Opetussuunnitelman päivitysmuutokset
syyskuu 2013
Todistukset WÄINÖ AALTOSEN KOULUSSA
Kaikki oppilaat saavat
•joulutodistuksen syyslukukauden lopussa ja lukuvuositodistuksen kevätlukukauden lopussa.
•joulutodistus voidaan korvata huoltajien ja oppilaan kanssa käytävällä arviointikeskustelulla ajalla 1.12. – 31.1. Rehtorin päätöksellä kaikki luokat toteuttavat arviointikeskustelun yhtenäisin toimintatavoin yhteistä arviointipohjaa käyttäen.
Toisen vuosiluokan lukuvuositodistuspohja (kevät) on yhtenäinen koko kaupungissa.
Käyttäytyminen arvioidaan numeroarvosanoin kaikilla luokka-asteilla.
Luokilla 1. – 2. oppiaineet arvioidaan sanallisesti.
Luokilla 3. – 6. kaikki oppiaineet arvioidaan numeroarvosanoin.
•Poikkeus: Taitoaineet arvioidaan sanallisesti luokilla 1.- 4.
Valinnaiset aineet arvioidaan sanallisesti (hyväksytty/hylätty).
Koulun todistusten muokkaamisesta vastaavat rehtori ja opettajat yhdessä.
Muutokset todistuksiin tuodaan mahdollisuuksien mukaan etukäteen johtokunnan hyväksyttäviksi.
Oppilas, joka siirtyy jonkin muun kunnan kuin Turun kaupungin kouluun, saa erotodistuksen. Erotodistus on muodoltaan joko välitodistuksen tai lukuvuositodistuksen kaltainen.
Siihen liitetään kuvaus Wäinö Aaltosen koulun opetussuunnitelmasta ja tuntijaosta.
Käyttäytymisen arviota ei merkitä erotodistukseen.
Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus |
Mediakasvatuksen käsite Mediakasvatusta määritellään monin tavoin, eikä yhtä yhtenäistä määrittelyä ole olemassa. Se on/voi olla. •oppia mediakentän kasvatuksesta ja opetuksesta (Werner, 1996), •kasvatus- ja viestintätieteellinen poikkitieteellinen tutkimusalue sekä opetuksen alue, jossa opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä yksilöille ja yhteiskunnille (Wikipedia, 2007) ja •sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppilaan mediatajua (Kirjastot.fi, 2007).
Mediakasvatuksen taustalla on aina pedagoginen ote ja pyrkimys kasvatustyön kohteen taitojen, tietojen ja osaamisen harjaannuttaminen. Mediakasvatuksesta puhuttaessa käytetään usein termejä viestintäkasvatus, medialukutaito, mediantaju, digitaalinen lukutaito. Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana (Mustonen 2004).
Mediakasvatuksen osa-alueita ovat: •välineiden käytön opettelu ja hallinta, •analysoinnin taito, •media-esitysten kriittinen arvioiminen ja •omien viestien/mediaesitysten tuottamisen taidot.
|
Toteuttamisperiaatteita: •Mediaopetus aloitetaan ensimmäisen kouluvuoden kevätlukukaudella. •Verkko-oppimisen edellyttämien tvt-taitojen kehittyessä ylemmillä luokilla lisääntyy samalla verkossa tapahtuva työskentely •Opettaja päättää työtavoista.
Tavoitteet: Oppilaille annetaan valmiuksia kohdata nykyaikaisen mediayhteiskunnan asettamia haasteita. Tavoitteita yleisesti ovat •medialukutaito, •turvallinen verkkotyöskentely ja •sosiaalinen oppimisprosessi. Oppimisympäristö perustuu verkko-oppimisen hyödyntämiseen koulutyössä. Tavoitteita ovat lisäksi: •oppijan viestintä- ja mediataidon kehittäminen tavoitteellisen ja jatkuvan medialuokkatyöskentelyn avulla, •ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja kehittäminen, •median aseman ja merkityksen ymmärtämisen edistäminen, •oppijan mediankäyttötaitojen kehittäminen, •viestintätaitojen osallistuvan, vuorovaikutuksellisen ja yhteisöllisen viestinnän edistäminen, •yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito.
Viestintä- ja mediataito-aihekokonaisuuden tavoitteet ovat •perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004) •Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa
|
Arviointi |
Noudatetaan Wäinö Aaltosen koulun oppilasarvioinnin kriteereitä. |
|
Mediapainotuksen
sisällöt luokilla 1 – 6
Luokat 1. – 2. | Luokat 3. – 6. |
Oppilas tutustuu alkuopetuksen aikana seuraaviin medioihin: sanoma- ja aikakausilehdistö, elokuva, TV, radio ja www.
