Yleiskaavatoimisto/ Christina Hovi, Paula Keskikastari, Jaana Mäkinen 29.1.2009/2-09:

Yleiskaavatoimisto on laatinut 15.5.2008 päivätyn ja 23.1.2009 lausuntojen perusteella muutetun osayleiskaavaehdotuksen ratapiha-alueelle ja sen lähiympäristöön. Alueen koko on noin 60 ha.

Lähtökohdat

Kaava-alueella on vireillä matkakeskuksen ja konepaja-alueen suunnittelu, ja ne ovat synnyttäneet tarpeen tarkastella ratapiha- ja linja-autoaseman alueita lähiympäristöineen kokonaisuutena.

Matkakeskushankkeessa on kyse yhteisterminaalikokonaisuudesta, jossa junaliikenne, kaukoliikenteen linja-autot, paikallisliikenne, henkilöautoliikenne ja kevyt liikenne kohtaavat.

Rinnan ratapiha-alueen osayleiskaavan kanssa on valmisteltu VR:n konepaja-alueen asemakaavaa ja asemakaavanmuutosehdotusta mm. alueelle pidetyn arkkitehtikilpailun tulosten pohjalta. Asemakaavaehdotuksessa ratapiha säilyy rautatiealueena, samoin kuin kilpailussa veturitallin pohjoispuolelle esitetty asuinkortteli. Ratapihan eteläpuolella sijaitseva rahtiaseman alue on osoitettu tavaraliikenneterminaalin alueeksi. Alueen liikenneverkko noudattaa pääpiirteissään osayleiskaavaluonnoksessa esitettyä ratkaisua.

Matkakeskushankkeeseen ja VR:n konepaja-alueen asemakaavoitukseen liittyen on laadittu useita selvityksiä. Liikenneverkkoa ja sen toimivuutta on tarkasteltu sekä ratapihan etelä- että pohjoispuolella.

Matkakeskushanketta on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 3.4.1 ja asemakaavanmuutosta luvussa 3.4.6.

Nykytilanne

Ratapiha jakaa suunnittelualueen kahtia erottaen keskustan Pohjolan kaupunginosasta. Koulukatu, Puistokatu, Aninkaistensilta ja ratapihan ylittävä jalankulkusilta yhdistävät em. alueet toisiinsa.

Maisema, luonnonympäristö, maaperä

Suurmaisemassa alue on kahden kallioselänteen - Juhannuskukkulan ja Puolalanpuiston - väliin jäävää laaksoa. Suunnittelualue on keskeisiltä osiltaan puutonta ratapihaa, jonka reunoilla on tarpeettomaksi jääneitä joutomaakaistaleita. Reunustavien katujen varsilla maankäyttö vaihtelee hoidetusta rautatieasemamiljööstä joutomaa-alueisiin ja vehreistä puutalokortteleista rapistuneisiin työpaikkakortteleihin.

Suunnittelualueen arvokkaimmat luontokohteet sijaitsevat Köydenpunojankadun ja ratapihan välisellä alueella. Vuonna 2004 alueelle laaditun luontoselvityksen mukaan olisi toivottavaa, että aivan Köydenpunojankadun varressa sijaitsevat pienialaiset kedot ja niityt säilyisivät nykyisenkaltaisina.

Rakennettu ympäristö

Ratapiha muodostaa pääosan suunnittelualueesta. Ratapiha-alueelle sijoittuvat henkilöliikenteen laiturit ja raiteet, tavaraliikenteen raiteisto ja matkustajavaunujen varikko raiteineen. Alueella sijaitsee mm. veturitalli, junien huolto- ja korjaamohallit, ohjauskeskus ja toimistotiloja. Ratapihan ylittää Humalistonkadun päästä Köydenpunojankadulle ulottuva jalankulkusilta.

Ratapihankadun varrella sijaitsee Turun rautatieasema, viisi VR:n asuinrakennusta, entinen kiitotavaratoimisto, toimistokäytössä oleva entinen Turun Munan liikerakennus ja polttoaineiden jakeluasema.

Köydenpunojankadun ja Koulukadun rajaaman ns. Kaunen kulman alueen uudistuminen on käynnistynyt vuonna 2005 hyväksytyn asemakaavan pohjalta; Köydenpunojankadun varteen on rakennettu neljä asuinkerrostaloa.

Juhannuskadun eteläpuolella sijaitsee kolme asuinkerrostaloa.

Ratapihan ja Köydenpunojankadun välissä sijaitsee entinen VR:n konepajan alue, jolla konepajatoiminta päättyi vuonna 2002. Alueella sijaitsee konepajatoimintaan liittyneitä rakennuksia (mm. entinen konepajan päärakennus), entinen ruokala ja rautatieläisten asuinrakennuksia. Konepajarakennuksissa toimii muutamia eri alojen yrityksiä.

Yrjänänkadun ympäristössä sijaitsee 1920-luvulla rakennettuja rivitaloja, pientalo ja asuinkerrostaloja, grillikioski sekä ns. Tuonelan huvilat, joissa toimii päiväkoti ja tanssiopisto. Puutalokorttelien keskellä sijaitsee Yrjänänpuisto ja puistomainen Yrjänänaukio.

Linja-autoaseman ns. funkkiskokonaisuuteen kuuluvat entinen Esson huoltoasema, linja-autoasema sekä nk. Onnikan rakennus. Rakennuksissa toimii mm. kahvila, hotelli, apteekki, huoltoasema ja hampurilaisravintola. Ratapihankadun ja Läntisen Pitkäkadun välissä sijaitsee linja-autoaseman rahtiterminaali.

Tuureporinkadun varrella sijaitsee asuin-, liike- ja toimistorakennuksia sekä juutalainen synagoga ja Turun juutalaisen seurakunnan toimitalo.

Rakennettua ympäristöä on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 3.1.3.

Rakennettu kulttuuriympäristö

Suunnittelualueella on useita kulttuurihistoriallisesti arvokkaita rakennuksia, joista toiset on suojeltu ja toisille on asetettu suojelutavoitteita.

Juutalainen synagoga on suojeltu rakennussuojelulailla. Onnikan ja Esson rakennukset sekä Yrjänänkadun varrella sijaitsevat Tuonelan huvilat asemakaavalla. Turun rautatieasema, rautatieläisten asuinrakennuksia sekä ratapiha- ja konepajatoimintaan liittyviä rakennuksia kuuluu VR-Yhtymä Oy:n, Ratahallintokeskuksen ja Museoviraston välisen sopimuksen piiriin.

Valtakunnallisesti arvokkaisiin kulttuurihistoriallisiin ympäristöihin kuuluvat rautatieaseman lounaispuolella olevat asuinrakennukset puistomaisine piha-alueineen. Uuteen esitykseen on lisätty myös linja-autoaseman ympäristön funkkisrakennusten kokonaisuus.

Maakuntakaavan suojelukohteita ovat linja-autoaseman funkkisrakennusten kokonaisuus sekä rautatieaseman lounaispuoleiset asuinrakennukset puistomaisine piha-alueineen.

Yleiskaavan suojelukohteita ovat rautatieasema ja sen lounaispuolella sijaitsevat asuinrakennukset, veturitalli, konepajatoimintaan liittyneitä rakennuksia sekä Tuonelan huvila pihapiireineen.

Turun maakuntamuseon inventointi (2002) sisältää 39 alueella sijaitsevaa rakennusta: aiemmin mainittujen lisäksi mm. Tuureporinkadun varrella sijaitsevat asuinkerrostalo ja Turun juutalaisen seurakunnan toimitalo, Ratapihankadun varrella sijaitseva ent. Turun Munan liikerakennus, Köydenpunojankadun varrella sijaitsevat ent. konepajan ruokala ja kaksi VR:n asuinrakennusta sekä Veturimiehenkadun varrella sijaitseva VR:n asuinrakennus, Pohjolan puutalokorttelialueen asuin- ja talousrakennuksia. Lisäksi Yrjänänpuisto on luokiteltu ympäristöllisesti arvokkaaksi.

Rakennettua kulttuuriympäristöä on kuvattu tarkemmin selostuksen luvun 3.1.3 kohdassa Rakennussuojelu.

Virkistys

Suunnittelualueella ei ole virkistyksen kannalta merkittäviä alueita lukuun ottamatta Yrjänänpuistoa, jossa sijaitsee leikkipaikka ja pieni pelikenttä.

Tekninen huolto

Alueen kiinteistöt on liitetty kunnallisteknisiin verkostoihin

Liikenne

Ratapihankatu, Koulukatu, Puistokatu, Köydenpunojakatu, Yrjänänkatu ja Aninkaistenkatu muodostavat suunnittelualueen pääkatuverkon. Pääkatuverkkoa täydentävät kokooja- ja tonttikadut; Brahenkatu on kokoojakatu, muut alueen kadut tonttikatuja.

