Turun kaupunki§KokouspvmAsia1
Kasvatus- ja opetuslautakunta5429.03.20176

3574-2017 (420)

Palvelusetelin käyttöönotto ryhmäperhepäivähoidossa ja sääntökirjan hyväksyminen

Tiivistelmä:

Kasvatus- ja opetuslautakunta on jo vuonna 2014 käsitellyt palvelusetelin käyttöönottoa ryhmäperhepäivähoidossa. Asian valmistelua on jatkettu. Kasvatus- ja opetuslautakunnalle esitetään, että ryhmäperhepäivähoidossa otetaan käyttöön palveluseteli ja samalla päätetään toimintaa ohjaavasta sääntökirjan yleisestä osasta ja palvelusetelin suurimmasta arvosta.

Kasopelk § 54

Palvelualuejohtaja Vesa Kulmala ja perhepäivähoidon ohjaaja Satu Leppänen 20.3.2017:

 

Palvelusetelin käyttöönottoa ryhmäperhepäivähoidossa on käsitelty edellisen kerran kasvatus- ja opetuslautakunnassa 12.2.2014 § 29. Asia palautettiin uudelleen valmisteltavaksi. Palvelusetelin käyttöönottoa on valmisteltu uudelleen yhteistyössä palveluntuottajien kanssa. Kaikki palveluntuottajat eivät ole olleet mukana valmistelutapaamisissa, eivätkä myöskään ole pyydettäessä lausuneet valmisteilla olevasta asiakirjasta.

 

Ryhmäperhepäivähoidosta

 

Turussa toimii tällä hetkellä kymmenen yksityistä ryhmäperhepäiväkotia, joissa on hoidossa noin 80 lasta. Tuottajien määrä on pysynyt pitkään samalla tasolla. Tuotanto ei ole merkittävästi laajentunut, koska ryhmäperhepäivähoitoon soveltuvia kohtuuhintaisia tiloja ei juuri ole tarjolla.

 

Lainsäädäntö ei lähtökohtaisesti tunne ryhmäperhepäivähoitoa, mutta lainsäädännössä käsitellään useamman hoitajan muodostamaa perhepäivähoitoryhmää. Varhaiskasvatuslaki (36/1973) ohjeistaa (ryhmä)perhepäivähoitoa seuraavasti:

 

Lain 1 §:n 1 momentissa todetaan, että ko. laissa säädetään lapsen oikeudesta varhaiskasvatukseen. Lakia sovelletaan kunnan, kuntayhtymän sekä muun palvelujen tuottajan järjestämään varhaiskasvatukseen, jota annetaan päiväkodissa, perhepäivähoidossa tai muuna varhaiskasvatuksena. Edelleen 1 §:n 3 momentissa todetaan, että perhepäivähoitoa voidaan järjestää yksityiskodissa tai muussa kodinomaisessa hoitopaikassa, jota kutsutaan perhepäiväkodiksi.

 

Edelleen lasten päivähoidosta annetun asetuksen (239/1973) 8 §:n 1 momentti ohjeistaa (ryhmä)perhepäivähoitoa, että perhepäiväkodissa voidaan samanaikaisesti hoitaa enintään neljää lasta mukaan luettuina perhepäivähoitajan omat lapset, jotka eivät vielä ole perusopetuksessa. Lisäksi voidaan hoitaa yhtä perusopetuslain mukaista esiopetusta saavaa lasta, perusopetuksen aloittanutta lasta tai sellaista kunnan järjestämässä osapäivähoidossa olevaa lasta, joka aloittaa perusopetuksen toimintavuotta seuraavana vuonna.

 

Lisäksi asetuksen 8 §:n 2 momentissa todetaan, että sen estämättä, mitä 1 momentissa säädetään, perhepäiväkodissa kaksi hoitajaa voi samanaikaisesti hoitaa enintään kahdeksaa lasta ja lisäksi osapäiväisesti kahta 1 momentin toisessa virkkeessä tarkoitettua lasta.

