunnallisveron tilitysten kasvaneen vuoden 2009 tammi-elokuussa 2,2 prosenttia edellisvuoden vastaavaan ajankohtaan verrattuna. Työllisyyden heikkeneminen ei ollut vielä näkynyt täysimääräisesti kuntien tilityksissä, koska kuntaryhmän jako-osuutta nostettiin kesäkuussa (helmikuu 59,87) 60,39 prosenttiin. Ansio- ja pääomatuloista maksetut tuloverot olivat tuona aikana kuitenkin kokonaisuutena ottaen alentuneet nelisen prosenttia edellisvuoden tasosta. Työttömyyden lisääntyessä näiden tilitysten arvioitiin supistuvan loppuvuonna 2009 6-7 % edellisestä vuodesta. Kehitys merkitsi sitä, että kunnallisveron tilitykset jäisivät vuoden 2008 tasolle.

Marraskuussa tehtiin vuoden 2008 oikaisutilitys, jolloin vuoden 2008 kuntaryhmän jako-osuutta (57,97) nostettiin 59,03 prosenttiin ja oikaisutilitys toi Turulle lisää 10,3 milj. euroa. Joulukuun tilityksessä nostettiin vuoden 2009 (kesäkuu 60,39 %) jako-osuus 61,16 prosenttiin ja oikaisutilitys oli Turulle positiivinen 3,6 milj. euroa. Näiden jako-osuusmuutosten johdosta Turulle kertyi 13,9 milj. euroa enemmän kunnallisverotuloja. Tämä lisättynä ensimmäisen ennustekehikon 483 milj. euroon toteutumaksi tulee n. 497 milj. euroa. Lopullinen vuoden kunnallisveron kertymä oli 497,1 milj. euroa.

Yhteisövero

Vuoden alussa verohallinto tiedotti yhteisöveron romahtamisesta ja ensimmäisten kuukausien tilitykset (tammi-toukokuu) olivat Turunkin kohdalla lähes 13 milj. euroa pienemmät kuin vuonna 2008. Maaliskuun talousarviomuutosten yhteydessä laskettiin yhteisöveron ja kunnallisveron kertymäarviota sen hetkisten tietojen mukaisesti.

Huhtikuussa eduskunta hyväksyi kuntien yhteisöveron jako-osuuden korottamisen 10 prosenttiyksiköllä 22,03 prosentista 32,03 prosenttiin verovuosilta 2009 – 2011. Hallitus on esittänyt kuntien yhteisöveron jako-osuuden alentamista vuodesta 2010 eli jako-osuus olisi siten 31,99 vuosina 2010 ja 2011 ja tämän jälkeen 21,99 prosenttia.

Yhteisöveron vuoden 2009 valtakunnallinen kertymäarvio vaihteli myös 950 milj. euron ja lopullisen 1.190 milj. euron välillä. Kuntaliiton kuntakohtainen veroennustekehikko näytti Turun yhteisövero-osuudeksi maaliskuussa 36,3 milj. euroa ja kuntaryhmän jako-osuuden noston jälkeen n. 44 milj. euroa. Jako-osuuden korottaminen lisäsi Turun yhteisöverotuloja vuodelle 2009 lähes 7 milj. euroa.

Erittely vuoden 2009 veroista:

Valtionosuudet

Turun kaupungin saama valtionosuus

Valtionosuustuloja kertyi vuonna 2009 yhteensä 293,2 milj. euroa. Valtionosuustulot ylittivät muutettuun talousarvioon merkityn tuloarvion noin 5,0 milj. euroa.

Saatujen valtionosuuspäätösten jälkeen voidaan tehdä yhteenveto kaikista vuonna 2009 saaduista käyttökustannusten valtionosuuksista. Yhteenveto on tiivistetty oheiseen taulukkoon. Samalla on verrattu saatuja valtionosuuksia muutetun talousarvion määriin.

Erittely vuoden 2009 valtionosuuksista:

Valtionosuuksien toteutuminen suurempana kuin mitä oli budjetoitu, johtui pääosin seuraavista syistä:

a) Yleiseen valtionosuuteen lisättiin verotulojen vähenemisen kompensaationa 1,3 milj. euroa talousarvion valmistumisen jälkeen.

b) Opetus- ja kulttuuritoimeen saatiin maahanmuuttajien valmistavaan opetukseen noin 1,0 milj. euroa valtionosuutta, mitä ei oltu budjetoitu.

c) Ammatilliseen opetukseen ja oppisopimuskoulutukseen saatiin valtionosuutta noin 1,4 milj. euroa enemmän kuin oli budjetoitu. Ammattiopetusta on jouduttu laman myötä lisäämään.

d) Kunnan omarahoitusosuutta opetus- ja kulttuuritoimenrahoituksessa on vähennetty noin 0,7 milj. euroa (noin 3,8 euroa/asukas)

Suurissa kaupungeissa kunnallisveron jako-osuuden muutos joulukuussa on merkinnyt verotulojen lisääntymistä aikaisempiin ennusteisiin nähden. Ohessa on listaus kaupungeittain siitä, minkä verran verotuloennuste on kasvanut syyskuisen ennusteen ja nyt tehdyn tilinpäätösennusteen välillä Ennusteen kasvuun on varmaan vaikuttanut myös muita tekijöitä kuin jako-osuuden muutos.

*)Veronsaajien palvelut tarjoavat avointa tietoa veronsaajien verotuloista ja niiden perusteena olevista veroista ja muista jakoperusteista verotulojen seurantaan ja talouden suunnittelutarpeisiin.

Verotulojen ennustaminen vuoden 2010 aikana ei tule olemaan yhtään vuotta 2009 helpompaa. Monet kunnista riippumattomat tekijät tekevät siitä haastavan; yleisen taloudellisen tilanteen huononeminen tai paraneminen; jatkuuko esim. kuntien kunnallisverotulojen tilittäminen joulukuun korkeammalla jako-osuudella ja tulevatko tilitykset olemaan sillä jako-osuudella alkuvuonna liian suuria. Kunnat ovat näin ollen sen varassa, mitä valtiovarainministeriö ja verohallitus yhteisesti tulevat jako-osuuksista päättämään ja milloin niitä mahdollisesti muutetaan. Näitä tietoja kuntaliitto huomioi veroennustekehikoissaan, mutta niihin eivät kunnat pysty omalla toiminnallaan vaikuttamaan. Kuntien ainoaksi mahdollisuudeksi jää investoiminen tulevaisuuteen esim. yritysten toimintamahdollisuuksien ja työllisyyden parantamiseen omalta osaltaan.