Osayleiskaava-alueelle sijoittuu kaksi keskustan pääkatujen tärkeää solmupistettä: Koulukadun, Puistokadun ja Ratapihankadun muodostama katukolmio sekä Aninkaistensilta lähiristeyksineen. Varsinkin ensin mainittu solmupiste on vilkkaan liikenteen aikana jo nykyisin ruuhkautunut. Myös Ratapihankadun Helsinginkadun puoleisessa päässä esiintyy lyhytaikaisia ruuhkia. Suurimmat vuorokausiliikennemäärät ovat Aninkaistensillalla (46000 ajon/vrk) sekä Koulukadulla ja Puistokadulla (yhteensä 42000 ajon/vrk). Vähiten liikennettä on Köydenpunojankadulla ja Yrjänänkadulla (11000 ajon/vrk).

Aninkaistensilta ja Aninkaistenkatu ovat merkittäviä joukkoliikenneväyliä. Niitä pitkin kulkevat keskustasta pohjoiseen suuntautuvat linja-autoreitit. Lisäksi joukkoliikennettä on Yrjänänkadulla, Puistokadulla, Koulukadulla, osalla Köydenpunojankatua ja osalla Ratapihankatua.

Alueen tärkein kevyen liikenteen yhteys on Aninkaistensilta, jota käyttäen tehdään vuorokaudessa n. 5000 keskustaan suuntautuvaa jalankulku- tai pyörämatkaa. Myös Koulukadulla on tärkeä keskustaan suuntautuva kevyen liikenteen väylä. Kummallakin näistä väylistä kevyt liikenne kulkee erittäin vilkkaan autoliikenteen välittömässä läheisyydessä, joten kevytliikenne kulkee kaupungin pahimmilla mahdollisilla melualueilla. Rauhallisemmassa ympäristössä ratapiha-alueen ylittävällä sillalla on pyöräily kielletty, eikä nykyinen silta porrasyhteyksiensä vuoksi tarjoa pyöräilijöille kuin pyörän taluttamisen mahdollistavan kulkuyhteyden. Kevyen liikenteet väyliä on myös radan suuntaisella Köydenpunojankadulla, Yrjänänkadulla ja Ratapihankadulla sekä Läntisellä Pitkäkadulla linja-autoaseman kohdalla. Keskustan lounaispuolelle suuntautuvaa pyöräilyä palvelee Puistokadun kevyen liikenteen väylä. Brahenkadulla on kevyen liikenteen väylä, joka johtaa keskustan poikki Ratapihankadulta Aurajoen rantaan saakka.

Turun ratapihalla on sekä henkilö- että tavarajunaliikennettä. Toijalan ja Karjaan radat ovat sähköistettyjä, mutta Uudenkaupungin rata ei. Tämän vuoksi sähköveturit vaihdetaan dieselvetureihin Turun aseman raiteistolla. Turun ratapihalla kuljetetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita, jonka vuoksi ratapihan luokitus on 1.3.2008 alkaen muutettu ns. kemikaaliratapihaksi.

Väestö ja asuminen

Kaava-alueella on noin 550 asukasta. Eniten lapsia asuu Pohjolan puutaloalueella. Asukkaista kolme neljäsosa asuu kerrostaloissa. Asumisväljyys alueella vaihtelee suuresti.

Ympäristöhäiriöt

Melua suunnittelualueella aiheuttavat ajoneuvoliikenne pääkaduilla sekä junaliikenne ja järjestelytoiminta ratapiha-alueella. Tehtyjen selvitysten mukaan keskiäänitaso 55 dBA ylittyy reilusti useassa paikassa suunnittelualueella.

Tärinää voivat suunnittelualueella aiheuttaa sekä junaliikenne radalla että raskas autoliikenne pääkaduilla. Liikennetärinästä saattaa aiheutua ongelmia, jos asuinrakennukset sijoittuvat pehmeikölle eli alueelle, jossa maaperä on savea. Konepaja-alueella ja ns. Kaunen kulman alueella tehtyjen selvitysten mukaan tärinä ei aiheuta vaurioitumisriskiä tuleville rakennuksille, mutta lähimpänä ratapiha saattaa aiheuttaa haittaa asumisviihtyvyydelle.

Suunnittelualueella on ollut toimintaa, joka on saattanut aiheuttaa tai on aiheuttanut paikoitellen maaperän, orsiveden ja pohjaveden pilaantumisen. Maaperää on kunnostettu osalla pilaantuneiksi havaituista alueista.

Turun ratapihalla kuljetetaan merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja aineita (VAK). Mm. vaihtotöiden vuoksi mahdollisuutta onnettomuuteen pidetään ratapihoilla suurempana kuin radoilla. Ratapihan luokitusta on 1.3.2008 alkaen muutettu ns. kemikaaliratapihaksi. Ratapihalla edellytetään jatkossa Rautatieviraston hyväksymää turvallisuusselvitystä.

Osayleiskaava-alueelle on v. 2007 laadittu Turun ratapihan turvallisuustilanneselvitys, jonka mukaan suuronnettomuuksien todennäköisyys on erittäin pieni, mutta niiden mahdollisuutta ei voida sulkea pois.

Ympäristöhäiriötä nykytilanteessa on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 3.2.

Tavoitteet

Osayleiskaavan tarkoituksena on toimintojen yhteen sovittaminen niin, että luodaan edellytykset hyvään elinympäristöön ja edistetään kestävää kehitystä. Tavoitteena on:

-kaupunkirakenteen tiivistäminen seudullisesti keskeisillä alueilla, jotta palvelut pysyisivät ihmisiä lähellä ja joukkoliikenne toimisi mahdollisimman hyvin

-kehittää suunnittelualuetta monipuolisena palvelujen ja työpaikkojen, asumisen ja vapaa-ajan alueena

-parantaa elinympäristön viihtyisyyttä ja alueen vetovoimaisuutta kiinnittämällä huomiota ajalliseen kerroksellisuuteen

-suojella kulttuurihistoriallisesti arvokkaimmat rakennukset

-kaupunginosien yhdistäminen ratapihan ylittävällä rakentamisella

-turvata valtakunnallisesti merkittävien ratojen kehittämismahdollisuudet ottaen huomioon myös paikallisjunaliikenteen

-mahdollistaa matkakeskuksen luominen niin, että edistetään eri joukkoliikennemuotojen matka- ja kuljetusketjujen muodostumista

-vähentää liikennetarvetta ja energian kulutusta

-edistää eri liikennemuotojen yhteistyötä ja lisätä joukkoliikenteen käyttöä

-edistää kevyen liikenteen käyttöä

-parantaa liikkumisen turvallisuutta

-ehkäistä ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä sekä pienentää olemassa olevia haittoja

Oikeusvaikutteisena laadittavassa osayleiskaavassa muotoillaan tavoitellun kehityksen periaatteet ja osoitetaan tarpeelliset alueet yksityiskohtaisen kaavoituksen ja muun suunnittelun perustaksi. Osayleiskaava korvaa alueella voimassa olevan yleiskaavan.

Osayleiskaavan tavoitteet, sisältäen myös osallisten tavoitteet, on esitetty tarkemmin selostuksen luvussa 4.

Osallistuminen ja vuorovaikutus suunnittelun eri vaiheissa

Kaavatyö aloitettiin vuonna 2005 tutkimalla ratapihan pohjoispuolella erilaisia liikenneverkko- ja maankäyttösuunnitelmavaihtoehtoja. Kaavoituksen vireilletulosta kuulutettiin 15.10.2005. Osallistumis- ja arviointisuunnitelma lähetettiin kaava-alueen osallisille lokakuussa 2005. Aloituskokous viranomaisille järjestettiin 9.11.2005. Alustavaa kaavaluonnosta esiteltiin yleisötilaisuudessa 24.11.2005, jonka perusteella jätettiin 11 mielipidettä.

Osayleiskaavaluonnos asetettiin julkisesti nähtäville 20.2. – 21.3.2006 väliseksi ajaksi kaupunginhallituksen 13.2.2006 hyväksymässä muodossa. Nähtävänäoloaikana saapui yksi mielipide ja yksi lausunto.

Hyväksytyn kaavaluonnoksen pohjalta järjestettiin arkkitehtikilpailu konepaja-alueen kehittämiseksi. Maankäyttö- ja rakennuslain 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu järjestettiin 24.10.2006.

Pohjolan alueen liikenneverkkovaihtoehtoja esiteltiin asukkaille 28.11.2007. Suullisten mielipiteiden lisäksi jätettiin 5 kirjallista mielipidettä. Ratapihan turvallisuusselvityksen valmistuttua pidettiin MRL 66 §:n mukainen viranomaisneuvottelu ratapihan turvallisuudesta 16.1.2008.

Kaavaehdotuksesta pyydettiin lausunnot viranomaisilta ja hallintokunnilta, joiden toimialaa suunnittelu koskee. Lausuntojen pohjalta ovat VR-Yhtymä Oy ja Ratahallintokeskus selvittäneet ratapihan aluevarauksia erityisesti suunnitellun Köydenpunojankaari –nimisen kadun eteläpuolella.

Lausunnot

Ratahallintokeskus (11.6.2008):

Kaavoituksessa ei tule asettaa rajoituksia VAK-ratapihan käytölle; uusia toimintoja suunniteltaessa ratapihan ympärille on huomioitava ratapihan normaalista toiminnasta aiheutuvat ympäristön häiriötekijät sekä mahdolliset onnettomuusriskit. Ratahallintokeskuksella ei ole taloudellisia resursseja siirtää VAK-ratapihatoimintoja muualle.

