Toimialajohtaja Timo Jalonen ja palvelujohtaja Mika Helva:

Valtionosuudet

Valtionosuusjärjestelmän tavoitteena on kuntien vastuulla olevien julkisten palvelujen saatavuuden varmistaminen tasaisesti koko maassa siten, että kansalaiset voivat saada tietyn tasoiset peruspalvelut asuinpaikastaan riippumatta. Tämä toteutetaan tasaamalla palvelujen järjestämisen kustannuseroja sekä kuntien välisiä tulopohjaeroja.

Rakenteellisesti Suomen valtionosuusjärjestelmä koostuu kahdesta osasta:

kustannus- ja tarve-erojen tasauksesta ja

2. tulopohjan tasauksesta.

Kustannuserojen tasauksen laskentaperusteena ovat asukasmäärän ja ikärakenteen lisäksi erilaiset olosuhdetekijät. Toisena valtionosuusjärjestelmän kiinteänä osana kuntien tulopohjaa tasataan kunnan verotulojen perusteella.

Suomen järjestelmässä merkittävämpi rooli on kustannuserojen tasauksella, jonka kautta valtion raha ohjataan järjestelmään. Verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus puolestaan on kuntien välinen. Järjestelmää täydentää tilapäisissä taloudellisissa vaikeuksissa oleville kunnille myönnettävä harkinnanvarainen valtionosuuden korotus.

Kunnan valtionosuusrahoitus muodostuu myös hallinnollisesti kahdesta osasta:

1.valtiovarainministeriön hallinnoimasta kunnan peruspalvelujen valtionosuudesta (1704/2009) ja

2.opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annetun lain (1705/2009) mukaisesta opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudesta, jota hallinnoi opetus- ja kulttuuriministeriö.

Valtionosuusrahoitus maksetaan kunnille ja muille rahoituksen saajille yhtenä eränä jokaisen kuukauden 11. päivään mennessä. Valtionosuusrahoitus on yleiskatteellinen tuloerä, jota ei ole korvamerkitty tiettyjen palvelujen järjestämiseen, vaan rahoituksen saaja päättää itse valtionosuusrahoituksensa tarkoituksenmukaisimmasta käytöstä.

Kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen (nk. yksi putki) sisältyvät

• sosiaali- ja terveydenhuolto

• esi- ja perusopetus

• kirjastot

• yleinen kulttuuritoimi ja

• asukasperustaisesti rahoitettava taiteen perusopetus.

Myös esi- ja perusopetuksen kotikuntakorvausjärjestelmä ja verotuloihin perustuva valtionosuuden tasaus ovat osa kunnan peruspalvelujen valtionosuutta. Lisäksi kunnan peruspalvelujen valtionosuuteen sisältyvät yleinen osa, erityisen harvan asutuksen ym. lisäosat, järjestelmämuutoksen tasaus ja valtionosuudessa huomioon otettavat lisäykset ja vähennykset, mm. veromenetysten kompensaatio.

Liite 1                                   Turun verotulot ja valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuriministeriön valtionosuudet

Opetus- ja kulttuuriministeriö myöntää opetusalan suoritteiden mukaisesti valtionosuutta. Tämä valtionosuus sisältää kunnan omarahoitusosuuden, joka on 58,11 % koko opetus- ja kulttuuriministeriön rahoitusosuudesta (opetuksen lisäksi liikunta, nuoriso ja kulttuurin valtionosuudet). Tämän omarahoitusosuuden maksavat kaikki kunnat yhdessä väkilukuun suhteutettuna riippumatta siitä järjestävätkö ne koulutusta tai eivät (vuonna 2011 se oli 346,82 euroa/asukas ja vuonna 2012 se on 364,63 euroa/asukas) ja 2013 se on 357,44 euroa/asukas (laskelma on ennakollinen). Ammatilliseen lisäkoulutukseen ei sisälly kuntien omarahoitusosuutta, vaan se peritään opiskelijoilta. Vaikka valtionosuus määräytyy koulutussuoritteiden mukaisesti, rahoitusta ei ole ”korvamerkitty”, vaan valtionosuuden saaja päättää rahoituksen käytöstä.

Turussa valtionosuudet maksetaan keskushallintoon, kun taas koulutuskuntayhtymät, osakeyhtiöt tai säätiöt saavat koulutuksen järjestäjinä ne suoraan koulutusten rahoittamiseen. Turussa raha tulee hallintokunnalle budjetin kautta. Tämä on valtuuston harkinnassa oleva summa eikä suoraan perustu valtionosuusperusteena olevien laskentayksiköiden toteutumaan.

Vuoden 2013 valtionosuuksiin ei ole valtiontalouden säästösyistä tehty indeksikorotusta siirryttäessä vuodesta 2012 vuoteen 2013.

