Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kaupunginhallitus21810.05.20215
Kaupunginvaltuusto10117.05.20217
Keskusvaalilautakunta11031.05.20214

3758-2021 (02 02 02, 02.00)

Vuoden 2021 ensimmäinen osavuosikatsaus

Tiivistelmä: -

Kh § 218

Talousjohtaja Valtteri Mikkola ja konsernilaskennanpäällikkö Merja Vuorinen 5.5.2021:

 

Julkinen talous on heikentynyt koronaviruspandemian ja sitä seuranneen laskusuhdanteen ja elvytystoimien vuoksi. Julkisyhteisöjen velka on kääntynyt voimakkaaseen kasvuun. Vallitseva tilanne vaikeuttaa myös kuntien taloutta ja sen ennustettavuutta. Epätietoisuus kuntien verorahoituksen ja muiden valtiontukien kehittymisestä sekä koronapandemian vaikutuksista jatkuvat.

 

Tilikauden tulosennuste

 

Valtion hallinnossa koronatukien tarkempi rahanjaon malli tai menettely on vielä valmisteltavana ja siksi nyt tehdyssä ennusteessa valtionavustuksia koronasta aiheutuviin kuluihin ei ole vielä mukana. Nyt tehtyyn ennusteeseen on sisällytetty mukaan koronasta aiheutuvia kuluja, joita ei talousarvion laadintavaiheessa ole otettu huomioon.

 

Edellä mainittu huomioiden vuoden 2021 ensimmäisen talousennusteen mukaan vuosikate laskisi 2,4 miljoonaan euroon. Vuosikate-ennuste poikkeaisi talousarviosta noin - 28 miljoonaa euroa, joten toimintatuottojen ja verorahoituksen ennustettu kertymä ei riittäisi kattamaan toimintakuluja ja suunnitelman mukaisia poistoja.

 

Tilikauden alijäämäksi muodostuisi nyt tehdyn ennusteen mukaisesti 52,8 miljoonaa euroa. Talousarviossa hyväksyttiin alijäämäksi 25,5 miljoonaa euroa ja talousarviopoikkeamaksi muodostuisi - 27,8 miljoonaa euroa.

 

Hyvinvointipalvelujen osalta on ennustettu merkittävää talousarviopoikkeamaa ja ennuste sisältää ainakin 23 miljoonaa euroa koronapandemian aiheuttamia kustannuksia. Todellisuudessa kustannuksia on aiheutunut huomattavasti enemmän, koska vakituisen henkilöstön työpanoksen kohdentamisen vaikutusta ei ole kyetty täysin laskemaan vielä ensimmäiseen ennusteeseen. Arvio tarkentuu vuoden toisessa osavuosikatsauksessa.

 

Toimintatuottojen ja -kulujen toteutuminen

 

Toimintakatetta toteutuisi ennusteen mukaan -1 183,5 miljoonaa euroa. Nettokäyttömenoja kuvaava toimintakate toteutuisi 42,8 miljoonaa euroa (3,8 %) talousarviota heikommin. Edelliseen vuoteen verrattua toimintakate heikkenisi 64,6 miljoonaa euroa (5,8 %).

 

Toimintatuottojen koko vuoden ennuste on 435,2 miljoonaa euroa, mikä on 1,4 miljoonaa euroa (0,3 %) vähemmän kuin vuoden 2020 tilinpäätöksen toteutuma.  Ennusteen mukaan talousarvio alittuisi 12,0 miljoonaa euroa (2,7 %) ottaen huomioon, että toimintakatteeseen vaikuttavia valtion koronatukia puuttuu vielä ennusteesta.

 

Toimintakulut oikaistuna valmistuksella omaan käyttöön ovat ennusteen mukaan 1.618,6 miljoonaa euroa. Kasvua edelliseen vuoteen on 63,2 miljoonaa euroa (4,1 %). Talousarvio ylittyisi 30,8 miljoonaa euroa (1,9 %).