C-1-alue tulee osoittaa LR-alueeksi, jonka päälle voi osoittaa C-1-merkinnän mukaisia toimintoja. LR-1-alue tulee pienentää vastaamaan ainoastaan konepaja-aluetta.

Yleiskaavatoimisto:

Ratapihan yläpuolelle sijoittuva C-1-alueen kaavamerkintä muutetaan muotoon C-1/LR ja määräystä täydennetään lauseella ”jolle saa sijoittaa matkakeskuksen olemassa olevan ratapihan yläpuolelle”, näin turvataan rautatien liikennealuevarauksen säilyminen. Muilta osin Ratahallintokeskuksen lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

Museovirasto (16.6.2008):

Rautatieaseman alueen (C-4/s) kaavamääräyksessä on syytä mainita aukio, joka liittyy Ratapihankadun toisella puolen olevaan puistoon muodostaen sen kanssa asemarakennuksen eteen edustavan katutilan.

Rautatieaseman lounaispuolella olevan alueen (C-5/s) kaikki rakennukset tulee säilyttää; asuminen tulee olla näiden ensisijainen käyttötarkoitus. Puistomaisen piha-alueen kadun varren lehmusrivi on merkittävä säilytettäväksi.

Rautatiealueella (LR-1) sijaitsevasta nykyisestä toimistorakennuksesta

tulee poistaa suojelukohde-merkintä. Suojelumerkinnöin tulee varmistaa, että kääntöpöytä raiteineen säilyy osana veturitallia.

Yleiskaavatoimisto:

C-4/s-alueen kaavamääräykseen lisätään teksti ”Asema-aukio ja Ratapihankadun eteläpuolella oleva Rautatientori muodostavat yhdessä arvokkaan kaupunkikuvallisen kokonaisuuden”. Rautatiealueella oleva veturitalliin liittyvä kääntöpöytä varustetaan merkinnällä ”Suojeltava rakennus/ rakennelma” ja ent. varikon lämpökeskuksen ja piipun (nyk. VR Cargon toimistotilat) suojelumerkintä poistetaan.

C-5/s-alue säilytetään keskustatoimintojen alueena; kaavamääräys sallii asumisen. Alueen kaikki rakennukset suojellaan osayleiskaavassa; rakennusten suojelussa tukeudutaan Ympäristöministeriön, VR-Yhtymä Oy:n ja Museoviraston vuonna 1998 laatimaan suojelusopimukseen sekä Turun yleiskaava 2020 suojelukohdeluetteloon.

Muilta osin Museoviraston lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. C-5/s-alueen Ratapihankadun reunassa sijaitsevaa kaupunkikuvan kannalta merkittävää lehmusriviä ei suojella osayleiskaavassa; lehmusrivin mahdollinen suojelu ratkaistaan asemakaavatasolla. Liikennesuunnittelusta vastaavan suunnittelutoimiston mukaan tulevaisuudessa voi olla tarve leventää Ratapihankatua.

Kulttuurilautakunta (11.6.2008):

Alueiden AK/s, AP/s, C-3/s, C-4/s, C-5/s, LR-1 ja PY/s kaavamääräyksistä tulee poistaa sana perusluonne.

Kaavamääräystä ”suojelukohde” on tarkennettava tai muutettava esimerkiksi muotoon ”säilytettävä rakennus”

Rautatieaseman lounaispuolisen alueen (C-5/s) nelikerroksiset asuinrakennukset tulee myös merkitä säilytettäviksi suojelukohteiksi, koska ko. rakennukset kuuluvat rautatierakentamisen historialliseen ja kaupunkikuvalliseen kokonaisuuteen.

Rautatieaseman vieressä, C-2 alueella oleva vuonna 1937 rakennettu entinen kiitotavaratoimisto tulee myös merkitä säilytettäväksi suojelukohteeksi, koska rakennuksella on paikallishistoriallista merkitystä osana rautatiealueen kokonaisuutta eikä sitä tulee purkaa vaan rakennukselle olisi suotavaa löytää tarkoituksenmukainen uusiokäyttö.

Yleiskaavatoimisto:

AK/s, AP/s, C-3/s, C-4/s, C-5/s, LR-1 ja PY/s –alueiden kaavamääräyksiä muutetaan kulttuurilautakunnan esittämällä tavalla ja kaavamääräys ”suojelukohde” muutetaan muotoon ”Suojeltava rakennus/ rakennelma”.

C-5/s -alueella, osoitteessa Ratapihankatu 45–47 sijaitseviin, 1940-luvulla rakennettuihin asuinrakennuksiin on lisätty suojelumerkintä; rakennusten suojelussa tukeudutaan Turun yleiskaava 2010 suojelukohdeluetteloon. Muilta osin kulttuurilautakunnan lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. C-2-alueella sijaitsevan v. 1937 rakennetun entisen kiitotavaratoimiston mahdollinen suojelu ratkaistaan asemakaavatasolla

VR-Yhtymä Oy (26.6.2008):

Köydenpunojankadun varren AK-3/res ja EV/res –alueiden käyttöönottoa koskeva kaavamääräys tulisi muuttaa muotoon: Alue varataan rautatiekäyttöön ja voidaan ottaa asuin-/suojaviheraluekäyttöön vasta kun edellytykset sille on olemassa.

C-5/s-alueen lounaispään tulisi olla kerrostalovaltaista asuntoaluetta (AK) ilman suojelumerkintöjä.

Köydenpunojankaaren ja rautatiealueen välinen rajaus tulisi palauttaa VR:n aikaisemman (v. 2006) esityksen mukaiseksi. Kaavaehdotuksen mukainen rajaus estää tarvittavien pitkien raiteiden toteuttamisen tavaraliikenteen tarpeisiin. Rautatiealue voi olla myös Ratapihankadun suuntaan liian kapea matkakeskuksen raiteisto- ja laituritarpeisiin sekä tavaraliikenteen raidetarpeisiin.

Matkakeskuksen riittävä liityntäpysäköinti tulee varmistaa kaavamääräyksellä.

Meluntorjunnassa on huomioitava, että tavarajunaliikennettä ja vaihtotyötä voi tapahtua ratapihalla myös yöaikaan.

Lisäksi kaavaselostuksen kohtaa 3.2.4 tulee muuttaa (laajapohjaiset asiantuntijahaastattelut tulee korvata asiantuntijahaastatteluilla, laaja viranomaisyhteistyö viranomaisyhteistyöllä, suuronnettomuuden pieni todennäköisyys erittäin pienellä todennäköisyydellä).

Yleiskaavatoimisto:

Reservialueiden AK/res ja EV/res kaavamerkintöjä ja -määräyksiä on muutettu: AK/res on muutettu muotoon LR/AK = Rautatiealue, joka voidaan ottaa kerrostalovaltaiseen asuntokäyttöön vasta kun edellytykset sille on olemassa. Kaavamerkintä EV/res on vastaavasti muutettu muotoon LR/EV = Rautatiealue, joka voidaan muuttaa suojaviheralueeksi kun edellytykset sille on olemassa.

Rautatiealuetta (LR-1) on laajennettu pohjoiseen, jotta kaksoisraiteen toteuttaminen Kupittaan asemalle on mahdollista. Muutos mahdollistaa myös tavaraliikenteen edellytysten turvaamisen ratapihalla. Aluevaraus perustuu VR-Yhtymä Oy:ltä ja Ratahallintokeskukselta saatuun tietoon. Ratapihan laajentaminen merkitsee myös, että C-1-alue laajenee ja Köydenpunojankaari siirretään enimmillään noin 18 metriä pohjoiseen, jolloin suojaviheralue Köydenpunojankaaren, Veturimiehenkadun ja Paratiisintien välissä kapenee. Köydenpunojankaaren toteuttaminen edellyttää meluesteen rakentamista Veturipientareen suojaviheralueelle. Köydenpunojankadun siirtäminen lähemmäksi Pohjolan puutaloasutusta ei vaikuta oleellisesti melun leviämiseen.

Rautatiealueen ja Ajurinkadun ja Brahenkadun välissä olevan C-2-alueen raja on muutettu sijainniltaan ohjeelliseksi. Raja tarkentuu asemakaavavaiheessa. C-2-alueen kaavamerkintää on muutettu muotoon C-2/LR ja käyttötarkoitus on tarkennettu lisäämällä kaavamääräykseen lause ”ratapihan tasoon saa sijoittaa matkakeskukseen liittyviä raiteita ja laitureita”.

C-1- ja C-1/LR -alueiden kaavamääräyksiin on lisätty maininta liityntäpysäköinnistä.

Lisäksi kaavaselostukseen on tehty lausunnossa esitetyt korjaukset.

Muilta osin VR-Yhtymä Oy:n antama lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. C-5/s-alue säilytetään keskustatoimintojen alueena; kaavamääräys sallii asumisen. Koko C-5/s-alueella säilytetään piha-alueiden suojelua koskeva määräys. Alueen rakennukset suojellaan osayleiskaavassa (ks. vastine Museoviraston lausuntoon), sillä Museovirasto ja Kulttuurilautakunta ovat esittäneet, että myös alueen kaksi 1940-luvulla rakennettua asuinrakennusta tulee suojella osayleiskaavassa. C-5/s-alueen tarkempi käyttötarkoitus, rakennusten mahdollinen suojelu ja meluntorjuntatoimenpiteet ratkaistaan asemakaavatasolla.