Taulukossa on viime vuoden (2012) toteutuneet valtionosuudet sekä tämän vuoden (2013) laskennalliset valtionosuudet, jotka maksetaan ennakkona ja tasataan todellisten mukaan vuoden lopussa

* Laskentapäivät ovat 20.1. (7/12 osuus) ja 20.9. (5/12 osuus)

** Koulutusalakohtaiset yksikköhinnat eroavat suuresti (esim. perustutkinnoissa tekniikassa ja liikenteessä 11 123,80 €/op. ja liiketaloudessa 7 603,22 €/op. Lisäksi erityisen kalliilla aloilla on kertoimilla korotetut hinnat esim. linja-autonkuljettajilla ja yhdistelmäajoneuvokuljettajilla kerroin on 1,7 eli hinta on 18 910,46€). Näistä lasketaan eri alojen opiskelijamäärillä painotettu keskiarvo.

Ammatilliseen peruskoulutukseen ohjaavan ja valmistavan koulutuksen rahoitus määräytyy ammatillisen koulutuksen keskimääräisestä yksikköhinnasta kerrottuna luvulla 0,70. Maahanmuuttajille järjestettävän ammatilliseen peruskoulutukseen valmistavan koulutuksen luvulla 0,84.

Ammatillisen lisäkoulutuksen sekä oppisopimuksena annettavan perusopetuksen yksikköhintaa korotetaan niiden opiskelijoiden osalta, joille annetaan erityisiä opetus- ja oppilashuoltopalveluita opiskelijan vamman, sairauden tai niihin rinnastettavan syyn vuoksi. Korotus on 50 %.

*** Opetustuntien määrä perustuu toteutuneiden opetustuntien määriin. Vuodelle 2013 valmistelun perusteena ovat olleet vuosien 2010 ja 2011 toteutuneiden ja vuoden 2012 arvioitujen opetustuntien keskimääräiset opetustuntimäärät.

Rahoitukseen vaikuttaa lisäksi tulosrahoitus:

•Lukiokoulutuksen osalta se on vasta tulossa.

•Ammatillisen peruskoulutuksen osalta se on 3 % myönnetystä rahoituksesta. Perusteina ovat opettajien kelpoisuus (7 %), henkilöstön kehittämiskulut (3 %) ja vaikuttavuus (90 %). Vaikuttavuusmittari lasketaan koulutuksen läpäisyn, työllistymisen, jatko-opintoihin pääsyn ja keskeyttämisen perusteella.

•Ammatillisen lisäkoulutuksen osalta tulosrahoituksen laskennassa käytetään kahden rahoituksen määräämistä edeltävän vuoden aikana suoritettujen ammatti- ja erikoisammattitutkintojen määrien keskiarvoa ja saman ajankohdan toteutuneiden opiskelijatyövuosien keskiarvoja. Koulutuksen järjestäjän tulosrahoitusosuus lasketaan erikseen omaehtoiseen ja henkilöstökoulutukseen.

•Oppisopimuksen tutkintotavoitteisten koulutusten osalta tulosrahoituksen osuus on 3 % myönnetystä rahoituksesta. Tulosrahoituksen perusteena ovat suoritetut tutkinnot kahden edellisen vuoden keskiarvona.

Valtionosuuksiin oikeutettavan koulutuksen järjestäminen vaatii aina luvan. Järjestämisluvat vaihtelevat eri koulutusmuodoittain.

•Lukiokoulutuksen osalta järjestämisluvassa määritellään kunnat, joissa koulutusta järjestetään, opetuskieli, koulutuksen järjestämismuoto ja erityinen koulutustehtävä sekä muut tarpeelliset koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Sen sijaan lukioiden ja vuosiopiskelijoiden määrä on kunnan vapaassa harkinnassa. Turussa vuonna 2011 päivälukioissa oli 3527,4 vuosiopiskelijaa ja iltalukiossa aikuisopiskelijoita 123 sekä aineopiskelijoita 610 vuosiopiskelijaa.

•Ammatillisen koulutuksen järjestämisluvassa määrätään koulutustehtävä, joka sisältää määräykset koulutusaloista, tutkinnoista, opetuskielestä, kunnista, joissa koulutusta voidaan järjestää, opiskelijamääristä, erityisestä koulutustehtävästä, koulutuksen järjestämismuodosta ja muista koulutuksen järjestämiseen liittyvistä asioista. Toisin sanoen ammatillisen koulutuksen osalta rahoitettavat opiskelijapaikat on kiintiöity. Turussa vuonna 2011 oli ammatillisen peruskoulutuksen vuosiopiskelijoita 4167 (järjestämislupa 4195). Näistä aikuiskoulutuksen tulosalueella 425 vuosiopiskelijaa.

•Oppisopimuskoulutusta voivat toteuttaa kaikki ne koulutuksen järjestäjät, joille opetus- ja kulttuuriministeriö on antanut luvan sen järjestämiseksi. Perustutkintopaikkoja ei ole kiintiöity, mutta lisäkoulutuspaikkojen osalta valtionosuutta ei myönnetä yli opetus- ja kulttuuriministeriön koulutuksen järjestäjälle vahvistaman oppisopimusten enimmäismäärän menevästä osuudesta. Vuonna 2011 oppisopimuskoulutuksessa oli 345 peruskoulutuksen vuosiopiskelijaa sekä ammatillisen lisäkoulutuksen paikoilla 1188 opiskelijaa (vuodelle 2012 myönnetty 1150 lisäkoulutuspaikkaa).