 

Toimintakatteen (nettokäyttömenojen) suurimmat poikkeamat toimielimittäin (talousarvio/ennuste 1/2021):

 


 

 

Toteutumisennuste
miljoonaa euroa

Nettopoikkeama
miljoonaa euroa

Sosiaali- ja terveyslautakunta

-709,6

-44,7

Turun kaupunkiseudun joukko-
liikennelautakunta

-24,3

- 3,1

Kasvatus- ja opetuslautakunta

-318,0

-1,2

Kaupunginhallitus

-68,3

+1,0

Kaupunginhallitus, kaupungin
yhteiset toiminnot (ml. omaisuuden
hallinta)

+33,5

+5,2

 

Nettopoikkeama:

+ menon alitus/tulon ylitys

- menon ylitys/tulon alitus

 

Sosiaali- ja terveyslautakunnan ennusteessa nettomenojen ylitys on 44,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6,0 miljoonaa euroa ja toimintakulut ylittyvät 38,7 miljoonaa euroa. Pääosa talousarvion ylitysennusteesta, yhteensä 24,9 miljoonaa euroa, johtuu Covid-19 pandemiasta, jonka toiminnallisten muutosten kulut ovat 22,8 miljoonaa euroa ja tuottojen alitus on 2,1 miljoonaa euroa.

 

Palvelualueittain tarkasteltuna perhe- ja sosiaalipalveluissa nettomenojen ylityksessä, 11,6 miljoonaa euroa, ovat selkeimmin haasteena toiminnalliset kustannukset, joissa ei ole mukana oleellisia Covid-19 kustannuksia. Perhe- ja sosiaalipalveluissa ylitys johtuu pääosin asiakaspalvelujen ostojen hintojen noususta ja niiden lisääntyneestä kysynnästä. Vanhus- ja vammaispalveluissa nettomenojen ylitys on 8,8 miljoonaa euroa, ja ne liittyvät pääosin palveluiden ostoissa asiakaspalvelujen ja henkilöstövuokrauksen kasvaneeseen tarpeeseen (2,5 miljoonaa euroa) sekä aineiden ja tarvikkeiden ostoihin (2,3 miljoonaa euroa). Terveyspalveluissa nettomenot ylittyvät 18,2 miljoonaa euroa. Ylityksestä valtaosa liittyy Covid-19 kustannuksiin tai sen vaikutuksiin. Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin menojen ennustetaan ylittyvän noin 7 miljoonaa euroa, mikä liittyy pääosin somaattisiin ja psykiatrisiin palveluihin. Hallintopalveluissa talouden tarkempi ennustaminen ei ole tarkoituksenmukaista ennen 1.6.2021 organisaatiouudistukseen liittyviä henkilöstö- ja kustannussiirtoja.

 

Kasvatus- ja opetuslautakunnan nettomenojen ennustetaan ylittävän talousarvion 1,2 miljoonaa euroa.  Toimintatuottojen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti, vaikka koronasta on aiheutunut tuottojen alenemista varhaiskasvatuksessa sekä ammatillisen koulutuksen opiskelijatöiden myyntituotoissa. Toisaalta tukia ja avustuksia saadaan ennakoitua enemmän liittyen esiopetuksen tasa-arvorahoitukseen ja kaksivuotiseen esiopetukseen kokeiluun. Opetus- ja kulttuuriministeriön tuet ja avustukset rahoituksina koronasta aiheutuvien negatiivisten vaikutusten kompensointiin lisäsivät toimintatuottoja vuonna 2020 ja vuodelle 2021 näistä on kohdennettu 4,4 milj. euroa. Nämä tuet ja avustukset kohdentuvat konsernihallinnon hanketoiminnalle, jonne näihin liittyvät henkilöstömenot kohdentuvat eivätkä ne sisälly sivistystoimialan talousarvioon.

 

Toimintamenojen puolestaan ennakoidaan ylittävän talousarvion noin 1,0 miljoonaa euroa. Toimintamenojen puolella suurimpana yksittäisenä poikkeamana ovat ennakoimattomat tilaväistöt (+0,9 miljoonaa euroa). Ensimmäisessä ennusteessa ei ole voitu ottaa huomioon vielä maksuttoman toisen asteen aiheuttamien menonlisäysten vaikutuksia, mutta näistä saadaan tarkempaa tietoa kesän jälkeen uuden lukuvuoden alkaessa ja tuolloin tarvittava lisämäärärahatarve tuodaan päätöksentekoon toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

 

Kaupunkiympäristölautakunta ennustaa nettomenojen ylitystä 3,7 miljoonaa euroa. Toimintatuotot alittuvat 6,6 miljoonaa euroa ja toimintamenot 2,9 miljoonaa euroa. Merkittävimpänä syynä kaupunkiympäristötoimialan nettomenojen poikkeamaan on koronapandemia, jonka seurauksena seudullisen joukkoliikenteen Fölin matkamäärät ovat pienentyneet alkuvuonna 46 % normaalivuoteen verrattuna. Nettomenot kasvavat seudullisessa joukkoliikenteessä ennusteen mukaan 3,1 miljoonaa euroa. Valtion koronatuen määrää ei osata vielä arvioida.