Ne alueet, joille voi sijoittua uutta asumista on varustettu kaavamerkinnällä ”meluntorjuntatarve”. Asemakaavavaiheessa määritellään tarkemmin julkisivujen ääneneristävyysvaatimukset, joissa on otettu huomioon yöaikainen tavarajunaliikenne ja vaihtotyö. Asemakaavan ääneneristävyysvaatimukset määritellään ratapihan reunassa osittain enimmäismelutasojen mukaan.

Ympäristönsuojelutoimisto (11.9.2008):

Rautatie- ja linja-autoasemien kokoaminen matkakeskukseksi on erittäin myönteistä. Uudet ratapihan ylittävät sillat sekä nykyisen sillan jatkaminen Köydenpunojankadun yli lisäävät olennaisesti Kähärin-Pohjolan asukkaiden mahdollisuutta autottomaan kaupungilla käymiseen. Kaavoilla luodaan mahdollisuus huomattavaan uudisrakentamiseen aivan ydinkeskustassa, mikä sinänsä tukee kestävää kaupunkikehitystä.

Alueen ongelma on, että ratapiha järjestely- ja varastointitoimineen eli meluineen ja kemikaaliriskeineen jää tulevien asuintalojen välittömään naapurustoon.

Ympäristönsuojelutoimiston arvion mukaan asukkaat tulevat kokemaan melun ympäristöhaittana. Kaavoituksella ei tietenkään säädellä ratapihan työrytmiä, mutta melun luonne (mm. öiset merkkipillien äänet, järjestelytyö) tulee ottaa korostetusti huomioon rakentamisessa. Dieselveturien tyhjäkäynti aiheuttaa melun lisäksi myös savupäästöjä. Onneksi suurin osa järjestelytyöstä tapahtuu ratapihan lounaispäässä.

Osayleiskaava ei edistä luonnon monimuotoisuuden ja muiden luonnonarvojen säilymistä (MRL 5 § 1 mom. 4 kohta), koska kahden luontoselvityksen esille nostamia luontoarvoja ei ole ollenkaan otettu huomioon. Kohteita 1 ja 2 on mahdoton säästää vaarantamatta liikenteen ja massoituksen perusratkaisuja, mutta kohde 3 voitaisiin merkitä Köydenpunojankadulla ja LR-1-alueella sijaitsevaksi luonnontilaisena säilytettäväksi alueeksi ja kohteet 4 ja 5 olisi mahdollista säästää AK-1- ja AK-2-korttelien toisenlaisella suunnittelulla. Nyt neljä kallioketoa louhitaan tasaiseksi talojen, pihojen ja korttelikadun tieltä ja samalla luodaan Tenderipuisto nykyisen radan paikalle.

Yleiskaavatoimisto:

Ympäristönsuojelutoimiston antama lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen. Köydenpunojankadun muutokset (mm. kadun leventäminen ja madaltaminen) ja sen myötä korkeustasojen muutokset AK-1-alueella eivät mahdollista luontoselvityksen kohteiden säilymistä.

Kiinteistölautakunta (20.8.2008):

C-1-alueet tulee yhdistää yhdeksi yhtenäiseksi alueeksi ja alueen sisäiset rajoitukset (kansirakenteesta 30 % varattava julkiseksi avoimeksi tilaksi…) tulee poistaa liikkumavaran säilyttämiseksi jatkosuunnittelussa. Tarkempi kaavallinen ohjaus voidaan suorittaa asemakaavatasolla, kun matkakeskushankkeen tarkempi kuva on selkiytynyt.”

C-2-alueen liikennettä rajoittavat määräykset ja asumisen kieltävä määräys tulee poistaa.

Kiinteistölautakunta esittää, että tulisi tutkia Ratapihankadun uutta linjausta ratapiha-alueen reunassa, siten että C-2-alueet liitettäisiin osiksi Ratapihankadun eteläpuoleisia kortteleita. Vaihtoehdon luomia mahdollisuuksia, hyötyjä ja haittoja ei ole toistaiseksi tarkemmin tutkittu.

Yleiskaavatoimisto:

Osayleiskaavalla luodaan puitteet asemakaavoitukselle ja muulle tarkemmalle jatkosuunnittelulle. Kaavamääräyksillä on pyritty aikaansaamaan riittävä kaupunkimaisuuden aste ja korkeatasoinen kevyen liikenteen yhteys C-1-alueen halki.

Ratapihankadun reuna on hankala paikka liikenteellisesti jo nykyisinkin. Liikennemäärien lisääntyessä liittymät Ratapihankadulle ovat vaikeasti järjestettävissä ilman, että liikenteen sujuvuus merkittävästi heikkenee. C-2 ja C-2/LR -alueiden kaavamääräyksen, joka kieltää runsasta ajoneuvoliikennettä aiheuttavan toiminnan, tarkoituksena on ollut rajata mahdollisista käyttötarkoituksista pois mm. päivittäistavarakauppa. Sen sijaan alueelle toivotaan jatkossa sijoittuvan esimerkiksi toimistotiloja, jotka eivät aiheuta yhtä runsasta liikennettä kuin esimerkiksi päivittäistavarakauppa. Asemakaavavaiheessa määritellään tarkemmin alueen tuleva käyttötarkoitus ja ajoneuvoliikenteen määrä.

C-2 ja C-2/LR -alueiden ei arvioida soveltuvan asumiselle kahdesta suunnasta, ratapihalta ja Ratapihankadulta, kantautuvan liikenteen melun vuoksi. Alueen kapeuden ja sijainnin perusteella voidaan jo yleiskaavavaiheessa sanoa, että asumista ei pystytä sijoittamaan em. alueille niin, että täytetään maankäyttö- ja rakennuslain vaatimukset terveellisestä ja turvallisesta asuinympäristöstä.

Kiinteistölautakunnan esittämän Ratapihankadun siirron hyvä puoli olisi, että vilkkaasti liikennöity pääväylä kulkisi ratapihan ja uuden rakentamisen välissä eikä korttelirakenteen keskellä. Uuden matkakeskuksen tekeminen edellyttää rautatieaseman toimintojen siirtämistä ratapihan toiseen päähän, linja-autoaseman korttelin kohdalle. Ratapihankatua voitaisiin siirtää enintään toisen ajoradan verran, mikä ei ole saavutettuun hyötyyn nähden kannattavaa. Rakennettavan tonttimaan pinta-ala ei tällä keinolla lisääntyisi, vaan pienenisi, sillä osayleiskaavassa on osoitettu rakentamista osittain raiteiden päälle.

Kiinteistölautakunnan lausunto ei anna aihetta kaavaehdotuksen muuttamiseen.

Kaupunkikuvaneuvottelukunta (5.8.2008), Rakennusvalvontatoimisto (7.8.2008), Rakennuslautakunta (21.8.2008):

Osayleiskaavamääräyksissä tulisi huomioida seuraavat seikat:

-näkymät keskustan suunnasta ratapiha-alueelle tulee pyrkiä turvaamaan ruutukaavaperiaatteen mukaisesti

-uusien katulinjausten aiheuttamat kallio- ja maaleikkaukset sekä mahdolliset meluvallit tulee suunnitella mahdollisimman hyvin ympäristöön soveltuviksi ja ottaen huomioon kadunvarren näkymät ja lähikortteleiden melusuojaustarve

-ratapihan alueen yli rakennettavien jalankulkuyhteyksien suunnitteluun tulee kiinnittää erityistä huomiota

-Ratapihankadun varren uudisrakennusten korkeus tulee rajoittaa siten, etteivät rakennukset peitä kaupungin silhuettia Köydenpunojankadun ja Aninkaistensillan suunnasta katsottuna.

Yleiskaavatoimisto:

Humalistonkadun ja Brahenkadun väliin sijoittuvalle C-2/LR-alueelle on lisätty määräys ”Rakentamisen korkeus ei saa estää näkymiä Juhannuskukkulalta Puolalanpuistoon.” Muilta osin Kaupunkikuvaneuvottelukunnan, Rakennusvalvontatoimisto ja Rakennuslautakunnan antamat lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Kaavaehdotuksessa näkymät keskustan suunnasta ratapihalle toteutuvat vain Ajurinkadun päästä. Mahdollinen C-4/s-alueen täydennysrakentaminen estää näkymät Humalistonkadulta ratapihalle. Matkakeskuksen ja siihen liittyvien raide- ja laiturimuutosten johdosta näkymät Ratapihankadulta Brahenkadun päästä ratapihalle estynevät. Mahdollisuus säilyttää näkymiä ratapiha-alueelle tutkitaan asemakaavatasolla. Katutilat melusuojauksineen ja ratapihan ylittävät kevytliikennesillat tulee suunnitella mahdollisimman hyvin ympäristöön soveltuviksi.

