LIIKUNTALUOKKATOIMINTA Wäinö Aaltosen koulussa

Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus

Wäinö Aaltosen koulussa tarjotaan eri aineiden perusopetuksen lisäksi painotuksena liikuntapainotteista opetusta ensimmäisestä (1.) vuosiluokasta alkaen.

Wäinö Aaltosen koulun ympäristö tarjoaa poikkeuksellisen hyvät mahdollisuudet liikuntapainotteisuuden toteuttamiseen.

Koulun yhteydessä on liikuntahalli, hiekkakenttä (talvella luistelukenttä ja kaukalo) ja pururata (talvella hiihtolatu).

Lähimetsä tarjoaa upeat puitteet suunnistukselle ja retkeilylle.

Toteuttamisperiaatteita:

•Liikuntapainotteinen luokka aloittaa toimintansa ensimmäisen kouluvuoden syyslukukaudella.

•Opettaja päättää työtavoista.

Oppilaiden valinta:

•Ensimmäisen luokan oppilaat valitaan huoltajien ilmoittaman kiinnostuksen mukaan.

Tavoitteet:

•hyödyntää liikunnan mahdollisuuksia perusopetuksen tukena

•lisätä oppilaiden kiinnostusta ja harrastuneisuutta liikuntaan

•tukea oppilaan kiinnostusta liikunnallista elämäntapaa ja terveyttä kohtaan

•korostaa hyötyliikunnan ja välituntiliikunnan merkitystä hyvinvoinnille

Arviointi

Noudatetaan Wäinö Aaltosen koulun oppilasarvioinnin kriteereitä.

Mediapainotus Wäinö Aaltosen koulussa

(poistuva käsite: medialuokat, kaikille mediapainotus)

Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus

Mediakasvatuksen käsite

Mediakasvatusta määritellään monin tavoin, eikä yhtä yhtenäistä määrittelyä ole olemassa.

Se on/voi olla.

•oppia mediakentän kasvatuksesta ja opetuksesta (Werner, 1996),

•kasvatus- ja viestintätieteellinen poikkitieteellinen tutkimusalue sekä opetuksen alue, jossa opitaan havaitsemaan ja tarkastelemaan median vaikutuksia ja merkityksiä yksilöille ja yhteiskunnille (Wikipedia, 2007) ja

•sisällöllisiä ja pedagogisia ratkaisuja, joilla kehitetään oppilaan mediatajua (Kirjastot.fi, 2007).

Mediakasvatuksen taustalla on aina pedagoginen ote ja pyrkimys kasvatustyön kohteen taitojen, tietojen ja osaamisen harjaannuttaminen.

Mediakasvatuksesta puhuttaessa käytetään usein termejä viestintäkasvatus, medialukutaito, mediantaju, digitaalinen lukutaito.

Mediataitoja tulee harjoitella sekä viestien vastaanottajana että tuottajana (Mustonen 2004).

Mediakasvatuksen osa-alueita ovat:

•välineiden käytön opettelu ja hallinta,

•analysoinnin taito,

•media-esitysten kriittinen arvioiminen ja

•omien viestien/mediaesitysten tuottamisen taidot. 

Wäinö Aaltosen koulussa tarjotaan eri aineiden perusopetuksen lisäksi painotuksena mediapainotteista opetusta luokilla 1. – 6. siten, että yksi vuosiluokista opiskelee ko. ohjelman mukaan.

Toteuttamisperiaatteita:

•Mediaopetus aloitetaan ensimmäisen kouluvuoden kevätlukukaudella.

•Verkko-oppimisen edellyttämien tvt-taitojen kehittyessä ylemmillä luokilla lisääntyy samalla verkossa tapahtuva työskentely

•Opettaja päättää työtavoista.

Oppilaiden valinta:

•Ensimmäisen luokan oppilaat valitaan huoltajien ilmoittaman kiinnostuksen mukaan.

Tavoitteet:

Osa Wäinö Aaltosen koulun luokista toteuttaa mediapainotteista työskentelyä.

Oppilaille annetaan valmiuksia kohdata nykyaikaisen mediayhteiskunnan asettamia haasteita.

Tavoitteita yleisesti ovat

•medialukutaito,

•turvallinen verkkotyöskentely ja

•sosiaalinen oppimisprosessi.

Oppimisympäristö perustuu verkko-oppimisen hyödyntämiseen koulutyössä.