 

Kaupunginhallituksen alaisissa kaupungin yhteisissä toiminnoissa nettotulot ylittyvät 5,2 miljoonaa euroa talousarviosta. Ennusteen mukaan maankäyttösopimuskorvaustulojen arvioidaan ylittyvän 0,5 miljoonaa euroa ja muiden palveluiden ostojen alittuvan 4,7 miljoonaa euroa.

 

Kaikkien toimialajohtajien selvitykset keskeisistä tapahtumista ja toimintaympäristön muutostekijöistä, talousarviopoikkeamista ja niiden syistä sekä mahdollisista toimenpiteistä mihin on ryhdytty tai ryhdytään talousarviossa pysymiseksi sisältyvät osavuosikatsaus -diojen kohtaan toimialojen nostot.

 

Henkilötyövoiman käyttö ja henkilöstökulujen toteutuminen

 

Työvoiman käytön ennustetaan alittavan työvoimatavoitteen yhteensä 47,1 henkilötyövuodella. Merkittävä muutos henkilöstön rakenteeseen ja sijoittumiseen liittyen on pormestarimalliin siirtyminen ja toimialojen hallintojen keskittäminen yhteisiin palveluihin. Tämä näkyy erityisesti konsernihallinnossa työvoimankäytön kasvuna ja vastaavasti toimialoilla työvoimankäytön laskuna.

 

Koko vuoden henkilöstökulut (kaikki palvelussuhteet) tulevat ennusteen mukaan olemaan noin 552,2 miljoonaa euroa ja palkat ja palkkiot 440,7 miljoonaa euroa. Sairausvakuutus-, tapaturmavakuutus- ja muilla henkilöstömenojen korjauserillä oikaistuna palkat ja palkkiot olisivat yhteensä 435 miljoonaa euroa. Nousua henkilöstökulujen osalta talousarvioon kokonaisuudessaan tulisi olemaan yhteensä 1,1 miljoonaa euroa ja palkkojen ja palkkioiden osalta kaupunkitasoisesti 2,2 miljoonaa euroa.

 

Kunta-alan palkankorotusten sopimuskauden 1.4.2020-28.2.2022 kustannusvaikutus kokonaisuudessaan vuodelle 2021 on keskimäärin 2,11 % eli noin 9,2 miljoona euroa.

 

Verotulojen ja valtionosuustulojen ennuste

 

Vero- ja valtionosuustulojen kokonaiskertymäksi ennustetaan 1 158,5 miljoonaa euroa, mikä on 14,7 miljoonaa euroa talousarvioon asetettua tavoitetta enemmän.

 

Kunnan tuloveroennuste 657,4 miljoonaa euroa toteutunee talousarvioon kirjattua tavoitetta paremmin 5,3 miljoonaa euroa. Ennuste tarkentuu kesällä kun ensimmäiset ennakkotiedot valmistuvasta verotuksesta 2020 julkaistaan.

 

Kiinteistöveroa ennustetaan kertyvän 67,6 miljoonaa euroa, mikä on 2,0 miljoonaa euroa talousarvioon merkittyä enemmän. Kiinteistöveron suuri poikkeama tilinpäätökseen nähden johtuu vuoden 2020 tilitysuudistuksesta, jonka seurauksena edellisen vuoden kiinteistöveron kertymästä osa tilitetään vasta seuraavan vuoden tammi-helmikuussa.

 

Kuntien yhteisöveron jako-osuuden 10 %:n määräaikainen korottaminen jatkuu ja ennustettu kertymä kasvaisi 131,1 miljoonaan euroon. Ennuste ylittää talousarviotavoitteen 1,5 miljoonaa euroa.

 

Valtionosuuskertymä ylittäisi talousarvion noin 5,8 miljoonalla eurolla.

 

Rahoituserien toteutuminen

 

Rahoitustuottojen ja -kulujen ennuste toteutuisi talousarvion mukaisesti +27,3 miljoonaa euroa. Suurimpina rahoitustuottoina ennusteessa on huomioitu Turku Energian osinkotulo 20 milj. euroa sekä vahinkorahaston nettotulo 1,5 milj. euroa. Rahoituskulujen ennustetaan toteutuvan talousarvion mukaisesti 9,5 milj. euroa. Ennuste sisältää sekä ottolainojen korkokustannukset että lainasalkun suojauskustannukset.

 

Investoinnit ja omaisuuden luovutustulojen toteutuminen

 

Kaupungin investointimenojen toteutumisennuste on 146,8 miljoonaa euroa. Ennusteen ja talousarvion investointimenojen välillä on ylitystä noin 20,6 miljoonaa euroa. Ylitykseen vaikuttaa Teknologiakiinteistöjen osakesijoitus, jota ei ollut talousarviossa.