 

Saman pykälän 3 momentissa säädetään, että erityisistä syistä ja huomioon ottaen paikalliset olosuhteet kolme hoitajaa voi hoitaa samanaikaisesti enintään kahtatoista lasta. Tämä vaikuttaa kuitenkin henkilöstön kelpoisuuteen, josta säädetään 4 momentissa seuraavasti: kun perhepäiväkodissa hoidetaan samanaikaisesti useampaa lasta kuin 2 momentissa säädetään, tulee yhdellä perhepäivähoitajalla olla vähintään sosiaalihuollon ammatillisen henkilöstön kelpoisuusehdoista annetun asetuksen 5 §:ssä säädetty ammatillinen kelpoisuus.

 

Palvelusetelistä

 

Varhaiskasvatuslain 10 §:ssä todetaan, että kunta voi järjestää lasten päivähoidon alaan kuuluvat tehtävät:

 

1) hoitamalla toiminnan itse;

 

2) sopimuksin yhdessä muun kunnan tai muiden kuntien kanssa;

 

3) olemalla jäsenenä toimintaa hoitavassa kuntayhtymässä;

 

4) hankkimalla palveluja valtiolta, toiselta kunnalta, kuntayhtymältä tai muulta julkiselta taikka yksityiseltä palvelujen tuottajalta;

 

5) antamalla palvelunkäyttäjälle sosiaali- ja terveydenhuollon palvelusetelistä annetun lain (569/2009) mukaisen palvelusetelin.

 

Hankittaessa palveluja yksityiseltä palvelujen tuottajalta kunnan tai kuntayhtymän on varmistuttava siitä, että hankittavat palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta.

 

Kunta ja kuntayhtymä ovat velvollisia suorittamaan yksityiselle palvelujen tuottajalle korvausta vain osoittamiensa henkilöiden käyttämistä lasten päivähoidon palveluista ja palveluseteliä käytettäessä hyväksymälleen yksityiselle palvelujen tuottajalle enintään palvelusetelin arvoon saakka.

 

Sääntökirja ohjaavana asiakirjana

 

Palvelusetelin sääntökirja sisältää palvelusetelillä hankittavan ryhmäperhepäivähoidon palvelukuvauksen, palveluntuottajan hyväksymiskriteerit sekä kunnan, asiakkaan ja palveluntuottajan oikeudet ja velvollisuudet palvelusetelijärjestelmässä. Osa kriteereistä on palvelusetelilaissa tai muissa laeissa määriteltyjä kriteereitä ja osa kriteereistä on Turun määrittelemiä mm. laatuun ja toiminnan sisältöön liittyviä kriteereitä.

 

Tässä yhteydessä päätettävä yleinen osa pitää sisällään seuraavia asiakokonaisuuksia: käsitteiden määritelmät, toimintaa ohjaava lainsäädäntö, osapuolten sitoumukset, asiakkaan asema, palveluntuottajan sekä kunnan vaatimukset ja velvoitteet, sopimuserimielisyyksien käsittely ja sääntökirjan voimassaoloaika.

 

Erityinen osa, josta päättää sivistystoimialan toimialajohtaja, puolestaan tarkentaa kaupungin ja palveluntuottajan välisiä käytäntöjä mm. tietojärjestelmien käytöstä, laskutuksesta sekä laadunhallinnasta ja omavalvontasuunnitelmasta. Erityisessä osassa on kyse toimintakäytännöistä, joihin tulee nopealla aikataululla muutoksia esimerkiksi tietojärjestelmien päivitysten yhteydessä, ja siksi on perusteltua että virkamies päättää tästä kokonaisuudesta.

 

Hakiessaan palvelusetelituottajaksi tuottaja sitoutuu sääntökirjan edellyttämiin vastuihin ja velvoitteisiin, joita myös Turun kaupunki sitoutuu noudattamaan.

 

Asiakkaalla ei ole subjektiivista oikeutta palveluseteliin, mutta jos kunta on sitä hänelle tarjonnut, hän voi ottaa palvelusetelin käyttöönsä tai kieltäytyä sen käytöstä. Asiakkaan kieltäytyessä palvelusetelin käytöstä kunnan tulee järjestää hänelle palvelu muulla tavoin.