Tavoitteita ovat lisäksi:

•oppijan viestintä- ja mediataidon kehittäminen tavoitteellisen ja jatkuvan medialuokkatyöskentelyn avulla,

•ilmaisu- ja vuorovaikutustaitoja kehittäminen,

•median aseman ja merkityksen ymmärtämisen edistäminen,

•oppijan mediankäyttötaitojen kehittäminen,

•viestintätaitojen osallistuvan, vuorovaikutuksellisen ja yhteisöllisen viestinnän edistäminen,

•yhteistyöverkostojen luominen ja ylläpito.

Viestintä- ja mediataito-aihekokonaisuuden tavoitteet ovat

•perusopetuksen opetussuunnitelman perusteissa (2004)

•Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelmassa

Arviointi

Noudatetaan Wäinö Aaltosen koulun oppilasarvioinnin kriteereitä.

Luokat 1. – 2.

Luokat 3. – 6.

Oppilas tutustuu alkuopetuksen aikana seuraaviin medioihin: sanoma- ja aikakausilehdistö, elokuva, TV, radio ja www.

•mediakriittisyyden perusvalmiuksia esim. faktan ja fiktion erottaminen

•netiketti ja turvallinen internetin käyttö

•media-ammattilaisen vierailu koulussa ja tutustuminen media-alan ammattilaisten työhön

•säännöllinen yhteistyö lähikirjaston kanssa

•säännöllinen sanoma- ja aikakauslehtien hyödyntäminen opetuksessa

•luokan/ryhmien yhteinen kuvakertomus sähköisessä muodossa

Oppilas tiedostaa olevansa median tuottaja ja käyttäjä.

Syvennetään ja laajennetaan tutustumista median eri muotoihin.

•oppimissisältöjen tuottaminen yhteisöllisesti (Wikit ja blogit)

•netiketti ja turvallinen internetin käyttö, tekijänoikeudet ja lähteiden merkitseminen julkaisuissa

•median vaikutus ja valta (kaupallisuus ja mainonnan maailma, mediatalot jne.)

•laajeneva mediaoppimisympäristön hyödyntäminen osana omaa oppimisprosessia

•oppimista tukevien videoiden tuottaminen

•säännöllinen sanoma- ja aikakauslehtien hyödyntäminen opetuksessa

•säännöllinen yhteistyö lähikirjaston kanssa

•oman lehden julkaiseminen

•Kaikki luokat käyttävät verkko-oppimisalustaa (Moodle, Edmodo…)

käsityö/tekstiili

Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus

1. luokka/keskeiset sisällöt

2. luokka/keskeiset sisällöt

Askartelu

•juhlat: perinne/uutta

•liimaaminen

•muovailu

•rei’itys

•erilaiset materiaalit

Ompelu

•kaavan käyttö

•työn leikkaaminen

•erilaiset kankaat ja langat

•etu- ja pykäpisto

Lanka materiaalina

•pujottelu

•virkkaus: ketjusilmukoita koukulla

Painanta

Askartelu

•juhlat: perinne/uutta

•origami

•huovutus

•erilaiset materiaalit

Ompelu

•oma kaava

•työn kääntäminen oikeinpäin

•erilaiset kankaat ja langat

Lanka materiaalina

•punominen

•ryijysolmu

•virkkaus: kiinteä silmukka

Painanta

3. luokka/keskeiset sisällöt

4. luokka/keskeiset sisällöt

•työturvallisuus

•koneompelun alkeet

•lankatyöt

•silitys

•ohjeiden seuraamisen harjoittelua

•painanta

•ompelukoneen käyttö

•lankatyöt

•kirjonta

•tekstiilitieto

•yksinkertainen vaate

•joulu- tai pääsiäisaskartelu

5. luokka/keskeiset sisällöt

6. luokka/keskeiset sisällöt

•ompelukoneen käyttö

•neulonnan alkeet

•alaosan vaate itselle

•tilkkutyö

•huovutus

•lankatyöt

•yläosan vaate itselle

•neulonta: lapaset

•saumurin käyttöön tutustuminen

•vaatehuoltoa

•ompelukoneen huolto

Erityispiirteet, painotukset

Valinnainen käsityö:

•erikoistekniikka esim. silkkimaalaus

•kudonta

•saumurityö

Muuta:

•3. - 6. luokalla on yksi lukukausi kumpaakin käsityötä

•Luokat jaetaan kahteen ryhmään, jotka vaihtavat tekstiili- ja teknisenkäsityön lukuvuoden puolivälissä.