•mediakriittisyyden perusvalmiuksia esim. faktan ja fiktion erottaminen •netiketti ja turvallinen internetin käyttö •media-ammattilaisen vierailu koulussa ja tutustuminen media-alan ammattilaisten työhön •säännöllinen yhteistyö lähikirjaston kanssa •säännöllinen sanoma- ja aikakauslehtien hyödyntäminen opetuksessa •luokan/ryhmien yhteinen kuvakertomus sähköisessä muodossa
| Oppilas tiedostaa olevansa median tuottaja ja käyttäjä. Syvennetään ja laajennetaan tutustumista median eri muotoihin.
•oppimissisältöjen tuottaminen yhteisöllisesti (Wikit ja blogit) •netiketti ja turvallinen internetin käyttö, tekijänoikeudet ja lähteiden merkitseminen julkaisuissa •median vaikutus ja valta (kaupallisuus ja mainonnan maailma, mediatalot jne.) •laajeneva mediaoppimisympäristön hyödyntäminen osana omaa oppimisprosessia •oppimista tukevien videoiden tuottaminen •säännöllinen sanoma- ja aikakauslehtien hyödyntäminen opetuksessa •säännöllinen yhteistyö lähikirjaston kanssa •oman lehden julkaiseminen •Kaikki luokat käyttävät verkko-oppimisalustaa (Moodle, Edmodo…)
|
Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus | ||
1. luokka/keskeiset sisällöt | 2. luokka/keskeiset sisällöt | |
Askartelu •juhlat: perinne/uutta •liimaaminen •muovailu •rei’itys •erilaiset materiaalit Ompelu •kaavan käyttö •työn leikkaaminen •erilaiset kankaat ja langat •etu- ja pykäpisto Lanka materiaalina •pujottelu •virkkaus: ketjusilmukoita koukulla
Painanta | Askartelu •juhlat: perinne/uutta •origami •huovutus •erilaiset materiaalit
Ompelu •oma kaava •työn kääntäminen oikeinpäin •erilaiset kankaat ja langat
Lanka materiaalina •punominen •ryijysolmu •virkkaus: kiinteä silmukka Painanta | |
3. luokka/keskeiset sisällöt | 4. luokka/keskeiset sisällöt | |
•työturvallisuus •koneompelun alkeet •lankatyöt •silitys •ohjeiden seuraamisen harjoittelua
| •painanta •ompelukoneen käyttö •lankatyöt •kirjonta •tekstiilitieto •yksinkertainen vaate •joulu- tai pääsiäisaskartelu | |
|
| |
5. luokka/keskeiset sisällöt | 6. luokka/keskeiset sisällöt | |
•ompelukoneen käyttö •neulonnan alkeet •alaosan vaate itselle •tilkkutyö •huovutus | •lankatyöt •yläosan vaate itselle •neulonta: lapaset •saumurin käyttöön tutustuminen •vaatehuoltoa •ompelukoneen huolto | |
Erityispiirteet, painotukset Valinnainen käsityö: •erikoistekniikka esim. silkkimaalaus •kudonta •saumurityö Muuta: •3. - 6. luokalla on yksi lukukausi kumpaakin käsityötä •Luokat jaetaan kahteen ryhmään, jotka vaihtavat tekstiili- ja teknisenkäsityön lukuvuoden puolivälissä.
|
Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus |
Wäinö Aaltosen koulussa tarjotaan eri aineiden perusopetuksen lisäksi painotuksena englantirikasteista opetusta luokilla 1. – 6., että yksi vuosiluokka opiskelee englantirikasteisen ohjelman mukaan. Kielipainotteinen opetus on tarkoitettu: •Wäinö Aaltosen koulun ensimmäisen luokan oppilaille, jotka yhdessä vanhempien kanssa ovat kiinnostuneita kaksikielisen opetuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja ovat valmiita työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi. •Wäinö Aaltosen kouluun muualta siirtyville oppilaille, mikäli luokalla on tilaa ja oppilas osoittaa riittävää koulukypsyyttä, keskittymiskykyä ja kielellistä kehitystasoa.
Toteuttamisperiaatteita: •Englannin kieli omaksutaan vähitellen pitkän ajan kuluessa lapsen nopeaa ulkoaoppimiskykyä hyödyntäen. •Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei oman äidinkielen tai muiden taitojen kehittyminen saa mitenkään vaarantua. •Vierasta kieltä opitaan koulupäivän rutiineissa ja eri oppiaineiden yhteydessä. Opetusta kevennetään leikeillä, lauluilla, vieraskielisillä videoilla yms. •Opetuksessa pyritään hyvään ääntämiseen mm. runsaasti puhumalla.
Muuta huomioitavaa: •Jos oppilas tulee valituksi englannin kieliluokalle, hänen ensimmäinen vieras kielensä (A1-kieli) on englanti. •Jos opiskelu kieliluokalla tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia oppilaalle, siirtyminen koulun muille luokille on mahdollista.