 

Sääntökirjan ohjeistuksen yhtenä tavoitteena on se, että hankitut palvelut vastaavat sitä tasoa, jota edellytetään vastaavalta kunnalliselta toiminnalta. On kuitenkin todettava, että Turun kaupunki ei tuota omana tuotantona ryhmäperhepäivähoitoa.

 

Palvelusetelin käyttöönoton valmisteluprosessi yksityisessä ryhmäperhepäivähoidossa

 

Tuottajien kanssa on neuvoteltu 7.2.2013, 31.8.2016 ja 5.10.2016 siitä, että ryhmäperhepäivähoidossa jatkettaisiin palvelusetelin käyttöönoton valmistelua. Valmistelun jatkamista toivoi myös osa palveluntuottajista.

 

Nykyisillä yksityisillä ryhmäperhepäivähoitajilla on ollut mahdollisuus lausua valmisteilla olevasta sääntökirjasta ajalla 25.1.2017 – 10.2.2017. Valmistelussa hyödynnettiin jo vuonna 2014 päätöksenteossa ollutta sääntökirjaa.

 

Lausuntoja tuli neljästä ryhmäperhepäiväkodista. Esille tuli seuraavat näkökulmat:

 

Aukioloajat

 

Kolmen lausujan mukaan aukioloajat eivät voisi olla kello 6:00 – 18:00.

 

Sääntökirjassa on lähdetty siitä, että aukioloaikojen on vastattava perheen tarvetta. Kuitenkin sääntökirjassa todettaan, että ääripäiden aukioloaikojen osalta palveluntarpeen on perustuttava huoltajien työhön tai opiskeluun. Yksikön ei täten ole oltava säännöllisesti avoinna kello 6:00 – 18:00.

 

Kolme lausujaa on kommentoinut loma-aikojen aukioloajoista ja maksuista. Esille nostettiin varahoitojärjestelyt työntekijöiden loma-aikoina ja mahdollisen sulkemisajan asiakasmaksut.

 

Sääntökirjassa todetaan, että palvelua tuotetaan myös yleisinä loma-aikoina. Järjestelyt voidaan toteuttaa yhteistyössä muiden tuottajien kanssa. Asiakasmaksun osalta suositellaan, että asiakasmaksu peritään vain 11 kalenterikuukaudelta. Asiakasmaksusta/omavastuusta sovitaan tuottajan ja asiakkaan välisessä sopimuksessa.

 

Palvelusetelin arvo

 

Kolmen lausujan esitykset vaihtelevat palvelusetelin suurimmasta arvosta 1 100 -1 247 euroon kuukaudessa. Toiveena oli myös se, että lapsen ikä ei vaikuttaisi setelin arvoon.

 

Sääntökirjassa on lähdetty siitä, että lapsen ikä ei vaikuta palvelusetelin suurimpaan arvoon, koska lapsen ikä ei vaikuta ryhmäperhepäivähoidossa henkilöstöresurssiin. Ryhmäperhepäivähoidossa voi olla vain neljä lasta hoitajaa kohden.

 

Muut esille tuodut seikat

 

Tiloista todettiin, että nykyiset vaatimukset ovat kohtuuttomia.

 

Sääntökirjassa ei sinänsä oteta kantaa tiloihin, muuta kuin että niiden on oltava turvalliset ja täytettävä viranomaisten määräykset.

 

Ryhmäperhepäivähoidosta ei voida osallistua päivällä pidettäviin yhteistyökokouksiin.

 

Pääsääntöisesti Turun kaupungin järjestämät tapaamiset toteutetaan ilta-aikaan.

