Ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen, ammatillisen aikuiskoulutuksen palvelualuejohtaja Päivi Lehtinen 23.3.2015:

Lukion, ammatillisen perus- ja aikuiskoulutuksen sekä vapaan sivistystyön rakenteiden uudistushanke ei toteudu suunnitellusti. Järjestämis- ja ylläpitämisverkkoa ja -lupia koskeva hallituksen esitys on rauennut. Toisen asteen koulutuksen rahoitusta koskeneet muutosesitykset eduskunta kumosi äänestyksessä. Vapaan sivistystyön rahoitusuudistusta koskeva lakiehdotus on hyväksytty ja muutos tulee voimaan vuonna 2016.

Uudistuksen tarkoituksena oli tehostaa koulutusjärjestelmän toimintaa ja vahvistaa koulutuksen järjestäjien edellytyksiä vastata opiskelijoiden, työelämän, muun yhteiskunnan sekä alueiden muuttuviin tarpeisiin laadukkaalla opetuksella ja koulutuksella. Toimenpiteille oli laskettu 260 miljoonan euron vähennys julkisiin menoihin.

Lukion ja ammatillisen koulutuksen järjestäjäverkon uudistamisen osuudeksi menoleikkauksista arvioitiin 69 miljoonaa ja rahoitusuudistuksen osuudeksi 191 miljoonaa euroa. Suurimmat vähennykset kohdistuisivat oppilaitosmuotoiseen ammatillisen peruskoulutukseen, ammatilliseen aikuiskoulutukseen ja lukiokoulutukseen.

Ammatillisen koulutuksen koulutuspaikkojen lisääminen

Opetus- ja kulttuuriministeriö myönsi 27.6.2013 tekemällään päätöksellä Turun kaupungille vuosille 2014 - 2016 yhteensä 95 uutta koulutuspaikkaa. Vuodelle 2016 lisäys on 35 vuosiopiskelijaa ja vuotuinen kokonaisopiskelijamäärä on 4330 opiskelijaa. Ministeriö voi tarvittaessa muuttaa päätöstään, mikäli valtiontalouden säästötoimien toteuttaminen, alueen koulutustarve, ammatillisen koulutuksen järjestäjärakenteen kehittämisen toimeenpano tai muut syyt sitä edellyttävät.

Toimialojen työllisyyttä koskevat ennusteet

Varsinais-Suomen liitto on laatinut toimiala- ja ammattirakenne-ennusteen (25.2.2015), joka perustuu VATT:n valtakunnallisen toimialakehityksen alueellistamiseen. Valtakunnallinen toimialakehityksen perusura on alueellistettu siten, että lähtökohdaksi on otettu koko maan toimialarakenne sekä Tilastokeskuksen väestöennuste.

Vuoteen 2020 asti työllisten määrä saa kasvaa vapaammin ilman työvoimarajoitetta -> työttömyys pienenee ja rakennepoliittiset toimet nostavat työllisyysastetta. Vuodesta 2020 eteenpäin alueellinen työllisyys alkaa seurata työikäisen väestön määrän kasvua, jolloin väestöennusteesta tuleva rajoite aktivoituu. Työllisten määrän ennustetaan kääntyvän nopeaan kasvuun Varsinais-Suomessa. Ennusteen mukaan työllisten määrä kasvaa 20 000:lla ollen 230 000 henkeä vuosikymmenen vaihteessa.

Liite 1                                  Varsinais-Suomen liitto: Työllisten määrän kasvu

Toimialarakenteen kehitys 2012 - 2020

Päätoimialojen työllisyyskehitys vuoteen 2020 on Varsinais-Suomessa nouseva lukuun ottamatta seuraavia toimialoja; kauppa, rakentaminen, rahoitus ja vakuutustoiminta sekä julkinen hallinto ja maanpuolustus, joiden työllisten määrän ennustetaan laskevan.

Liite 2                                  Varsinais-Suomen liitto: Työllisten määrän muutos toimialoittain 2012 - 2020

Ammattirakenteen kehitys 2012 - 2020

Työllisten määrä ammattiryhmittäin kasvaa eniten teollisessa työssä ja sosiaali- ja terveysalan työssä.

Liite 3                                  Varsinais-Suomen liitto: Työllisten määrän muutos ammattiryhmittäin 2012 - 2020

Eläkepoistuman aiheuttama työvoiman tarve

Uusien työntekijöiden tarve ja työllisten määrä kasvaa voimakkaasti vuosikymmenen vaihteeseen asti noin 9000 henkeä/vuosi tasaantuen sen jälkeen 5000 henkilön tasolle.

Liite 4                                  Varsinais-Suomen liitto: Työllisten määrän kehitys eläkepoistuma huomioiden

Liite 5                                  Varsinais-Suomen liitto: Työllisten määrän muutos toimialoittain eläkepoistuma huomioiden

Läpäisy

Vuonna 2011 nuorten koulutuksessa aloittaneista opiskelijoista valmistui

vuoden 2014 loppuun mennessä 71,9 %.