Turun kauppakamari (25.6.2008):

Turun kaupunkikeskustalle on tyypillistä kaupallisen tarjonnan sijoittautuminen hyvin suppealle alueelle. Wiklundin korttelin remontin valmistuttua kaupallinen painopistealue laajenee Wiklundin kortteliin ja tulee varmasti myös vaikuttamaan Brahenkadun kaupalliseen saavutettavuuteen parantavasti. Jotta Turun keskustan kaupallinen alue laajenisi kaupan palveluverkko-selvityksessä esitetyllä tavalla, matkakeskuksen alue tarvitsee veturin, joka houkuttelee riittävästi kävijöitä. Onnistuessaan tämä olisi erinomainen lisä keskustan vetovoiman kasvattamisessa.

Ennen matkakeskuksen toteutusta tulisi asemakaavavaiheessa laatia perusteellinen selvitys siitä, kuinka laajaa kaupallinen palvelutarjonta alueella tulisi olla, jotta keskittymän vetovoima riittää. Tässä vaiheessa ei tule tehdä mitään rajaavia päätöksiä kaupallisten palveluiden määrässä.

Yhtenäistä kilometrin pituista koko matkaltaan vetovoimaista kaupallista tarjontaa tuskin muodostuu, mutta toimivilla joukkoliikenne-, pysäköinti- ja kevyen liikenteen ratkaisuilla kokonaisuus voidaan tehdä hyvin toimivaksi.

Matkakeskushankkeen kaupalliset palvelut tarvitsevat asiakkaita myös muualta kuin keskustasta. Tämän vuoksi alueelle on varattava riittävästi mahdollisuuksia pysäköintiin.

Yleiskaavatoimisto:

Turun kauppakamarin lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Matkakeskuksen jatkosuunnittelussa selvityksiä täydennetään tarpeen mukaan. Turun kaupunki on tilannut Entrecon Oy:ltä selvityksen Matkakeskuksen toiminnallisista edellytyksistä ja konseptin kehittämisestä. Selvitys valmistuu keväällä 2009. Jatkosuunnittelussa tulee joukko- ja kevyenliikenteen parantamistoimenpiteiden lisäksi varata matkakeskukseen sellainen määrä pysäköintitilaa, että keskustan saavutettavuus ja katuverkon toimivuus pysyvät tyydyttävällä tasolla.

Linja-autoliiton Lounais-Suomen osasto ry (19.6.2008):

Syntyvällä matkakeskusalueella tulee olemaan merkittäviä vaikutuksia linja-autoliikenteen toimintaan. Aluetta suunniteltaessa tulee ottaa huomioon erityisesti linja-autoliikenteen toimintaedellytysten turvaaminen. Yhteistyössä linja-autotoimialan ja viranomaisten kanssa on mahdollista luoda Turun matkakeskusalueesta toimiva kokonaisuus. Turun linja-autoasema on merkittävä valtakunnallinen linja-autoliikenteen solmupiste. Henkilöliikenteen ja rahtitoimintojen tulee siksi ehdottomasti olla ”saman katon alla”.

Osayleiskaavaehdotuksessa ei ole huomioitu Helsingin ja Hämeenlinnan suuntaan kulkevia ja sieltä saapuvia linja-autoliikenteen yhteyksiä.

Jatkotyönä on hyvä selvittää myös paikallisliikenteen ja bussien kaukoliikenteen vaihtotarpeita, sillä vaihtotarve on todennäköisesti merkittävästi suurempi kuin junien ja kaukoliikenteen bussien välillä.

Henkilöautoliikenteen määrän kasvu tulee merkittävästi vaikuttamaan joukkoliikenteen toimintaedellytyksiin matkakeskusalueella. Alueen liikennejärjestelyihin on kiinnitettävä erityistä huomiota, jotta joukkoliikenteen sujuvuus ja nopeus saadaan säilymään niin itse matkakeskusalueella kuin katuverkossa. Tässä yhteydessä tulee mielestämme selvittää mahdollisuudet myös erillisille joukkoliikennekaistoille ja valoetuisuuksille.

Linja-autoliiton Lounais-Suomen osasto hyväksyy esitetyn ratapiha-alueen osayleiskaavaehdotuksen.

Yleiskaavatoimisto:

Linja-autoliiton antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Matkakeskuksen jatkosuunnittelussa otetaan huomioon linja-autoliikenteen toimintaedellytykset sekä henkilö- että rahtiliikenteen osalta. Liikennemäärissä otetaan huomioon kaikki tulo/menosuunnat. Matkakeskuksen jatkosuunnittelussa on mm. hyvä selvittää kaikki vaihtotarpeet. Liikennesuunnittelussa etusijalla ovat joukkoliikenteen toimivuus ja sujuvuus.

Turun vesilaitos (19.6.2008):

Köydenpunojankadun muutokset Juhannuskukkulan ammatti-instituutin alapuolella edellyttävät Juhannuskukkulan vesitorniin vesilaitoksen suunnasta tulevan syöttövesiputken ja vesitornista sataman suuntaan kulkevan päävesijohdon uusimisen. Uusi maankäyttö edellyttää osittain myös uuttaa vesi- ja viemäriverkon rakentamista.

Yleiskaavatoimisto:

Turun vesilaitoksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Vesihuollon muutostarpeet on otettu huomioon kaavan valmistelussa.

Lounais-Suomen ympäristökeskus (18.6.2008):

Matkakeskusta koskeva kaavavaraus toteuttaa valtakunnallista alueidenkäyttötavoitetta sekä maakuntakaavamerkintää matkakeskuksesta. Matkakeskuksen sijoittaminen poikkeaa turvallisuuskysymysten osalta tyypillisistä matkakeskuksista, koska yleensä matkakeskukset eivät sijoitu myös tavaraliikenteen käyttämille radoille.

Ratapihan alueen osayleiskaavalla voidaan ratkaista matkakeskuksen sijoittuminen ja liikennejärjestelmä kaava-alueen osalta. Esimerkiksi joukkoliikenteen edellytysten parempi huomiointi sekä alueen liittyminen keskustan pysäköinnin järjestämiseen edellyttää jatkossa kuitenkin koko keskustan yleiskaavallista käsittelyä.

Kaavaa varten laaditut melu- ja tärinäselvitykset sekä turvallisuusselvitykset ovat riittäviä.

Ympäristökeskus ei pidä periaatteelliselta kannalta hyvänä ratkaisuna uuden asutuksen ja ihmisten kokoontumista lisäävien toimintojen sijoittamista alueelle, jolle kohdistuu turvallisuuteen liittyviä riskejä. Asemakaavoitusta varten annettu yleismääräys on oikean suuntainen, mutta ei vielä riittävä. Turvallisuuden pitäisi parantua ennen kuin alueelle asemakaavoitetaan uutta asuinaluetta tai perustetaan esim. suunniteltua huvipuistoa. Ympäristökeskus ehdottaa osayleiskaavaan määräystä alueen rakentamisen ja asemakaavoituksen toteuttamista vasta kun riskiä aiheuttava toiminta alueella on vähentynyt ja riski on pienentynyt.

Turvallisuuden voidaan katsoa oleellisesti parantuneen esimerkiksi kun ratapihan onnettomuusriski on enintään samalla tasolla kuin rautatien varrella yleensä. Tämä tarkoittanee esimerkiksi ratapihatoimintojen siirtoa ja vaarallisten ml. ammoniakkivaunujen järjestelyjen ja säilytyksen loppumista ratapiha-alueella tai muita vastaavia toimia, jolloin alueen asuinkäytön edellytykset voidaan katsoa olevan olemassa.

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos (13.6.2008)

Varsinais-Suomen Pelastuslaitos ei puolla osayleiskaavaehdotusta. Kemikaalikuljetukset, -varastointi ja kemikaalisäiliöiden käsittely aiheuttaa alueella suuronnettomuusvaaran, jota ei voi pitää merkityksettömän pienenä. Aluetta ei voida pitää maankäyttö- ja rakennuslainsäädännön edellyttämänä rakentamiseen turvallisena paikkana.

Turvatekniikan keskus (Tukes) (11.6.2008):

Lausunnossa todetaan, että ratapihat eivät kuulu Tukesin valvontaan, eikä Tukesilla siten ole yksityiskohtaisia tietoja käytettävissään tällaisista kohteista.

Turun ratapihan kaavoituksessa on tarkoituksenmukaista soveltaa samaa turvallisuustasovaatimusta kuin kemikaalivarastoihin, erityisesti koska onnettomuuksiin varautuminen on ratapihalla vaikeampaa kuin kiinteillä varastoilla. Jotta ratapihan ympäristön turvallisuustaso vastaisi tilannetta vastaavan kemikaalivaraston ympäristössä, tulisi noudattaa Seveso II direktiivin mukaista pääperiaatetta, jonka mukaan suuronnettomuusvaaralliset kemikaalikohteet sijoitetaan erilleen muusta toiminnasta, kuten asutuksesta, merkittävistä kokoontumispaikoista tai -alueista, hoitolaitoksista tms. kohteista.

Laaditun turvallisuusselvityksen mukaan ratapihalla tapahtuvan suuronnettomuuden vaikutukset 100–200 metrin etäisyydellä ovat merkittäviä. Vaikka onnettomuuden todennäköisyyttä pidetään pienenä, asia tulisi ottaa huomioon sekä kaavoituksessa että kehittämällä ratapihan turvallisuutta. Ratapihan välittömään läheisyyteen kannattaisi kaavoittaa mieluummin esimerkiksi toimisto- kuin asuin- ja kokoontumistiloja, joissa varautuminen/ suojautuminen onnettomuustilanteessa on helpompaa.