 

Toiminnan ja investointien rahoitus

 

Toiminnan ja investointien rahavirta on ennusteen mukaan 137,5 miljoonaa euroa negatiivinen. Ennuste on 48,6 miljoonaa euroa talousarviota heikompi, mikä johtuu investointimenojen ylityksestä ja vuosikatteen heikosta toteutumisesta.

 

Antolainasaamiset lisääntyvät

 

Vuoden ensimmäisen ennusteen mukaan antolainakanta olisi vuoden lopussa enintään 594 miljoonaa euroa, jossa kasvua edellisvuoteen olisi noin 111 miljoonaa euroa. Vuoden aikana uusia antolainoja myönnetään talousarvion mukaisesti enintään 115,5 milj. euroa pääosin konserniyhteisöille. Antolainoja lyhennetään 4,2 miljoonaa euroa velkakirjaehtojen mukaisesti.

 

Lainakannan muutos

 

Vuoden lopussa korollisen kokonaisvelan eli lainakannan arvioidaan olevan enintään 909 miljoonaa euroa, kun se vuoden 2020 tilinpäätöksessä oli 713 miljoonaa euroa. Ennusteessa on mukana myös lyhytaikaisiin lainoihin kuuluvia kuntatodistuksia, joita on ennustettu laskettavan liikkeelle enintään 50 milj. euroa vuoden lopussa. Kuntatodistusten tarve vaihtelee voimakkaasti kassatilanteen ja likviditeetin hallinnan mukaisesti.

 

Lainakannan kasvu, noin 196 milj. euroa edelliseen vuoteen verrattuna, johtuu kaupungin ja tytäryhtiöiden investointien rahoittamisesta. Pitkäaikaisia lainoja nostetaan vuoden aikana enintään 200 miljoonaa euroa kaupunginhallituksen 7.12.2020 § 554 hyväksymän lainannostosuunnitelman ja talousarvion mukaisesti. Lainoja nostetaan kuitenkin aina todellisen tarpeen mukaan ja kassavaranto pyritään pitämään alhaisena pankkien asettamien negatiivisten talletuskorojen takia. Pitkäaikaisia lainoja lyhennetään suunnitelman mukaisesti noin 54 milj. euroa.

 

Vuoden 2020 lopussa konsernin korollinen kokonaisvelka eli lainakanta oli 1 437 miljoonaa euroa ja kaupungin antolainaus huomioiden sen ennustetaan kasvavan noin 1 550 miljoonaa euroon.

 

Muut käsittelyyn tuotavat asiat

 

1. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden eteneminen ja taloudellisen vaikutuksen ennuste

 

Kaupunginvaltuusto päätti 17.6.2019 § 108, että kaupunginhallitus käynnistää 50 miljoonan euron sopeutusta tavoittelevan sopeutusprosessin, jonka tuloksena määritetään talouden tasapainottamiseen tähtäävät ja valmisteltavaan taloussuunnitelmaan sisällytettävät toimenpiteet. Sopeuttamisohjelmaan valmisteltiin kaikkiaan 95 toimenpidettä taloussuunnitelmakaudelle 2020 - 2023. Sopeuttamisohjelman toimenpiteiden etenemisestä raportoitiin ensimmäisen kerran vuoden 2020 toisen osavuosikatsauksen yhteydessä.

 

Vuoden 2020 syksyllä todettiin tarve tiheämmälle raportointisyklille. Etenemisestä raportoidaan vakiomuotoisella raportilla jokaisen osavuosikatsauksen ja tilinpäätöksen yhteydessä.

 

Toimialojen tilannekatsaus sopeuttamisohjelman toimenpiteiden taloudellisista vaikutuksista on oheismateriaalina 2.

 

2. Osavuosikatsausten raportointijaksot

 

Kaupunginvaltuusto on vuoden 2021 talousarvion noudattamista koskevien määräysten yhteydessä päättänyt toiminnan ja talouden kehittymisen raportoinnista. Ensimmäinen osavuosikatsaus on merkitty laadittavaksi poikkeuksellisesti raportointijaksolta 1.1.–30.4.2021. Uuden SAP-toiminnanohjaus-järjestelmän käyttöönoton alkuperäistä aikataulua kuitenkin muutettiin myöhään syksyllä 2020 siten, että käyttöönotto toteutuu 1.6.2021. Tämä takia ensimmäinen neljännesvuosi- eli osavuosikatsaus on ollut kuitenkin mahdollista laatia ns. normaalissa aikataulussa ajalta 1.1. - 31.3.2021 edellä mainitusta valtuuston vahvistamasta määräyksestä poiketen.