Poistuva teksti: Luokat 5. ja 6. jaetaan kahteen ryhmään (tekstiili/tytöt ja tekninen/pojat).

Mikäli oppilas haluaa edellä mainitusta jaosta poiketen toiseen käsityöryhmään (tekstiili/tekninen), on huoltajan tehtävä vapaamuotoinen, perusteltu ja kirjallinen anomus koulun rehtorille.

Anomus tehdään oppilaan ollessa neljännellä (4.) luokalla ja viimeistään ko. huhtikuun aikana.

Mikäli rehtori hyväksyy anomuksen, on valinta pysyvä sekä viidennen (5.) että kuudennen (6.) luokan ajan. )

Kielipainotteisuus Wäinö Aaltosen koulussa

Wäinö Aaltonen/koulukohtainen osuus

Wäinö Aaltosen koulussa tarjotaan eri aineiden perusopetuksen lisäksi painotuksena englantirikasteista opetusta luokilla 1. – 6., että yksi vuosiluokka opiskelee englantirikasteisen ohjelman mukaan.

Kielipainotteinen opetus on tarkoitettu:

•Wäinö Aaltosen koulun ensimmäisen luokan oppilaille, jotka yhdessä vanhempien kanssa ovat kiinnostuneita kaksikielisen opetuksen tarjoamista mahdollisuuksista ja ovat valmiita työskentelemään tavoitteiden saavuttamiseksi.

•Wäinö Aaltosen kouluun muualta siirtyville oppilaille, mikäli luokalla on tilaa ja oppilas osoittaa riittävää koulukypsyyttä, keskittymiskykyä ja kielellistä kehitystasoa.

Toteuttamisperiaatteita:

•Englannin kieli omaksutaan vähitellen pitkän ajan kuluessa lapsen nopeaa ulkoaoppimiskykyä hyödyntäen.

•Erityistä huomiota kiinnitetään siihen, ettei oman äidinkielen tai muiden taitojen kehittyminen saa mitenkään vaarantua.

•Vierasta kieltä opitaan koulupäivän rutiineissa ja eri oppiaineiden yhteydessä. Opetusta kevennetään leikeillä, lauluilla, vieraskielisillä videoilla yms.

•Opetuksessa pyritään hyvään ääntämiseen mm. runsaasti puhumalla.

Muuta huomioitavaa:

•Jos oppilas tulee valituksi englannin kieliluokalle, hänen ensimmäinen vieras kielensä (A1-kieli) on englanti.

•Jos opiskelu kieliluokalla tuottaa ylivoimaisia vaikeuksia oppilaalle, siirtyminen koulun muille luokille on mahdollista.

Oppilaiden valinta:

•Kielipainotteiselle ensimmäiselle luokalle hyväksyttäviltä edellytetään riittävää koulukypsyyttä, keskittymiskykyä ja kielellistä kehitystasoa. Pyrkijöiltä ei edellytetä lukutaitoa, eikä englannin kieleen liittyvää osaamista.

•Englanninkieliset leikkikoulut ja kerhot eivät takaa pääsyä kieliluokalle.

•Luokalle valitaan testin tulosten perusteella korkeintaan 23 oppilasta.

•Testin järjestävät ja arvioivat erityisopettaja ja tarpeellinen määrä kielipainotteisella luokalla toimineita/toimivia opettajia.

•Valintatilaisuus järjestetään edeltävän lukuvuoden keväällä.

•Valintatilaisuutta ei uusita testiin osallistujan poissaolon takia.

•Pyrkijöiden määrän mukaan järjestetään joko yksi tai kaksi valintatilaisuutta.

•Kielipainotteista luokkaa voidaan täydentää myöhemmin, mikäli luokan oppilasmäärä ei ole määrätyssä maksimissaan ja oppilas osoittaa riittävää suomen ja englannin kielitaitoa.

Em. koskee myös muualta Wäinö Aaltosen kouluun siirtyviä oppilaita.

Oppilashuoltoryhmän suosituksesta, rehtori voi oppilashuollollisista syistä ylittää alla

mainittavat maksimioppilasmäärät enintään yhdellä oppilaalla.

•Oppilaan siirtyminen kielipainotteiselle luokalle harkitaan tapauskohtaisesti testimenettelyn jälkeen. Testin järjestävät ja arvioivat kielipainotteisen luokan opettaja ja erityisopettaja.