Ympäristönterveydenhuolto (28.5.2008):

Yhdessä VR:n kansa on selvitettävä, mitä aineita ja miten paljon vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja voidaan jatkossa ratapihalla säilyttää. Terveydelle vaarallisia tai haihtuvia aineita sisältävien vaunujen säilytystä on rajoitettava. Asumisen lisääminen varsinaisten säiliövaunujen säilytykseen tarkoitettujen pistoraiteiden viereen ei ole toivottavaa.

Yleiskaavatoimisto:

Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen Pelastuslaitoksen, Turvatekniikan keskuksen ja ympäristöterveydenhuollon antamien lausuntojen perusteella kaavamääräykseen ”Asemakaavaa laadittaessa on arvioitava ratapihan vaarallisten aineiden kuljetuksista aiheutuva turvallisuusriski” muutetaan muotoon ”LR-1 -alueeseen rajoittuvat C-1/LR, C-2, C-2/LR, C-3/s ja AK-2 -alueet Humalistonsillan ja Brahensillan välissä voidaan ottaa asuin- tai kokoontumistilakäyttöön vasta kun rautatieliikenteen alueen turvallisuustaso on parantunut hyväksyttävälle tasolle.” Kaavamääräyksellä on pyritty turvaamaan riittävän terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Keinoja turvallisuustason parantamiseen ovat esim. Uudenkaupungin radan sähköistäminen tai VAK-järjestelytoiminnan siirtäminen muualle.

Meneillään olevassa valtakunnallisessa KERTTU-hankkeessa pyritään tunnistamaan ja arvioimaan riskienhallintakeinoja, jotka soveltuvat VAK-liiken-teen solmukohtien (mm. ratapihat) suuronnettomuusriskien vähentämiseen, ja niiden kustannuksia. Hankkeessa tarkastellaan myös miten eri VAK-solmukohtien aiheuttamaa suuronnettomuusvaaraa tulisi kaavoituksen yhteydessä huomioida sekä määritellään, mitä riskienhallintakeinoja voidaan kaavoituksessa soveltaa (ks. tarkemmin selostuksen luku 3.4.2 kohta KERTTU-hanke).

Muilta osin ympäristökeskuksen, Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Turvatekniikan keskuksen ja ympäristöterveydenhuollon lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Meluntorjunta ja pilaantuneen maaperän puhdistaminen on kaavamääräyksellä varmistettu. Pilaantuneen maaperän

puhdistaminen on luvanvaraista ja se voidaan tehdä kaavoituksesta riippu-matta. Alueen maaperä on kunnostettavissa uuden maankäytön edellyttämälle puhtaustasolle. Kaavalla ei voida rajoittaa VAK-toimintaa ratapihalla. Ratapihalla ei nykyisinkään saa säilyttää vaarallisia aineita sisältäviä vaunuja. Alueella seisovat vaunut liittyvät kuljetustapahtumaan; ne odottavat jatkosiirtoa.

Sosiaalikeskus (25.6.2008):

Päivähoidon Länsikeskuksen palvelualueella on tarvetta rakentaa uusi päiväkoti. Sopivan päiväkotitontin kartoitustyötä on jo tehty ja yhtenä vaihtoehtona on esillä ollut ratapiha-alue. Sosiaalitoimi ei pidä ratapiha-aluetta sopivana päiväkotitoiminnalle ympäristöön liittyvien riskien takia.

Sosiaalitoimi pitää vaarallisten aineiden kuljettamista ja käsittelyä ratapiha-alueella ja asutuksen sijoittamista ratapihan aivan läheisyyteen turvallisuus- ja terveysriskinä ja parempana vaihtoehtona sijoittaa aivan radan läheisyyteen mieluummin vaikka toimisto- ja liiketiloja.

Kaavassa on varauduttu hyvin kevyen liikenteen väylien toteuttamiseen, olisi suotavaa toteuttaa sillat mahdollisuuksien mukaan katettuina ja riittävän loivilla sisääntuloratkaisuilla.

Yleiskaavatoimisto:

Sosiaalikeskuksen antama lausunto ei anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta. Päiväkodin sijoittuminen alueelle ratkaistaan asemakaavatasolla; päiväkoti voi sijoittua osayleiskaavan keskustatoimintojen, asumiseen tai julkisille palveluille osoitetuille alueille. Uudet asuinalueet ja kokoontumistilat voidaan ottaa käyttöön vasta kun turvallisuustaso niillä on parantunut hyväksyttävälle tasolle, ks. edellinen vastine. Meluntorjunnasta huolehditaan ja pilaantunut maaperä kunnostetaan uuden käyttötarkoituksen edellyttämälle puhtaustasolle ennen rakentamiseen ryhtymistä.

Esteettömyys, turvallisuus ja käytettävyys otetaan huomioon kevyen liikenteen siltojen ja niiden sisääntuloratkaisujen suunnittelussa.

Varsinais-Suomen liitto (23.6.2008):

Pitää ehdotusta huolella laadittuna. Yleiskaavaehdotus on vahvistetun maakuntakaavan ja sen tavoitteiden mukainen. Kaavalla edistetään yhdyskuntarakenteen tiivistämistä seudullisesti keskeisellä alueella ja parannetaan joukkoliikenteen ja liikennemuotojen välisten matkaketjujen toimintaedellytyksiä. Yleiskaava toteuttaa Varsinais-Suomen liikennestrategiaa. Laaditut ja tekeillä olevat joukkoliikenneselvitykset on kaavaehdotuksessa otettu huomioon. Varsinais-Suomen liitto puoltaa Turun ratapiha-alueen osayleiskaavaehdotuksen hyväksymistä.

Liikuntalautakunta (18.6.2008):

Ei huomautettavaa. C-3/s-alueen kaavamääräys mahdollistaa keskustan palloiluhallin sijoittumisen ko. alueelle. Alueen kevyen liikenteen yhteyksien kehittämiseksi on kaavaehdotukseen merkitty riittävät varaukset sekä radan ylittävien että radan suuntaisten yhteyksien osalta.

Turku Energia Sähköverkot Oy (4.6.2008):

Ei huomautettavaa.

Joukkoliikennetoimisto (9.6.2008):

Ei huomautettavaa.

Yleiskaavatoimisto:

Varsinais-Suomen liiton, Liikuntalautakunnan, Turku Energia Sähköverkot Oy:n ja joukkoliikennetoimiston antamat lausunnot eivät anna aihetta muuttaa kaavaehdotusta.

Kaavaehdotuksesta annetut lausunnot vastineineen on kuvattu tarkemmin selostuksen luvun 5.3.3 kohdassa lausunnot.

Kaavaehdotukseen tehdyt muut muutokset

Yleiskaavatoimisto on lausuntojen lisäksi tehnyt kaavaehdotukseen seuraavat muutokset:

-ratapihan yläpuolelle sijoittuvan keskustatoimintojen alueen kaavamääräystä on muutettu siten, että ”vähintään 30 %” on muutettu muotoon ”noin kolmasosa”.

-C-2 -alueen määräyksestä on poistettu ”Brahenkadun ja Humalistonkadun välillä”.

-matkakeskuksesta Veturipientareelle johtavan kevytliikenneyhteyden paikkaa on muutettu

-C-3/s alueen autopaikkavaatimus on poistettu, se tulee määritellä asemakaavassa.

-koko kaava-alueelle on lisätty määräys ”Rakentaminen on tehtävä niin, ettei siitä aiheudu haitallista pohja- ja orsiveden pinnan alenemista.”

-linja-autoaseman ympäristökokonaisuus on varustettu kaavamerkinnällä sk ”kaupunkikuvallisesti arvokas alue”.

Lisäksi kaavaselostusta on päivitetty.

Osayleiskaavaehdotus

Keskustatoimintojen alueet sijoittuvat pääosin nykyisen linja-autoaseman ympäristöön ja Ratapihankadun varteen sekä konepajan alueelle. Keskustatoimintojen alueelle voi sijoittua mm. työpaikkoja, palveluja ja asumista. Matkakeskuksen paikka on kaavassa osoitettu osittain nykyisen linja-autoaseman ja osittain ratapihan yläpuolelle. Vilkasliikenteisten katujen varsilla on rajoitettu asumisen, vähittäiskaupan suuryksikön tai runsasta ajoneuvoliikennettä aiheuttavan toiminnan sijoittumista alueelle. Alueilla suojeltaviksi on osoitettu rautatieasema ja viisi asuinrakennusta Ratapihankadun varrella, konepajan alueella entinen konepajan päärakennus, entinen voiteluöljy- ja polttoainevarasto, varasto ja konepajan paja ja Aninkaistenkadun varrella sijaitsevat linja-autoasema, entinen Esson huoltoasema ja ns. Onnikan rakennus.

Palvelualueet sijoittuvat Brahenkadun ja Yrjänänkadun varteen. Alueiden rakennuksista synagoga ja ns. Tuonelan huvilan rakennukset on osoitettu suojeltaviksi.