 

Uuden SAP-toiminnanohjausjärjestelmän sekä pormestarimalliin liittyvän johtamisjärjestelmän käyttöönoton ajoittumisesta samaan ajankohtaan 1.6. seuraa, että puolivuosikatsaus eli toinen osavuosikatsaus tulisi muuttaa laadittavaksi poikkeuksellisesti ajanjaksolta 1.1. – 31.5.2021 poiketen sekä strategisten sopimusten noudattamisesta annetusta ohjeesta että talousarvion noudattamista koskevista määräyksistä.

 

3. Konsernihallinnon säästötoimenpiteet

 

Kaupunginvaltuusto päätti talousarvion yhteydessä, että konsernihallinnon pitää esittää ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä 1,0 milj. euron säästötoimenpiteet. Vaaditut säästöt tullaan ennusteen mukaisesti saamaan matkustus-, koulutus-, ja edustuskustannusten sekä muiden palvelujen ostojen rajoittamisena, mitkä toteutuvat korona -rajoitusten jatkuessa.

 

I Kaupunginhallitukselle esitettävät määrärahamuutokset ja -siirrot

 

Toimitila- ja infrainvestointien vuositason rahoituksen ylitykset

 

Osavuosikatsausten ja tilinpäätöksen yhteydessä raportoidaan ja tuodaan kaupunginhallitukselle hyväksyttäväksi tarvittavat infrainvestointi- ja toimitilainvestointihankkeiden kustannusarvio- ja aikataulumuutokset sekä vaikutukset vuositason rahoitukseen. Samalla tuodaan tiedoksi kaupunkiympäristötoimialajohtajan ja tilapalvelujohtajan päättämät investointiohjelmaan lisätyt tai poistetut alle miljoonan euron investointihankkeet. Kaupunkiympäristölautakunta raportoi ja esittää kaupunginhallituksen hyväksyttäväksi liitteiden 1 ja 2 mukaiset kohdekohtaiset kustannusarvio-, hanke ja aikataulumuutokset sekä vuosittaisen rahankäytön muutokset perusteluineen.

 

Edelleen kaupunkiympäristölautakunta tulee esittämään 4.5.2021 kaupunginhallitukselle, että toimitilainvestointiohjelman nimettyihin hankkeisiin lisätään hanke ”Kärsämäen sivupaloasema peruskorjaus” ja sille rahoitusta 300 000 euroa vuodelle 2021. Vuodelle 2021 lisättävä 300 000 euron määräraha ei nosta koko investointiohjelman tasoa, sillä vastaava summa jää käyttämättä Wäinö Aaltosen koulun lisärakennus -hankkeesta.

 

II Kaupunginvaltuustolle esitettävät talousarvion määräraha- ja tuloerien muutokset sekä muutokset henkilötyövuositavoitteisiin

 

Kaupunginhallituksen ja lautakuntien esitykset

 

Eduskunta hyväksyi 15.12.2020 uuden oppivelvollisuuslain. Oppivelvollisuusuudistuksen tavoitteena on, että jokainen peruskoulun päättävä suorittaa toisen asteen koulutuksen. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 1.8.2021 ja se koskee ensimmäisen kerran perusopetuksen keväällä 2021 päättäviä nuoria. Oppivelvollisuusiän noston lisäksi uudistushankkeessa esitetään, että opetus on oppivelvolliselle maksutonta tutkinnon suorittamiseen asti. Myös kaikki toisen asteen opiskelussa tarvittavat välttämättömät oppimateriaalit ja välineet ovat uudistuksen jälkeen oppivelvolliselle maksuttomia.

 

Lukiolainen tarvitsee opiskeluihinsa henkilökohtaisen tietokoneen. Toisen asteen maksuttomuuden myötä vastuu laitteen hankkimisesta siirtyy koulutuksenjärjestäjälle. Ensi vaiheessa maksuttoman toisen asteen koulutuksen piirissä on elokuussa 2021 opintonsa aloittava ikäluokka, joista lukio-opiskelijoita on Turun kaupungin lukioissa 1150 ja noin 130 Turun ammatti-instituutissa. Näiden lisäksi hankitaan varalaitteita. Näiden lisäksi lukiolaiset tarvitsevat kuulokkeet ja arviolta lukiolaisista noin 700 tarvitsee myös laskinohjelmiston.

