Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne ja ruotsinkielisten palveluiden johtaja Liliane Kjellman:

Perusopetuksen yleisopetuksessa olevien oppilaiden määrä lisääntyy koulujen arviointien perusteella ensi lukuvuonna 81 oppilaalla. (Edellisvuonna vastaava lasku oli 140 oppilasta.) Alakouluissa oppilasmäärä lisääntyy 74:lla edellisvuoden resursointivaiheen tietoihin verrattuna, yläkouluissa määrä lisääntyy 7 oppilaalla.  

Lukuvuoden 2013 - 2014 kokonaisresurssi on 23072 vuosiviikkotuntia (vvh), mikä merkitsee, että määrä on jokseenkin sama kuin edellisenä vuonna (edellisenä vuotena 23024 vvh).

Alakoulujen oppilaskohtainen kehys on 1,23 vvh/ oppilas (edellisenä vuonna 1,25). Yläkoulujen oppilaskohtainen kehys on 1, 77 vvh/ oppilas (edellisenä vuonna 1,78).  Näissä vertailuluvuissa ei ole mukana perusopetusryhmien pienentämisen resurssia, osa- tai kokoaikaista erityisopetusta, maahanmuuttajien tuettua tai omakielistä opetusta eikä suomi/ruotsi toisena kielenä –opetusta.

Turku sai vuosiksi 2013 – 2014 perusopetusryhmien pienentämiseen valtionavustusta 2 491 100 euroa, mikä on 748 580 euroa edellisvuotista enemmän. Perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksella voidaan jakaa yli 25 oppilaan ryhmiä tai ryhmiä, joissa on poikkeuksellisen paljon erityisen ja tehostetun tuen oppilaita, pysyvästi tai yksittäisillä oppitunneilla tai sillä voidaan palkata samanaikaisopettaja.  Tunteja ei voi käyttää kunnan oman resursoinnin asemesta, vaan niiden tulee olla edellisvuotisen perusopetusryhmien pienentämisen rahoituksen jatkeena ja perusresursoinnin lisänä. Rahoitusta ei voi käyttää erityisopetukseen. Lisäksi Turku sai Opetus- ja kulttuuriministeriöltä erityisavustusta tasa-arvoa edistäviin toimenpiteisiin 2 237 182 euroa.  Tätä rahoitusta ei voi käyttää opetusryhmien pienentämiseen, mutta siitä voidaan esim. palkata erityisopettajia ja sitä voi käyttää tukiopetukseen.

Vallitsevassa tiukassa taloustilanteessa pystytään yleisopetuksen opetusryhmät edelleen pitämään kaupungin oman rahoituksen turvin kohtuullisen pieninä.  Tämä tuntikehysratkaisu takaa Turun perusopetukselle oikeuden käyttää saamaansa valtion erillisrahoitusta.

Vieraskielisten oppilaiden opetukseen kunnat saavat valtiolta tukea. Suomi/ruotsi toisena kielenä -opetukseen, omakieliseen tukiopetukseen ja muuhun maahanmuuttajien tukiopetukseen saadaan valtionapua 86 % palkkakustannuksista.  Suoran valtionavun piirissä on lisäksi maahanmuuttajien äidinkielen opetus. Edellä mainittuihin opetusmuotoihin on lukuvuodelle 2013 – 2014 budjetoitu 1196 vuosiviikkotuntia.  Lisäksi valtionavun piirissä on perusopetukseen valmistava opetus. Turussa toimii 12 valmistavan opetuksen ryhmää.

Perusopetuslaki edellyttää entistä voimakkaammin oppilaan suunnitelmallista tukemista ja nopeaa puuttumista oppimisen vaikeuksiin. Koulujen on varattava resurssistaan riittävä määrä tunteja tukiopetukseen.