Liite 6                                  Nuorten läpäisy 2014

Jatkosijoittuminen

Vuosina 2009 - 2012 ammatillisen perustutkinnon suorittaneista nuorista oli työllisiä tai työllisiä opiskelijoita 65,5 %, päätoimisia opiskelijoita 9,3 % ja työttöminä 14,4 %. Koko maassa nuorten ammatillisen perustutkinnon suorittaneista oli työllisiä tai jatko-opiskelijoita vertailuajankohtana yhteensä 69,5 %.

Liite 7                                  Tilastokeskus: Ammatillisen tutkinnon 2009 - 31.7.2012 suorittaneiden nuorten pääasiallinen toiminta 2012 tutkinnoittain

Nuorten ammatillinen perustutkintokoulutus

Opetustoimen käytettävissä olevien tietojen mukaan peruskoulun päättäville nuorille on aloituspaikkoja riittävästi. Opetussuunnitelmaperusteisen nuorten ammatillisen koulutuksen mitoitus pidetään nykyisellä tasolla.

Liite 8                                  Tilastokeskus: Turun seutukunnan ja Turun 15-16 -vuotiaiden väestöennuste 2012 - 2020

Esitettävissä aloituspaikoissa on huomioitu päätoimialan ennakoidun työvoimakysynnän ohella hakijamäärät, nykyiset ryhmäkoot sekä läpäisy ja jatkosijoittuminen.

Pieni määrä ylioppilaita voidaan ottaa aloille, joille ei ole tarjolla yo-pohjaista koulutusta.

Sosiaali- ja terveysalalle esitettävän aloituspaikkamuutoksen perusteena on pk-pohjaisen koulutuksen vähäinen hakijamäärä tammikuussa alkavaan koulutukseen.

Kone- ja metallialan peruskoulupohjaisen koulutuksen hakijamäärä ei mahdollista viiden aloitusryhmän aloittamista. Yksi aloitusryhmä siirretään ylioppilaspohjaiseen koulutukseen. Samalla alan aloituspaikkamäärää nostetaan viidellä paikalla 95:een.

Palvelualue varautuu tarvittaessa aloituspaikkojen muutokseen järjestämisluvan puitteissa, mikäli esim. logistiikkakoulutuksen tilaratkaisuista tehdään päätös.

Aikuisten ammatillinen perustutkintokoulutus

Aikuisten näyttötutkintoperusteisiin ammatillisiin perustutkintoihin valmistaviin koulutuksiin varataan opiskelupaikkoja Turun kaupungin järjestämisluvasta. Tämä mahdollistaa esimerkiksi perusasteen jälkeisen tutkinnon jo suorittaneille henkilöille alanvaihdon tai ilman ammatillista koulutusta oleville aikuisille ammatillisen perustutkinnon suorittamisen.

Työttömillä aikuisilla on mahdollisuus suorittaa omaehtoisia opintoja työttömyysetuudella. Maahanmuuttajataustaisten aikuisopiskelijoiden määrä on kasvanut huomattavasti ammatillisiin perustutkintoihin valmistavissa koulutuksissa. Aikuisopiskelijoiden hakeutuminen koulutukseen on lisääntynyt merkittävästi em. syiden vuoksi ja alueellisen työelämän rakennemuutoksen johdosta.

Aikuiskoulutukseen kohdennettavat aloituspaikat vaihtelevat vuosittain.

Aloituspaikkaesitys

Ammatillisen koulutuksen palvelualueen osalta aloituspaikkoihin esitetään seuraavia muutoksia:

vähennetään:

-sosiaali- ja terveysalan pt. pk, 20 aloituspaikkaa, tammikuu

-kone- ja metallialan pt. pk, 18 aloituspaikkaa, elokuu

lisätään:

-sosiaali- ja terveysalan pt. yo, 20 aloituspaikkaa, tammikuu

-kone- ja metallialan pt. yo, 18 aloituspaikkaa, tammikuu

Ruotsinkielisen koulutuksen aloituspaikoista päättää kasvatus- ja opetuslautakunnan ruotsinkielinen jaosto.

Aikuiskoulutuksen osalta esitetään liitteen 9. mukaisia aloituspaikkoja.

Liite 9                                  Ammatillisen ja aikuiskoulutuksen tulosalueen aloituspaikat

Aloituspaikkojen kokonaismäärä esityksessä on 1956, joista nuorten koulutuksen osuus on 1614 aloituspaikkaa. Aikuisten koulutuksen aloituspaikkamäärä on 342 aloituspaikkaa.

Ammatillisen koulutuksen palvelualuejohtaja Hannu Immonen

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunnan suomenkielinen lukio- ja ammattiopetusjaosto päättää lähettää esityksen lausunnoille ammatillisiin neuvottelukuntiin ja MYR:n koulutusjaostoon. Lausunnot pyydetään sähköpostitse 8.5.2015 mennessä.