Tietokoneet ja kuulokkeet 611 283 € (alv 0 %)

Laskinohjelmisto kustantaa arviolta noin 11 900 € (alv 0 %). (17€/ohjelmiston vuosimaksu * 700)

 

Kaupunginhallitukselle esitetään edelleen kaupunginvaltuustolle esitettäväksi, että konsernihallinnon it-investointien vuoden 2021 määrärahaa korotetaan yhteensä 623 183 euroa, jotta oppivelvollisuuslain mukaiset velvoitteet saadaan toteutettua. Valtionhallinto korvaa kunnille oppivelvollisuuden laajentamisesta aiheutuvia kuluja peruspalveluiden valtionosuutta lisäämällä.

 

Kaupunkiympäristölautakunta esittää 4.5.2021 kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että

kaupunkiympäristötoimialalle osoitettujen sopeuttamisohjelman toimenpiteiden tilanne 03 2021 merkitään tiedoksi ja

talousarvion tuloerän vähennystä vuoden 2021 talousarvioon sisältyvien kaupunkiympäristölautakunnan alaisten hulevesitulojen 130 000 euroa osalta. Talousarvion tuloerän vähennys kohdistetaan tulosyksikköön 49207, pääkirjatiliin 329400 ja tilastolliseen tilaukseen 407954.

 

Lisäksi kaupunkiympäristölautakunta esittää 4.5.2021, että Logomon sillan kokonaisrakennuskustannukseksi vahvistetaan 21,6 miljoonaa euroa, joka sisältää 0,5 milj. euroa riskivarausta ja että investointimäärärahan tarkistus 2,5 milj. euroa rahoitetaan määrärahasiirrolla infrainvestointiohjelman sisällä. Logomon sillan kustannusarvion ylitystä koskeva asia käsitellään kaupunginvaltuuston kokouksessa erillisenä asiana.

 

Turun kaupunkiseudun joukkoliikennelautakunta käsittelee kokouksessaan 5.5.2021 omaa osavuosikatsaustaan. Lautakunta on 24.3.2021 § 51 päättänyt järjestää Sirkkalan koulun koululaiskuljetukset väistötiloihin koulun remontin eli kahden vuoden ajaksi. Vuosikustannukset ovat 135.000 euroa. Kaupungin konsernihallinnosta on ilmoitettu, että uusien koululaislinjojen hankinta on hyväksyttävissä ja että sille tulisi esittää rahoitusta ensimmäisen osavuosikatsauksen yhteydessä. Vuoden 2021 syksyllä tarvitaan 68.000 euron, vuodelle 2022 tarvitaan 135.000 euron ja keväällä 2023 jälleen 68.000 euron erillismääräraha koulukuljetusten hoitamiseen, kunnes Sirkkalan koulu on taas käytettävissä. Lautakunta esittää kaupunginhallitukselle ja edelleen kaupunginvaltuustolle, että vuoden 2021 käyttötalouden määrärahaa korotetaan 68 000 euroa Sirkkalan koulun väistötilojen koululaiskuljetuksia varten.

 

Konsernihallinnon talousohjauksen yksikkö lähettää vuoden 2021 ensimmäisen osavuosikatsauksen kaupunginhallituksen käsiteltäväksi.

Omistajaohjausjohtaja, kaupunginjohtajan varahenkilö Jarkko Virtanen 5.5.2021:

Lautakunnat ovat vuoden ensimmäisessä osavuosikatsauksessa ennustaneet meno- ja tuloerien toteutumista vuoden loppuun. Toimintakate ylittäisi lähes 43 miljoonalla eurolla alkuperäisen talousarvion ja vuosikate näyttäisi muodostuvan hyvin alhaiselle tasolle 2,4 miljoonaan euroon ennusteen mukaisilla oletuksilla.

Valtion vuoden 2021 kuntatalousohjelma sisälsi myös tälle vuodelle kertaluonteisia tukitoimia kuntien peruspalveluihin.  Kuntien yhteisöveron 10 % määräaikainen jako-osuuden korotus jatkuu, peruspalveluiden valtionosuutta korotettiin kertaluonteisesti tukemaan kuntien verotulojen menetystä ja harkinnanvaraista valtionosuuden määrää korotettiin. Merkittävä osa kuntien tukipaketista koostuu välittömästi koronavirustilanteeseen liittyvien kustannusten korvaamisesta valtionavustuksina kunnille ja kuntayhtymille. Tarkempi rahanjaon malli tai menettely on vielä valmisteltavana ja nyt tehdyssä ennusteessa korvattaviin menoihin saatavat valtionavustukset eivät ole mukana. Myös sairaanhoitopiirit saavat avustusta koronasta aiheutuviin välittömiin muihin kustannuksiin myös tänä vuonna.