 

Palvelusetelin arvo

 

Palvelusetelin arvon määrityksessä lähdettiin siitä, että lapsen iällä ei olisi vaikutusta palvelusetelin arvoon. Ryhmäperhepäivähoitajat ovat useaan otteeseen hakeneet korotusta yli 3-vuotiaiden yksityisen hoidon tuen kuntalisän arvoon, koska tuki pienentyy merkittävästi lapsen täyttäessä 3 vuotta. Päiväkodeissa lapsiryhmää on mahdollisuus kasvattaa, mutta perhepäivähoidossa ja ryhmäperhepäivähoidossa ryhmäkokoon ei ole mahdollista tehdä muutosta. Tämän vuoksi perhepäivähoitajan tulot ovat pienentyneet tai vanhempien maksama päivähoitomaksu on noussut lapsen täyttäessä 3 vuotta.

 

Yksityisen hoidon tuki kuntalisineen on tällä hetkellä 597,25 - 902,10 euroa. Tuen suuruus riippuu lapsen iästä ja mahdollisesta hoitolisästä sekä kuntalisästä. Suurin tuki muodostuu hoitorahasta 172,25 euroa, hoitolisästä 144,85 euroa ja kuntalisästä alle 3-vuotiaalle lapselle 585,00 euroa. Yli 3-vuotiaan kuntalisä on 425,00 euroa. Hoitoraha ja hoitolisä ovat lakisääteisiä tukia, mutta kunta maksaa Kelalle myös ko. kustannukset. Yksityisen hoidon tuen lisäksi tuottaja perii sopimuksen mukaisen asiakasmaksun. Palvelusetelin suurimmaksi arvoksi tulisi määritellä 1 100,00 euroa, jotta hoitajan tulot eivät pienenisi merkittävästi ja ryhmäperhepäivähoito olisi houkutteleva vaihtoehto 1-5-vuotiaille lapsille.

 

Määriteltäessä lapsikohtaista tulosidonnaista palvelusetelin arvoa määritellään perheelle ensiksi kunnallisen varhaiskasvatuksen maksu, joka on tällä hetkellä 0 – 290,00 euroa. Tämä summa vähennetään palvelusetelin suurimmasta arvosta, jolloin kunnan maksama tulosidonnainen lapsikohtainen palveluseteli olisi 810,00 – 1 100,00 euroa. Päiväkotihoidon palvelusetelin suurimmat arvot vertailun vuoksi ovat tällä hetkellä 826,00 euroa yli 3-vuotialla ja alle 3-vuotiaalla 1 247,00 euroa.

 

Käyttöönotto

 

Palveluseteli on perusteltua ottaa käyttöön uuden toimintakauden alussa 1.8.2017. Tällöin kevään aikana tuottajilla on mahdollisuus ilmoittautua palvelusetelituottajaksi ja viranomaisilla on mahdollisuus tehdä vaadittavat tuottajaksi hyväksymiseen liittyvät tarkastukset ja päätökset. Kevään aikana tulee uudet palvelusetelituottajat kouluttaa prosessiin.

 

Perheillä on jatkossakin mahdollisuus valita yksityisen hoidon tuki ja sen kuntalisä, jolla he voivat rahoittaa lapsensa päivähoitoa ryhmäperhepäiväkodissa.

 

Liite 1 Ryhmäperhepäivähoidon sääntökirjan yleinen osa

 

Oheismateriaali 1               Tuottajien antamat lausunnot

 

Toimialajohtaja Timo Jalonen:

 

Ehdotus         Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää, että palveluseteli otetaan käyttöön ryhmäperhepäivähoidossa 1.8.2017 alkaen ja että palvelusetelin suurin arvo ryhmäperhepäivähoidossa on samasta ajankohdasta alkaen 1 100,00 euroa lapselta kuukaudessa.

 

Edelleen kasvatus- ja opetuslautakunta päättää hyväksyä liitteenä olevan toimintaa ohjaavan sääntökirjan yleisen osuuden sisällön, joka on voimassa 1.8.2017 alkaen toistaiseksi. Lisäksi lautakunta päättää, että sääntökirjan erityisestä osasta päättää toimialajohtaja.

PäätösEhdotus hyväksyttiin.

Jakelu

tpvSivistystoimiala, varhaiskasvatus, yksityiset palvelut
tpvKulmala Vesa
tpvLeppänen Satu


Liitteet:

Kasopelk § 54
Liite 1:Ryhmäperhepäivähoidon sääntökirjan yleinen osa