Asuminen sijoittuu pääosin ratapihan pohjoispuolelle. Uutta kerrostaloasumista on osoitettu Köydenpunojankadun varteen. Ns. Kaunen kulman asuinkorttelit noudattavat vuonna 2005 hyväksyttyä asemakaavaa. Yrjänänkadun, Juhannuskadun sekä Tuureporinkadun varrella sijaitsevat asuinkorttelit säilyvät asuinkäytössä.

Ratapihatoiminnot sijoittuvat rautatiealueelle. Alueen rakennuksista suojeltaviksi on osoitettu veturitalli ja veturitallin kääntöpöytä raiteineen.

Viheralueet sijoittuvat ratapihan pohjoispuolelle. Puistot sijoittuvat Pohjolan asuinalueelle sekä konepajan ja ns. Kaunen kulman alueille. Vilkasliikenteisten katujen varsille sijoittuvat viheralueet on osoitettu suojaviheralueiksi.

Katuverkko ratapihan eteläpuolella säilyy nykyisenkaltaisena. Ratapihan pohjoispuolella Köydenpunojankatu on esitetty jatkettavaksi Veturimiehenkadun ja Paratiisintien eteläpuolelta Virusmäenrampille. Liikennemäärien vähentyessä oleellisesti Yrjänänkadulla on Yrjänänaukiosta muodostettu virkistysaluetta. Konepajan alueelle on osoitettu kaksi uutta tonttikatua. Kaunen kulman alueen liikenneverkko noudattaa alueelle v. 2005 hyväksyttyä asemakaavaa.

Kevytliikenneyhteyksiä on lisätty ja kehitetty. Kaavaan on osoitettu neljä ratapihan ylittävää kevyen liikenteen väylää, joista kolme on uusia: (1) Ajurinkadulta entiseen konepajan päärakennukseen, (2) Ratapihankadulta konepajan päärakennuksen pohjoispuolelle asemakaavassa suunnitellulle aukiolle ja (3) matkakeskuksen yhteyteen Brahenkadulta Köydenpunojankadulle. Osayleiskaavaluonnoksessa on varaus myös nykyisen kävelysillan jatkamiseen Köydenpunojankadun yli Juhannuskadulle sekä pyörällä ajettavan rampin tekemiseen sillan keskustan puoleiseen päähän. Lisäksi ratapihan pohjoispuolelle on asuinkortteleiden väliin osoitettu itä-länsisuuntainen kevyen liikenteen yhteys Koulukadulta Aninkaistensillalle ja ratapihan eteläpuolelle Humalistonkadulta radan vartta pitkin Iso-Heikkilään.

Joukkoliikenteessä on varauduttu nykyisiä juna- ja linja-autoreittejä täydentäviin, uusiin joukkoliikennemuotoihin (pikaraitiotie- tai runkobussireitti) osoittamalla joukkoliikenteen kehittämis- ja yhteystarpeet Satakunnantien ja Tampereentien risteyksestä matkakeskuksen kautta keskustan suuntaan sekä Humalistonkadulta radan viertä Iso-Heikkilään.

Osayleiskaavaehdotuksen sisältöä on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 6.

Vaikutukset

Alue- ja yhdyskuntarakenteeseen

Osayleiskaavan mukainen rakentaminen eheyttää yhdyskuntarakennetta. Uusi maankäyttö sijoittuu yleiskaavan maankäytön tiivistämisakselin, ns. keskusakselin hyvien joukkoliikenneyhteyksien tuntumaan. Täydennysrakentaminen mahdollistaa uusien monipuolisten toimintojen, kuten asumisen, palvelujen ja työpaikkojen, rakentamisen kaupunkikeskustan viereen.

Asumisen ja palveluiden lisärakentaminen kaupunkirakenteen ja keskustan liikenneverkon keskeiselle alueelle vähentää liikennetarvetta seudullisesti, mutta lisää sitä paikallisesti.

Ratapihan yli rakennettavat kevytliikennesillat ja matkakeskus yhdistävät ratapihan eri puolilla sijaitsevat kaupunginosat toisiinsa.

Kaupallisiin toimintoihin ja palveluiden saatavuuteen

Kaava mahdollistaa matkakeskuksen ja siihen liittyvän kaupallisen keskuksen sijoittumisen alueelle. Matkakeskuksen yhteyteen voi sijoittua vähittäiskaupan suuryksikkö.

Turun seudun kaupan palveluverkkoselvityksen (2006) mukaan parhaimmillaan kaupallinen keskusta laajenisi Hansakorttelista matkakeskukseen ulottuvaksi kaupalliseksi vyöhykkeeksi, joka voisi vahvistaa keskustan kaupallista vetovoimaa muodostaen vastavoiman keskustan ulkopuolisille kauppakeskuksille. Uhkana on, ettei tämä onnistu; etäisyys Matkakeskukselta Hansakortteliin on lähes 800 metriä, mikä on kävelyetäisyydeksi erittäin pitkä. Toisaalta riskinä on, että matkakeskus imee ostovoimaa nykyisestä ydinkeskustasta.

Kaupungin keskusta asuin- ja työpaikka-alueena tukee kaava-alueen kaupallisia toimintoja ja julkisia palveluja. Kaava-alueen asukasmäärien lisääntyminen arvioilta noin 1500–2000 asukkaalla luo osaltaan pohjaa palvelujen kysynnälle. Uusi kaupallinen keskittymä ei kuitenkaan voi toimia pelkästään kävelymatkan päässä asuvien ostovoimalla vaan myös kauempaa tulevat ovat matkakeskuksen toimintojen kannalta tärkeitä.

Liikenteeseen

Junaliikenne ja ratapihatoiminnot säilyvät ratapihalla. Kaava mahdollistaa matkakeskuksen toteuttamisen (sisältäen raide- ja laiturimuutokset).

Matkakeskus antaa mahdollisuuden lisätä joukkoliikenteen käyttöä kaukoliikenteessä niin junilla kuin linja-autoilla. Junaliikenteen terminaali tulee lähemmäs vahvoja paikallisliikennelinjoja ja helpottaa junaliikenteen ja paikallis- ja seutuliikenteen matkaketjujen käyttöä. Kaupungin sisääntuloväylien tuntumaan sijoittuva matkakeskus on myös henkilöautolla helposti saavutettavissa. Sijainti on edullinen myös tulevaisuudessa mahdollisesti kehitettävän paikallisjunaliikenteen liityntäyhteyksien kannalta.

Matkakeskus lisää joukkoliikenteen houkuttelevuutta sitä kautta, että joukkoliikenteen palvelut ovat saavutettavissa keskitetysti yhdessä paikassa saman katon alla hyvien kevyen liikenteen yhteyksien varrella. Palveluista tiedottaminen on helpompaa ja mielikuva niistä vahvistuu.

Kaava mahdollistaa joukkoliikenteen kehittämisen, mm. pikaraitiotien/ runkobussilinjan toteuttamisen matkakeskuksen yhteyteen ja Iso-Heikkilän suuntaan.

Tämän osayleiskaava-alueen ja keskustan muiden täydennysrakentamisalueiden uuden maankäytön aiheuttamat liikennemäärien lisäykset tulevat vähitellen heikentämään liikenteen sujuvuutta ja pidentämään ruuhka-aikojen kestoa. Suunniteltu lisärakentaminen Ratapihankadun varteen johtaa jossain määrin Ratapihankadun liikenteen sujuvuuden ja turvallisuuden heikkenemiseen. Matkakeskuksen mahdollisesti ratapihan päälle sijoittuvien pysäköintipaikkojen synnyttämän liikenteen ohjaaminen ratapihan pohjoispuolelle tulee lisäämään Aninkaistensillan suuntaan ohjautuvia liikennemääriä. Mikäli onnistutaan lisäämään kevyen liikenteen ja joukkoliikenteen käyttöä panostamalla näiden houkuttelevuuteen, voidaan ruuhkautumiskehitystä hidastaa.

Kävely- ja pyöräilyolosuhteet paranevat poikittaisten ja pitkittäisten kevytliikenneväylien toteuttamisen myötä. Kävelymatkat Pohjolan ja keskustan välillä lyhenevät ja verkostosta tulee monipuolisempi ja turvallisempi.

Teknisen huollon järjestämiseen

Uusi maankäyttö edellyttää nykyisten verkostojen muutosten lisäksi osittain uutta vesi- ja viemäriverkoston sekä sähkönjakeluverkoston rakentamista sekä kaukolämpöverkon ja mahdollisesti myös kaukokylmäverkon laajentamista.

Luontoon ja maaperään

Köydenpunojankadun katulinjauksen muutokset ja AK-2-alueen toteuttaminen edellyttävät louhintaa. Konepajan alueen luontokohteet häviävät ko. alueen toteuttamisen seurauksena.

Pilaantuneen maaperän kunnostaminen parantaa maaperän puhtautta ja siten elinympäristön terveellisyyttä.