Koronapandemiasta johtuvien poikkeustoimien purkamista ollaan aloittamassa maltillisesti, mutta talouden toipumisen kesto ja lopulliset vaikutukset kuntatalouteen eivät ole vielä tiedossa. Kuntatalouden kehitysnäkymät pysynevät vaikeina, sillä pelkillä valtion koronaan liittyvillä tukitoimenpiteillä ei pytytä korjaamaan pitkään jatkunutta kuntien tulo- ja menokehityksen rakenteellista epäsuhtaa. Väestön ikääntyminen, korjausvelka sekä korona-aikana syntynyt hoito- ja palveluvelka lisäävät sekä käyttötalouden että investointien menotarpeita tulevina vuosina. Kuntien elinvoimaa tukevia valtion toimenpiteitä kaivataan vahvistamaan kuntatalouden tulopohjaa ja hillitsemään menojen kasvua.

Kaupungin talousennuste tulee tarkentumaan niin oman toiminnan, verorahoituksen kuin valtion toimenpiteiden osalta vuoden toisessa osavuosikatsauksessa. Tarvittavat kaupungin taloutta tasapainottavat toimenpiteet tuodaan tuolloin päätöksentekoon.

Liite 1Toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 03/202

Liite 2Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 03/2021

Oheismateriaali 1Osavuosikatsaus 1 2021 raportti

Oheismateriaali 2Sopeuttamistoimenpiteiden tilannekatsaus

Oheismateriaali 3Linkkikirjasto niiden lautakuntien päätöksiin, jotka ovat esittäneet talousarviomuutoksia

Oheismateriaali 4Vuoden 2021 talousarviolausekkeiden seuranta

EhdotusKaupunginhallitus päättää

Edelleen kaupunginhallitus päättää esittää kaupunginvaltuustolle, että kaupunginvaltuusto

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Päätös asiassa tehtiin äänin 10-2, 2 tyhjää.

Suoritetussa nimenhuutoäänestyksessä esittelijän päätösehdotuksen puolesta äänestivät Elo, Peltonen, Maaskola, Miikkola, Laivoranta, Vornanen, Aaltonen, Huovinen, Vierimaa ja Ruohonen.

Lindforsin seuraavansisältöisen muutosehdotuksen puolesta äänesti hänen lisäkseen häntä kannattanut Rinne:

”Kaupunginhallitus esittää kaupunginvaltuuston hyväksyttäväksi lisäbudjettia seuraaviin kohteisiin siten, että lisäbudjetin vuotta 2021 kokonaissumma ei kuitenkaan ylitä Turun vuodelle 2020 kohdistunutta ylijäämää:

Lisäksi kaupunginhallitus päättää, että viimeistään 2. osavuosikatsauksen yhteydessä päätetään erillisen selvityksen perusteella lisäbudjetista sivistystoimialalle, jos sivistystoimialan lukuvuoden 2020-2021 ja 2021-2022 keskiryhmäkoot ovat kasvaneet tai jos resurssien muutos on heikentänyt tukipalveluja tai opetuksen laatua.

Perustelut:

Turku teki vuonna 2020 ylijäämää 10,2 miljoonaa euroa, joten Turulla on varaa sekä korjata palkkaepätasa-arvo suhteessa muihin kuntiin että huomioida henkilöstön työn tulokset vaativana korona-aikana.

Sivistystoimialan resurssikysymys on syytä käydä läpi selvitetyn tiedon perusteella siinä kohtaa, kun muutokset ovat riittävällä tarkkuudella tiedossa.”

Sundqvist ja Hassan äänestivät tyhjää.

Kv § 101

Oheismateriaali 1Osavuosikatsaus 1 2021 raportti

Oheismateriaali 2Sopeuttamistoimenpiteiden tilannekatsaus

Oheismateriaali 3Vuoden 2021 talousarviolausekkeiden seuranta

Kaupunginhallituksen ehdotus

Kaupunginvaltuusto

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Lisäksi keskustelun aikana Sundqvistin Ilvessalon kannattamana tekemä ponsi päätettiin saattaa hallintosäännön 151 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen tietoon.

Asian käsittely kokouksessa

Ryhdyttäessä käsittelemään asiaa puheenjohtaja Rantanen ilmoitti hallintosäännön 145 §:n nojalla rajoittavansa tässä asiassa pidettävien puheenvuorojen pituuden enintään 5 minuuttiin.