Oppilaiden valinta: •Kielipainotteiselle ensimmäiselle luokalle hyväksyttäviltä edellytetään riittävää koulukypsyyttä, keskittymiskykyä ja kielellistä kehitystasoa. Pyrkijöiltä ei edellytetä lukutaitoa, eikä englannin kieleen liittyvää osaamista. •Englanninkieliset leikkikoulut ja kerhot eivät takaa pääsyä kieliluokalle. •Luokalle valitaan testin tulosten perusteella korkeintaan 23 oppilasta. •Testin järjestävät ja arvioivat erityisopettaja ja tarpeellinen määrä kielipainotteisella luokalla toimineita/toimivia opettajia. •Valintatilaisuus järjestetään edeltävän lukuvuoden keväällä. •Valintatilaisuutta ei uusita testiin osallistujan poissaolon takia. •Pyrkijöiden määrän mukaan järjestetään joko yksi tai kaksi valintatilaisuutta. •Kielipainotteista luokkaa voidaan täydentää myöhemmin, mikäli luokan oppilasmäärä ei ole määrätyssä maksimissaan ja oppilas osoittaa riittävää suomen ja englannin kielitaitoa. Em. koskee myös muualta Wäinö Aaltosen kouluun siirtyviä oppilaita. Oppilashuoltoryhmän suosituksesta, rehtori voi oppilashuollollisista syistä ylittää alla mainittavat maksimioppilasmäärät enintään yhdellä oppilaalla. •Oppilaan siirtyminen kielipainotteiselle luokalle harkitaan tapauskohtaisesti testimenettelyn jälkeen. Testin järjestävät ja arvioivat kielipainotteisen luokan opettaja ja erityisopettaja. •Kuudennen (6.) vuosiluokan aikana luokkaa voidaan täydentää vain oman oppilasalueen oppilailla em. perustein (oppilasmäärä ei ole maksimissa ja oppilas osoittaa riittävää suomen ja englannin kielitaitoa järjestetyssä testissä). •Englantipainotteisten luokkien maksimioppilasmäärät ovat: •1. – 2. luokka/23 oppilasta •3. – 6. luokka/26 oppilasta
Englantirikasteinen opetus •Englantirikasteinen opetus noudattaa CLIL-periaatteita (Content and Language Integrated Learning). Kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde, vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Oppilaiden äidinkielellä ja englannin kielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden. •Opetus tapahtuu kaksikielisesti siten, että oppimistilanteissa käytetään tarkoitukseen ja tilanteeseen soveltuvaa kieltä. •Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään pelkästään suomen kieltä. •Opetuksessa noudatetaan Wäinö Aaltosen koulun voimassa olevaa opetussuunnitelmaa. Kolmannella luokalla aloitetaan A1-kieli (englanti). Tavoitteet •Oppilas iloitsee englannin kielen oppimisesta. •Hän yrittää ymmärtää vieraskielisen viestin ja hänelle kehittyy halu, rohkeus ja taito käyttää englannin kieltä. •Oppilas omaksuu sanastoa, sanontoja ja rakenteita ja selviytyy luokkatasolleen sopivista viestimistilanteista englannin kielellä. •Oppilas tutustuu englantia puhuvien maiden kulttuureihin ja kiinnostuu niistä.
|
4. LUKU - OPPIMISEN JA KOULUNKÄYNNIN TUKI
yleistä |
Ko. luvun tarkka sisältö ja vastuut ovat luettavissa alla olevista linkeistä. Koulukohtaisessa osassa on selvitetty tarvittaessa lyhyesti keskeiset asiat.
Opetushallitus/opetussuunnitelman perusteet: http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus muutokset 1.8.2010 alkaen: http://www.oph.fi/download/132307_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_2010.pdf
Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio ja muutokset: http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=4707&culture=fi-FI&contentlan=1
Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa keskeistä ovat: •lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet •oppilaalla on oikeus riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen •opiskelu tapahtuu ensisijaisesti lähikoulussa •oppilaan ja huoltajan osallisuus välttämätöntä koulunkäynnin järjestelyihin •tuki on porrastettu: 1. yleinen tuki, 2.tehostettu tuki, 3. erityinen tuki |
yleinen tuki |
Yleisessä tuessa keskeistä: •eriyttäminen •joustava ryhmittely •opettajien yhteistyö •ohjaaminen •tukiopetus •osa-aikainen erityisopetus •avustaja •ks. tarkastuslista •oppimissuunnitelman tekeminen on mahdollista |
tehostettu tuki |
Tehostetussa tuessa keskeistä: •säännöllistä tai useita tukimuotoja samanaikaisesti •koulupsykologin tutkimukset tarvittaessa •pedagoginen arvio tehdään aina •oppimissuunnitelma tehdään aina
|
erityinen tuki |
Erityisessä tuessa keskeistä: •Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla. •jos oppilas ei saavuta oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita, oppimäärä voidaan yksilöllistää ja siirrytään erityisen tuen piiriin •integroitu opetus, pienryhmäopetus, osa-aikainen erityisopetus •koulupsykologin tutkimukset tarvittaessa •pedagoginen selvitys •erityisen tuen päätös •HOJKS
|