Oppilas saa tukea oppimiseensa myös osa-aikaisen erityisopetuksen avulla. Osa-aikaisen erityisopetuksen oppilaskohtainen kerroin on 0,08 eli sama kuin edellisvuonna.  Lisäksi koulut saavat osa-aikaisen erityisopetuksen resurssia sillä perusteella, paljonko niissä on erityisen ja tehostetun tuen oppilaita. Yhteensä osa-aikaiseen erityisopetukseen käytetään 1009 h (ed. vuonna 1006 h)

Resursoinnissa otetaan lisäksi huomioon vieraskielisten oppilaiden määrä, poikkeuksellisen runsas A2-kielitarjonta ja muiden uskontojen kuin evankelis-luterilaisen uskonnon opetus.  Musiikkiluokat saavat tukea musiikkikerhotoimintaan ja kieliluokat syntyperäisen opettajan tunteihin.  

Ruotsinkieliset koulut saavat ns. kaksikielisyyslisää.   Suurin osa oppilaista tulee kaksikielisistä perheistä ja pieni määrä myös suomenkielisistä perheistä. Koska ruotsi ei välttämättä ole oppilaan vahvempi kieli, sen tukeminen vaatii kouluilta lisäpanostusta ja tuo haastetta oppimiseen. Kaksikieliset kunnat saavat valtionosuutta 12 % suomenkielisiä kuntia enemmän ruotsinkielisten koulujen ylläpitoon suomenkielisten rinnalla. Em. syistä ruotsinkielisten koulujen resursointi on jonkin verran suomenkielisten koulujen resursointia korkeampi.

Keskitetyn palvelun koulujen ja luokkien oppilasmäärä nousee yhteensä noin 15:llä ja vastaavasti näiden koulujen käyttöön tuleva tuntimäärä nousee yhteensä n. 70:llä. Koulujen yhteensä saama resurssi on 4663 vvh. Luolavuoren koulu kasvaa kolmella opetusryhmällä. Mikaelin koulusta ja Samppalinnan koulusta vähenee ryhmiä. C.O. Malmin koulusta siirtyvät loput yläkoululuokat Nummenpakan kouluun, minkä jälkeen niitä on siellä yhteensä 5. C.O. Malmin koulun alakouluryhmien määrä kasvaa. Sairaalakouluun psyykkisesti oireilevien lasten tukijaksoja varten saadaan lisäresurssi, koska palvelujen kysyntä on jatkuvasti ylittänyt tarjonnan. Oppilaat tulevat Keskussairaalan kuntainliiton kunnista. Kaupunkikohtaisia erityisluokkia yleisopetuksen yhteydessä on lisäksi Puropellon koulussa vielä yksi luokka.

Alueellisia pienluokkia toimii ensi lukuvuonna Moision koulussa 2, Rieskalähteen koulussa 6, Aunelan koulussa 1, Nummenpakan koulussa 6, Pääskyvuoren koulussa 1, Varissuon koulussa 2 ja Vähä-Heikkilän koulussa 2 luokkaa.

Joustavan alkuopetuksen ryhmät toimivat Raunistulan, Hannunniitun ja C.O. Malmin, Wäinö Aaltosen, Topeliuksen ja Haarlan kouluissa.  Lykkäystä koulunkäynnin aloittamiseen saaville lapsille tarkoitetut alkuluokat Pansion ja Varissuon koulussa jatkavat. Ilpoisten koulussa on kaksi pienluokkaa alkuopetuksen tukemiseen.  Yksi lisäluokka eli ns. kymppiluokka toimii Rieskalähteen koulussa, uusi lisäluokka aloittaa Vasaramäen koulussa. Lisäluokan oppilaat tuovat mukanaan oman valtionosuutensa Turun kaupungille.

Ruotsinkielisissä kouluissa on erityisluokat Cygnaeuksen koulussa 1.- 2. luokilla ja S:t Olofskolanissa.  Lisäksi kouluilla on resurssia osa-aikaiseen pienryhmätukeen.

Oheismateriaali 1Resurssit alueittain 2013-2014

Perusopetuksen tulosaluejohtaja Outi Rinne:

EhdotusKasvatus- ja opetuslautakunnan varhaiskasvatus- ja perusopetusjaosto merkitsee perusopetuksen resurssijaon lukuvuodeksi 2013 -2014 tiedokseen.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.