Päätös asiassa tehtiin kahden äänestyksen jälkeen.

Muutosehdotusten käsittelyjärjestyksen osalta puheenjohtaja Rantanen esitti, että kumpikin muutosehdotus asettaa, niiden sisältö huomioiden, äänestyksissä vastakkain kaupunginhallituksen ehdotuksen kanssa. Käsittelyjärjestys hyväksyttiin.

Tehdyt muutosehdotukset (2 kpl) ja niiden käsittely

Äänestys 1

Oksanen Mäkipään kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

”Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että kaupungin viime vuoden tilinpäätöksen n.10milj. ylijäämästä osoitetaan opetuksen 5milj. euroa varhaiskasvatuksen, perusopetuksen, ammattiopetuksen ja lukiopalveluiden opetuksen turvaamiseksi.

Perustelut:

Turun kaupungin tilinpäätös 2020 oli n. 10 milj. euroa ylijäämäinen. Koronan jälkeinen purku opetustoimessa tulee olemaan hidasta ja tukitoimia kasvatuksessa ja opetuksessa tarvitaan varmasti pitkään. Turun kaupungin tulee olla mukana omalla taloudellisella panoksellaan kasvatuksen ja opetuksen resurssien takaamiseksi."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Oksasen tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 54 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 13 valtuutettua kannatti Oksasen tekemää muutosehdotusta, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Äänestys 2

Rinne Mäkipään kannattamana teki seuraavansisältöisen muutosehdotuksen:

"Lisäksi kaupunginvaltuusto päättää, että kaupunginhallitus valmistelee valtuuston kesäkuun kokoukseen lisäbudjetin seuraavia kohteita varten:

- palkkaepätasa-arvon korjaamiseksi suhteessa muihin kuntiin siten että kaikkien niiden Turun kaupungin henkilöstöryhmien, jotka ovat palkkakuopassa, tehtäväkohtaisiin palkkoihin tasokorotukset, jotta lähennytään kuntien keskimääräistä palkkatasoa

- 500 euron bonus hyvin tehdystä työstä korona-aikana koko Turun kaupungin henkilöstölle

Perustelut:

Turku teki vuonna 2020 ylijäämää 10,2 miljoonaa euroa, joten Turulla on varaa sekä korjata palkkaepätasa-arvo suhteessa muihin kuntiin että huomioida henkilöstön työn tulokset vaativana korona-aikana."

Keskustelun päätyttyä puheenjohtaja teki seuraavan äänestysesityksen: Ne valtuutetut, jotka kannattavat kaupunginhallituksen ehdotusta, äänestävät "jaa", jos "ei" voittaa, on Rinteen tekemä muutosehdotus tullut hyväksytyksi. Äänestysesitys hyväksyttiin.

Suoritetussa koneäänestyksessä 55 valtuutettua kannatti kaupunginhallituksen ehdotusta ja 12 valtuutettua kannatti Rinteen tekemää muutosehdotusta, joten kaupunginhallituksen ehdotus tuli kaupunginvaltuuston päätökseksi.

Esitetyt ponnet

Sundqvist Ilvessalon kannattamana esitti seuraavan, hallintosäännön 151 §:n mukaisesti kaupunginhallituksen tietoon saatetun, ponnen:

”Kaupunginhallitukselle tuodaan katsaus palkka- ja rekrytointitilanteesta ja kaupunginhallitus käsittelee rekrytointiongelmien syyt sekä etsii tarvittavat ratkaisut, jotka huomioivat henkilöstön riittämisen, jaksamisen ja palkkatasa-arvon."

Kossilan seuraavansisältöinen ponsi raukesi kannatuksen puuttuessa:

”Ehdotan, että raitiotiehankkeen suunnittelusta ja toteutuksesta luovutaan kokonaan."

Liite 1Äänestyslistat

Kevaalk § 110

Kaupunginlakimies Jukka Vanto 27.5.2021:

Oheismateriaali 1Osavuosikatsaus 1 2021 raportti

Oheismateriaali 2Sopeuttamistoimenpiteiden tilannekatsaus

Oheismateriaali 3Vuoden 2021 talousarviolausekkeiden seuranta

EhdotusMerkitään tiedoksi.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Asian esitteli kaupunginlakimies Jukka Vanto.


Liitteet:

Kh § 218
Liite 1:Toimitilojen rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 03/2021
Liite 2:Kaupunkiympäristön rakennuttaminen investointien kohdekohtaiset perustelut 03/2021

Kv § 101
Liite 1:Äänestyslistat