•Kuudennen (6.) vuosiluokan aikana luokkaa voidaan täydentää vain oman oppilasalueen oppilailla em. perustein (oppilasmäärä ei ole maksimissa ja oppilas osoittaa riittävää suomen ja englannin kielitaitoa järjestetyssä testissä).

•Englantipainotteisten luokkien maksimioppilasmäärät ovat:

•1. – 2. luokka/23 oppilasta

•3. – 6. luokka/26 oppilasta

Englantirikasteinen opetus

•Englantirikasteinen opetus noudattaa CLIL-periaatteita (Content and Language Integrated Learning). Kieli ei ole pelkästään opetuksen ja oppimisen kohde, vaan myös väline eri oppiaineiden sisältöjen oppimisessa. Oppilaiden äidinkielellä ja englannin kielellä annettu opetus muodostavat kokonaisuuden.

•Opetus tapahtuu kaksikielisesti siten, että oppimistilanteissa käytetään tarkoitukseen ja tilanteeseen soveltuvaa kieltä.

•Äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksessa käytetään pelkästään suomen kieltä.

•Opetuksessa noudatetaan Wäinö Aaltosen koulun voimassa olevaa opetussuunnitelmaa. Kolmannella luokalla aloitetaan A1-kieli (englanti).

Tavoitteet

•Oppilas iloitsee englannin kielen oppimisesta.

•Hän yrittää ymmärtää vieraskielisen viestin ja hänelle kehittyy halu, rohkeus ja taito käyttää englannin kieltä.

•Oppilas omaksuu sanastoa, sanontoja ja rakenteita ja selviytyy luokkatasolleen sopivista viestimistilanteista englannin kielellä.

•Oppilas tutustuu englantia puhuvien maiden kulttuureihin ja kiinnostuu niistä.

yleistä

Ko. luvun tarkka sisältö ja vastuut ovat luettavissa alla olevista linkeistä.

Koulukohtaisessa osassa on selvitetty tarvittaessa lyhyesti keskeiset asiat.

Opetushallitus/opetussuunnitelman perusteet:

http://www.oph.fi/saadokset_ja_ohjeet/opetussuunnitelmien_ja_tutkintojen_perusteet/perusopetus

muutokset 1.8.2010 alkaen:

http://www.oph.fi/download/132307_Perusopetuksen_opetussuunnitelman_perusteiden_muutokset_2010.pdf

Turun kaupungin perusopetuksen opetussuunnitelman kuntakohtainen osio ja muutokset:

http://www.turku.fi/Public/Default.aspx?nodeid=4707&culture=fi-FI&contentlan=1

Oppimisen ja koulunkäynnin tuessa keskeistä ovat:

•lähtökohtana ovat oppilaan vahvuudet ja oppimis- ja kehitystarpeet

•oppilaalla on oikeus riittävään ja oikea-aikaiseen tukeen

•opiskelu tapahtuu ensisijaisesti lähikoulussa

•oppilaan ja huoltajan osallisuus välttämätöntä koulunkäynnin järjestelyihin

•tuki on porrastettu: 1. yleinen tuki, 2.tehostettu tuki, 3. erityinen tuki

yleinen tuki

Yleisessä tuessa keskeistä:

•eriyttäminen

•joustava ryhmittely

•opettajien yhteistyö

•ohjaaminen

•tukiopetus

•osa-aikainen erityisopetus

•avustaja

•ks. tarkastuslista: linkki

•oppimissuunnitelman tekeminen on mahdollista: linkki

tehostettu tuki

Tehostetussa tuessa keskeistä:

•säännöllistä tai useita tukimuotoja samanaikaisesti

•koulupsykologin tutkimukset tarvittaessa

•pedagoginen arvio tehdään aina: linkki

•oppimissuunnitelma tehdään aina: linkki

erityinen tuki

Erityisessä tuessa keskeistä:

•Erityistä tukea annetaan niille oppilaille, joiden kasvun, kehityksen tai oppimisen tavoitteiden saavuttaminen ei toteudu riittävästi muilla tukitoimilla.

•jos oppilas ei saavuta oppiaineen ydinsisältöihin liittyviä tavoitteita, oppimäärä voidaan yksilöllistää ja siirrytään erityisen tuen piiriin

•integroitu opetus, pienryhmäopetus, osa-aikainen erityisopetus

•koulupsykologin tutkimukset tarvittaessa

•pedagoginen selvitys: linkki

•erityisen tuen päätös

•HOJKS: linkki