Tarjouspyyntö ammatillisten perustutkintojen aloituspaikkojen 2014 järjestämisestä

Strategisen palvelusopimuksen mukaisesti tavoitteena on, että valtionosuusrahoitteiset paikat ovat täysimääräisessä käytössä. Edelleen sopimuksessa edellytetään, että tuotamme alueen työelämän tarpeita vastaavaa koulutusta. Aloituspaikkojen suuntaamista pohtiessa tulee edelleen ottaa huomioon, että pystymme vastaamaan nuorisotakuun tuomiin haasteisiin koko nuorisotakuun parissa olevien nuorten ryhmän osalta. Vuonna 2014 on voimassa yhteisvalinnassa uudet pisteytykset jo keväänkin yhteisvalinnassa. Tämä tarkoittaa sitä, että peruskoulun päättäneet päässevät lisäpisteiden turvin helpommin opiskelemaan nuorten koulutuspaikalle, mutta emme voi silti unohtaa muita nuorisotakuun parissa olevia.

Nuorten ammatillisessa koulutuksessa oman haasteen tuo oppisopimuskoulutuksen koulutustakuuryhmä, jota on tarkoitus kokeilla jo tänä vuonna. Tulee kartoittaa, sopiiko malli myös johonkin muuhun ryhmään kuin sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon, jossa mallia on tarkoitus kokeilla. Edelleen oppisopimukseen liittyen olisi hyvä kokeilla 2+1 mallia siten, että viimeinen vuosi toteutetaan oppisopimuksena niiden opiskelijoiden osalta, jotka täyttävät edellytykset eli saavat työpaikan ja ovat halukkaita suorittamaan viimeisen vuoden työtä tehden. Tämä malli tulee vapauttamaan vos-pt paikkoja, jotka myös tulisi täyttää siten, että valtionosuusrahoitteiset paikat ovat edelleen täysimääräisessä käytössä. Vastaavalla tavalla tulee ottaa huomioon nopeutetuista tutkinnoista vapautuva ja toisaalta keskeyttämisistä vapautuva resurssi. Mikäli lisäpaikkoja ei voida toteuttaa tässä määrin nuorten ammatillisissa perustutkinnoissa, niitä voidaan toteuttaa aikuisten ammatillisessa koulutuksessa.

Nuorten ammatillinen perustutkintokoulutus

Opetussuunnitelmaperusteisen nuorten ammatillisen koulutuksen mitoitus tulee pitää vähintään nykyisellä tasolla ja lähtökohtana on, että suuria muutoksia ei tehdä.

Tekniikan ja liikenteen alalla on haasteena ollut opiskelijoiden saaminen ja osittain siitä johtuen joissakin koulutuksissa melko korkeat keskeyttämisluvut. Uusina innovaatioina on lämmityslaiteasentajan opintolinja, joka järjestetään vuorovuosina kylmälaiteasentajan opintolinjan kanssa. Tämä ei vaatine kuitenkaan muutoksia aloituspaikkoihin. Logistiikkafoorumissa toivottiin, että alan direktiivikoulutusvaatimusten aiheuttama kertaluontoinen poistuma tulisi korvata lisäämällä tilapäisesti logistiikan kuljetuksen opiskelupaikkoja. Tähän ei liene kuitenkaan nuorisopuolella mahdollisuuksia koulutustilojen ja kaluston rajallisuuden takia. Nuorten logistiikka-alan perustutkintokoulutuksissa on ongelmana myös melko korkea keskeyttämisaste. Jos edellä mainitut ongelmat saadaan ratkaistua, voitaisiin lisäryhmääkin harkita. Tämä on ollut aiemmin myös ammatillisen neuvottelukunnan toiveissa.

Liiketalous- ja ravitsemispalveluissa on menestyksellisesti kokeiltu ravintolamerkonomikoulutusta. Vastaavia yhdistelmäkoulutuksia toivoisin tarjottavan vieläkin enemmän. Uskoisin vaatemerkonomeille olevan kysyntää niin vähittäiskaupassa kuin myyntiagentuuriliikkeissä. Tällaista toivoisin kokeiltavan. Myös tekniikan alan merkonomeilla olisi kysyntää (rakennusmerkonomi tai automerkonomi). Tieto- ja viestintätekniikan perustutkinnon osalta kannattaisi varmaan vahvistaa yhteistyötä ammattikorkeakoulun kanssa siten, että opiskelijat voisivat jatkaa amk-opintoihin ja saada peliosaamista, jota todennäköisesti tulevaisuudessa tullaan hyödyntämään monilla muillakin aloilla kuin suoraan peliteollisuuden parissa. Tässä olisi mahdollista lisätä näitä erikoistumismerkonomien kautta sen alan koulutusta. Ravitsemuspuolella on otettu lisäpaikkojen myötä ylimääräinen hotelli-, ravintola ja catering alan kondiittoriryhmä, jotta tähän ryhmään valikoituneet eivät vie peruskoulun päättäneiltä opiskelupaikkoja. Tällaista uutta ryhmää ei ole ilmeisesti enää tarpeen ottaa vuonna 2014.

Terveys- ja hyvinvoinnin osalta on sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon lisätty lisäpaikkojen myötä ryhmä. Tämän uuden ryhmän sisäänottoa on tarpeellista jatkaa, jos tilaresurssit joustavat riittävästi. Lääkealan perustutkinnon osalta tulisi palvella paremmin lääketeollisuutemme tarpeita. Tässä voisi olla kaksi mahdollisuutta: nykyinen suuntautumisvaihtoehto suunnattaisiin lääketeollisuuden tarpeisiin tai aloitetaan lääketeollisuutta palveleva rinnakkaisryhmä. Vielä kevään aikana voidaan lääketeollisuuden tarpeita kartoittaa paremmin. Maahanmuuttajien valmistavien koulutusten osalta niitä tulisi kehittää sotevalman suuntaan siten, että ne toimisivat paremmin suorina reitteinä ammatilliseen koulutukseen. Maahanmuuttajat ovat nuoriso- ja koulutustakuun toteuttamisen osalta haasteellisimpia ryhmiä.

Aikuisten ammatillinen perustutkintokoulutus

Aikuisten osalta ammatillisessa perustutkinnossa lähtökohtana on vuoden 2013 aloituspaikkojen sijaan aikuiskoulutuksen tulosalueen ehdotus vuoden 2014 aloituspaikoiksi. Näiden osalta tosin ainoa ero on, että hiusalan ja kauneudenhoitoalalla ei tässä ehdotuksessa aloiteta uusia ryhmiä. Tämä tarkoittaa, että aikuiskoulutuksessa aloitettaisiin kaksi ryhmää vähemmän kuin tänä vuonna, mikä voi aiheuttaa ongelmia kaikkien paikkojen valtionosuuteen oikeuttavien vos-pt paikkojen pitämiseksi täytettynä koko vuoden. Tulisikin harkita, voitaisiinko aikuiskoulutukseenkin ottaa vaikkapa iltaryhmänä vielä yksi sosiaali- ja terveysalan perustutkintoon johtava koulutus niin kuin keväällä 2012. Logistiikkafoorumin toiveena oli logistiikan perustutkinnon yhdistelmäajoneuvokoulutukseen tilapäisesti ylimääräinen ryhmä. Kauneudenhoitoalan osalta voi oman haasteen aiheuttaa alan loppuminen ammattikorkeakoulusta. Se tuo paineita tarjota alan koulutusta myös toisen asteen tutkinnon jo suorittaneille. Toisaalta alalla on myös yksityistä maksullista koulutustarjontaa.