•Työväenopistojen ylläpitoluvassa määritellään oppilaitoksen koulutustehtävä ja muut koulutuksen järjestämiseen liittyvät ehdot. Opetustuntien määrän rahoitus perustuu edellisinä vuosina toteutuneisiin opetustunteihin eli niiden kasvattaminen lisää tulevaisuudessa rahoitettavien opetustuntien määrää.

Muu rahoitus

Aikuiskoulutuksessa tulorahoituksen muodostavat ELY-keskusten ja TE-toimistojen työvoimapoliittinen koulutus, oppisopimustoimistojen ostama teoriakoulutus ja tutkintotilaisuudet, yritysten ja opiskelijoiden maksamat koulutukset sekä muiden oppilaitosten ja organisaatioiden ostamat koulutukset ja tutkintotilaisuudet. Lisäksi tulee valtionavustuksia hankkeisiin sekä toiminnan kehittämiseen ja toteuttamiseen esimerkiksi työelämän kehittämisraha ja maahanmuuttajien koulutusten kehittäminen. Muu hanketoiminta on kuitenkin budjetoitu kasvatus- ja opetustoimessa hallintoon, joka on varhaiskasvatus- ja perusopetuslautakunnan budjetissa.

ELY-keskukset ja TE-toimistot hankkivat työvoimapoliittisen koulutuksen ja muut palvelut kilpailutusten kautta. Näissä on vuosittain paljon vaihtelua sekä tarjouspyyntöjen määrässä että tarjouskilpailuissa menestymisessä. Tarjouskilpailuissa hankinnat tehdään kokonaistaloudellisen edullisuuden perusteella siten, että hinnan lisäksi vaikuttavat laatutekijät (esim. työelämävastaavuus ja vaikuttavuus, henkilökohtaistaminen, aikaisempi asiakaspalaute, koulutussuunnitelma ja toimitusvarmuus eli opetusresurssit). Osa työvoimapoliittisista koulutuksista toteutetaan yhteishankintana. Tällöin yritys tai yritykset maksavat osan hankittavien koulutusten hinnasta ja ELY-keskus loput. Viime vuosina Turun ammatti-instituutin aikuiskoulutuksen osuus työvoimapoliittisista koulutuksista on ollut 1,2 M€-1,9 M€.

Oppisopimustoimistot ostavat teoriakoulutuksia ja tutkintoja. Turun oppisopimustoimiston kanssa on yhteistyösopimus. Muut oppisopimustoimistot kilpailuttavat ostettavat teoriakoulutukset ja tutkintotilaisuudet. Näiden merkitys TAI:n aikuiskoulutukselle on ollut noin 1,5 M€, josta Turun osuus on noin 1,1 M€. Tämä Turun oppisopimustoimiston osuus on sisäinen menosiirto eikä näy tuloissa. Tämä tulee pienentämään aikuiskoulutuksen tulosalueen tuloja yhdellä miljoonalla. Muille toimistoille myytävän oppisopimuskoulutuksen arvoksi on arvioitu tänä vuonna 0,5 M€.

Ostettavien koulutuksien osuus on ollut noin 250-350 t€. Tämä sisältää sekä TAI:n aikuiskoulutuksen opiskelijamaksut että yritysten tai muiden organisaatioiden TAI:n aikuiskoulutukselta ostamat koulutus- tai vastaavat palvelut. Lisäksi ovat opiskelijatyötulot ja opiskelijoiden maksuosuudet vos-lisäkoulutuksista. Näiden arvo on noin 50 t€.

Työväenopistoilla opiskelijamaksutulot ovat yhteensä noin 500-600 t€. Niillä on lisäksi käytössä opintosetelejä, joilla valtio rahoittaa vähävaraisten opiskelijamaksuja. Työväenopistoille myönnetään laaturahaa toiminnan kehittämiseen.

Turun ammatti-instituutti saa rahoitusta oppilaitoksen ulkoisesta palvelutoiminnasta esim. Alabama, kirjapaino, autokorjaamo, omakotitalojen myynti ym. Kaupan ja palvelun vastuualueella opiskelijatyön tuottamat myyntitulot ovat vuositasolla olleet 400 – 500 t€. Tekniikan vastuualueen tulot ovat vuosittain riippuneet siitä, onko listalla omakotitalojen myyntiä vai ei, ne ovat olleet 700 – 800 t€. Terveyden ja hyvinvoinnin tulot oppilastyötoiminnasta ovat n. 70-80 t€. Pelkästään Alabaman tulot vuodelta 2010 olivat 800 t€.

Sivistystoimenjohtaja Timo Jalonen

Ehdotus        Kasvatus- ja opetuslautakunta päättää merkitä tiedoksi.