Kaupunkikuvaan, maisemaan, kulttuuriperintöön ja rakennettuun ympäristöön

Matkakeskuksen toteuttaminen osittain ratapihan yläpuolelle muuttaa Aninkaistensillalta etelään avautuvan ratapihanäkymän. Ratapihankadun pohjoisreunan rakentaminen muuttaa kadun luonteen ja sulkee nykyisen avoimen yhteyden ratapihaan. Samalla se muodostaa uutta reunaa keskustan ruutukaavakortteleille. Alueen rakentamisen korkeus rajataan siten, että vapaita näkymiä säilyy Juhannuskukkulan ja Puolalanmäen välillä. Uusien rakennusten sijoittelussa pyritään hyvään ja selkeään katutilojen rajaukseen. Kortteleissa tulee olla selkeät reunat myös ratapihan suuntaan.

Konepajan uuden asutuksen ja Pohjolan puutaloasutuksen väliin sijoitettu suojaviheralue pehmentää uuden ja vanhan rakentamisen välistä mittakaavaeroa ja tuo alueelle väljyyttä ja vihreyttä.

Kulttuurihistoriallisesti merkittävät rakennukset säilyvät, ne on varustettu suojelumerkinnöillä. Paikallishistoriallisesti arvokkaiden rakennusten säilyminen ratkaistaan asemakaavalla. Kulttuurihistoriallisesti arvokkaiden rakennusten ja ympäristöjen säilyminen vahvistaa alueen identiteettiä. Rakennetun ympäristön ajallinen kerroksellisuus on aluetta rikastuttava tekijä.

Ihmisten elinoloihin ja elinympäristöön

Matkakeskuksen toteuttaminen ratapihan yläpuolelle merkitsee erityisesti Paratiisintien varren asukkaiden nykyisten näköalojen muuttumista rakentamattomasta rakennetuksi, minkä asukkaat saattavat kokea elinympäristön laadun heikkenemisenä. Konepajan alueen asuinkortteleiden toteuttaminen merkitsee myös avoimien näkymien muuttumista Köydenpunojankadun pohjoispuoleisilla alueilla.

Pohjolan asuinalueen viihtyisyys lisääntyy, kun nykyisen läpikulkuliikenteen poistuminen mahdollistaa Yrjänänpuiston laajentamisen. Liikenneturvallisuus paranee ja meluhaitat vähenevät erityisesti Yrjänänkadun varren asuinkiinteistöissä. Toisaalta Köydenpunojankaari lisää merkittävästi liikennettä Pohjolan puutalokortteleiden eteläpuolella. Siellä liikennemelusta aiheutuvia mahdollisia terveyshaittoja voidaan vähentää meluntorjuntatoimenpiteillä, mikä ei nykyisen Yrjänänkadun varrella ole juuri mahdollista.

Maankäytön tehostumisen myötä myös lisääntyvästä liikenteestä aiheutuvat kielteiset ympäristövaikutukset (esim. melu, päästöt) lisääntyvät ja liikenneturvallisuus heikkenee paikoitellen (erityisesti pääkaduilla ja risteyksissä). Toisaalta turvallisuutta voidaan parantaa mm. luomalla uusia kevyen liikenteen väyliä sekä sijoittamalla kevyt liikenne ja ajoneuvoliikenne risteämään eri tasossa.

Kaava-alueen virkistysalueet ovat jatkossakin vähäiset. Yrjänänpuistossa sijaitsee leikkipaikka ja pieni pelikenttä. Kaunen kulman ja Konepajan alueiden toteuttamisen yhteydessä rakennettaneen kaksi uutta leikkipaikkaa. Ulkoilureitit suuntautuvat Pohjolan alueelta Aurajokirantaan ja toisaalta Ruohonpään suuntaan.

Ratapihalla kuljetetaan ja järjestellään merkittäviä määriä vaaralliseksi luokiteltuja kemikaaleja, jonka vuoksi suuronnettomuusvaara on nykyisin olemassa, mutta se on erittäin pieni. Kaavan toteuttaminen lisää alueen asukas- ja kävijämääriä ja siten alueen haavoittuvuutta suuronnettomuustilanteissa. Turvallisuustason parantuminen on edellytys uusien asunto- ja kokoontumistilojen toteuttamiselle. Tämä parantaa laajemminkin elinympäristön turvallisuutta.

Yhdyskuntatalouteen ja teknisen huollon järjestämiseen

Rakentaminen kävelyetäisyydelle keskustasta, hyvien joukkoliikenneyhteyksien varrelle sekä kunnallisteknisten verkostojen äärelle on yhdyskuntataloudellisesti edullista.

Matkakeskuksen toteuttamiskustannusten kattaminen edellyttää liike-, toimisto-, asuin- ym. tilojen rakentamista matkakeskuksen yhteyteen.

Maankäyttö tukeutuu nykyiseen katuverkkoon, mutta vaatii myös huomattavaa väylärakentamista. Uusia pääkatuja tarvitaan noin 1050 metriä ja tonttikatuja noin 770 metriä. Lisäksi tarvitaan myös liikennejärjestelyjen muutoksia mm. Aninkaistensillan ympäristössä.

Kevytliikenneyhteyksien parantamiseksi Pohjolan ja keskustan välille tulee toteuttaa useita kevytliikenneväyliä sekä ratapihan ylittäviä/ alittavia kevyen liikenteen yhteyksiä, joista verkoston jatkuvuuden vuoksi tärkein on Brahenkadun päästä, matkakeskuksen yhteyteen toteutettava yhteys.

Kaavan vaikutuksia on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 7.

Tavoitteiden toteutuminen

Kaava täyttää pääosin maankäyttö- ja rakennuslain tavoitteet ja edistää valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden toteutumista.

Kaavalla on pyritty ehkäisemään ihmisten terveydelle aiheutuvia haittoja ja riskejä. Ratapihalla tapahtuvien vaarallisten aineiden kuljetusten (VAK) ja niiden järjestelytoiminnan vuoksi kaava-alueella on olemassa suuronnettomuusvaara, vaikka sen todennäköisyys on erittäin pieni. Ratapihan VAK-toimintojen sekä olemassa olevien ja uusien toimintojen (asuminen, kokoontumistilat, kevytliikenneyhteydet, matkakeskus) välille ei ole voitu osoittaa sellaista etäisyyttä, joka kaikissa tilanteissa takaisi terveellisen ja turvallisen elinympäristön ratapihan välittömässä läheisyydessä. Osayleiskaavaan sisällytetyllä määräyksellä, joka mahdollistaa uusien asuinalueiden ja kokoontumistilojen käyttöönoton vasta kun turvallisuustaso niillä on parantunut hyväksyttävälle tasolle, on pyritty turvaamaan riittävän terveellinen ja turvallinen elinympäristö. Keinoja turvallisuustason parantamiseen ovat esim. VAK-järjestelytoiminnan siirtäminen muualle tai Uudenkaupungin radan sähköistäminen.

Kaupungin osayleiskaavalle asettamien tavoitteiden ja osan osallisten kaavalle asettamista tavoitteista arvioidaan myös täyttyvän.

-Museoviranomaisten tavoitteet täyttyvät lukuun ottamatta paikallishistoriallisesti arvokasta entistä kiitotavaratoimiston rakennusta Ratapihankadun varrella, jonka säilyminen ratkaistaan asemakaavalla.

-Varsinais-Suomen pelastuslaitoksen, Lounais-Suomen ympäristökeskuksen, Turvatekniikan keskuksen, Sosiaalikeskuksen ja ympäristöterveydenhuollon tavoitteen, turvata terveellinen ja turvallinen elinympäristö, täyttyminen on riippuvainen siitä, paraneeko alueen turvallisuustaso, kuten kaavassa on edellytetty.

-Rakennusvalvontaviranomaisten tavoitteet täyttyvät vain osittain. Matkakeskuksen toteuttaminen ratapihan yläpuolelle sulkee näkymiä Aninkaistensillalta kaupunkiin päin. Samoin näkymät keskustan suunnasta ratapiha-alueelle tulevat vähenemään.

-Ympäristönsuojelutoimiston luontoarvojen säilyttämistavoite ei täyty.

-Pohjolan puutaloalueen asukkaiden ja As Oy Juhannuspuiston uudisrakentamisen ympäristöön soveltumistavoitteiden ja vapaiden näkymien säilymistavoitteiden toteutumista ei osayleiskaavassa voida arvioida, sillä uudisrakentamisen määrä ja korkeus ratkaistaan asemakaavassa. Osayleiskaavassa rakentamisen korkeutta on ohjattu siten, että kaavaan on lisätty määräys, jonka mukaan rakentamisen korkeus ei saa estää näkymiä Juhannuskukkulalta keskustan suuntaan.

Kaavalle asetettujen tavoitteiden toteutumista on kuvattu tarkemmin selostuksen luvussa 8.

Lautakunnan kokouksen sihteerillä on nähtävillä alueelle laaditut selvitykset sekä kaavoituksen eri vaiheissa annetut mielipiteet ja lausunnot.

Liite 1                                 Osayleiskaavakartta 23.1.2009

Liite 2                                 Selostus 23.1.2009

Kaavoitustoimenjohtaja Markku Toivonen:

Ehdotus       Ympäristö- ja kaavoituslautakunta päättää esittää kaupunginhallitukselle, että 15.5.2008 päivätty ja 23.1.2009 muutettu ratapiha-alueelle ja sen lähiympäristöön laadittu osayleiskaavaehdotus hyväksytään ja asetetaan julkisesti nähtäville sekä esitetään edelleen kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi.